Tänään on maanantai, 20. toukokuuta 2013. Sivu on ladattu klo 10:25
Haavistoa kiehtoo degrowth-ajattelu - tulonjako on tärkeämpää kuin talouskasvu
Kotimaan mediamonitorin on tarkoitus herättää keskustelua kotimaisesta mediasta ja sen tarjoamista uutisista. Alla ensimmäisenä mahdollinen uutistoimittajan henkilökohtainen kommentti artikkelista.
28.1.2012 20:08
Ote alkuperäisestä uutisesta:
Haavistoa kiehtoo degrowth-ajattelu – tulonjako on tärkeämpää kuin talouskasvu
Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto ei pidä talouskasvua välttämättömänä, jotta markkinatalous voisi toimia. Hän uskoo, että Suomi voisi mainiosti myös Japanin tapaisessa nollakasvun taloudessa.
Haavistoa kiehtovat kasvukriittiset koulukunnat, etenkin degrowth –ajattelu.Hänen mielestään tärkeämpää kuin talouskasvu on tulonjako eli hyvinvoinnin tasainen jakautuminen.
Talouselämä keskusteli alkuviikosta Haaviston kanssa. Alla on katkelma haastattelun osasta, jossa käsiteltiin talouskasvua.
Talouselämä: Kannatatko markkinataloutta?
Haavisto: ”Kyllä.”
Kuuluuko markkinatalouteen kasvu?
”Kuuluuko markkinatalouteen kasvu? Hmm.. Se on mahdollista.”
Vaatiiko markkinatalous toimiakseen kasvua?
”Markkinataloudessa voidaan tulla toimeen myös miinusmerkkisillä luvuilla.”
Entä pidemmällä aikavälillä?
”Japanissa puhutaan tämmöisestä kiinnostavasta vaiheesta, että… ”
Voisiko Suomi pärjätä japanilaistyyppisessä taloudessa?
”Luin Pekka Sutelan artikkelin Suomen Kuvalehdestä. Hän pohti tätä teemaa.”
Mutta osaatko sinä sanoa?
”Näin hänen pointtinsa siinä, että niissä talouksissa missä väestö ei enää kasva, silloin jaettavan määrä per capita säilyy.”
Suomi siis tulisi toimeen pitkäaikaisesti niin, että talous ei kasva?
”Ajattelen näin, että on paljon degrowth-, zietgeist- ja Occupy Wall Street –tyyppistä keskustelua. Kaikki kolme koulukuntaa ovat tervetulleita.”
”Degrowth-porukka sanoo, että voidaan tulla toimeen vähemmällä eli ei tarvita taloudellista kasvua elämänlaadun ylläpitämiseksi.”
”Zietgeist-porukka sanoo, että voisi olla taloutta ilman rahaa. Esimerkiksi Englannin vihreillä oli idealistinen malli, jossa oli vaihdantataloutta ja paikallista ’valuuttaa’.”
”Occupy Wall Street -liike sanoo, että pörssitalouden irtoaminen reaalitaloudesta on punainen vaate. Markkinataloudessa on tapahtunut moraalikatoa.”
”Minun mielestäni näissä kaikissa on omat pointtinsa.”
”Omassa ajattelussani tämä vähemmästä enemmän - eli pienemmillä materiaalikulutuksilla, pienemmillä energiapanoksilla pystytään pitämään materiaalinen elintaso. Tämä on lähimpänä minun ajatteluani. Minä ajattelen näin.
”Pärjääkö Suomi kymmenen vuotta nollakasvulla, japanilaistyyppisesti?
”Se on laatukysymys. Bruttokansantuote ei mittaa suomalaisten hyvinvointia kaikilla tavoilla. Minun ajattelussani se, miten tasaisesti hyvinvointi jakautuu ja miten suomalaiset siitä nauttivat, on määräävämpi kriteeri.”
Eli tulonjako on tärkeintä?
”Tulonjako on se, joka (kertoo) miten suomalaisilla menee, miten suomalaiset pärjäävät. Koska vaikka meillä bruttokansantuote kasvaa, on ihmisiä, joiden tosiasiallinen elämänpiiri vain supistuu ja köyhyys on todellista näillä ihmisillä. On ihmisiä jotka elävät todellisen supistuvan bruttokansantuotteen maailmassa.”
Kannatatko degrowth –ajatusta?
”On kolme talouskriitiikin mallia, jotka ovat erittäin eläviä tuolla kaduilla, kun ihmisiä tapaa.”
”Minä ajattelen näin – en suoraan sanoen ole hirveän perehtynyt degrowthin teoreettiseen puoleen - mutta sen perusviesti, että me voimme vähemmällä kulutuksella ja vähemmällä materiaalituotannolla kuitenkin pitää yllä elämänlaatua,se on minulle hirveän läheinen."
@Jaa- budjettivalta on jo luovutettu EVM- @ 29.1.2012 20:14:30
-vakaussopimuksen hyväksymisen yhteydessä. Ei presidentin toimivaltaan kuulu edes tällaisia kysymyksiä käsitellä. Eduskunta on hyväksynyt asteittain Suomen perustuslakimuutokset ja ERVV- sekä nyt EVM-vakausvälineet.
Lisäksi vuosikymmenen jatkunut kiihtyvä Suomen ylivelkaannuttaminen ulkomaisille pankeille sekä infran ja luonnollisten monopolien kuten sähkön, veden ja terveydenhoidon myyminen ulkomaisen pääoman omistukseen ovat käytännössä jo tapahtunut tosiasia.
Yhdessä tämä kaikki tarkoittaa, että ulkomaiset pankit ja muut yksityiset tahot määrittelevät Suomen sisäpolitiikkaa, kuntien lukumäärää ja hyvinvoinnin astetta. Niiden etuihin kuuluu imeä varallisuus omaan haltuunsa kohonneen verotuksen, elinkustannusten nostamisen ja kansalaisten elinolojen heikentämisen myötä.
Ulkomaisilla Suomen valtion luotottajilla on jo nyt sananvalta meidän koulutukseemme, terveydenhoitoon, asumistasoon, työllisyyteen, budjetin merkittäviin alueisiin. Olemme jo luovuttaneett kaiken merkittävän vallankäytön velkojillemme ja nyt vielä euroalueen vakausvälineelle EVM:lle, joka on yksityisfirma, jonka ei tarvitse tehdä tiliä tekemisistään kenellekään, jota ei voi vetää oikeuteen mistään ja, jolla on rajaton oikeus ottaa suomalaista verorahaa vuosittain loputtomiin.
EVM:stä ei edes pääse valtio eroamaan elleivät muut valtiot anna siihen lupaa. Ei edes Suomen täydellinen konkurssiin meno päästä meitä tästä rahaimurista irti, vaan korolliset jäsenmaksut ja sakkosanktiot kertyvät jälkipolviemme niskaan. Kyse on jostakin niin järkyttävästä hirmuvallasta, ettei niinsanottu normaalijärki pysty tätä kuvittelemaan.
Tulojaosta @ 29.1.2012 14:32:49
Osaa tämän maan tuloeroista saamme syyttää itseämme. Me emme rahasta niiltä joilla on varaa maksaa, vaan annamme heille jopa alennuksia. Näillä "hyysäyksillä" ylläpidämme omalta osaltamme luokkayhteiskuntaa.
Itse teen omassa yritystoiminnassani niin, että jos johonkin työhän menee 100 tuntia, katson kyseisen henkilön keskituntiansion. Sen jälkeen teen tarjouksen siltä pohjalta. Jos ei kelpaa, niin ei stten. Jos kelpaa niin sitten ei yleensä vähään aikaan tarvi töitä tehdäkkään.
Esimerkkinä voi sanoa henkilön jonka vuosiansiot ovat 140 000e. Hänelle 100h työ maksaa 9000e. Ja taas minimipalkalla olevalle henkilölle 1000e.
Tällainen toiminta tasaa tuloeroja ja on yhteiskunnallisesti järkevää, koska se lisää yhteiskunnan verotuloja. Pienentäen pienituloiseen kohdistuvaa valtionvelkaa.
Kokeilkaa, loppuviimeksi se toimii melko hyvin. Töitä rittää ja tuloja on enemmän kuin perinteisellä tarjouskilpailu menetelmällä.
Hannu Yli-Karjanmaa @ 29.1.2012 9:45:37
Degrowth, downsiftaaminen jne ovat näitä hemmoteltujen porvariskakaroitten ajatuksia. Ei ole ollut puutetta mistään, on syöty hyvin ja nukuttu pehmeällä. On paha olo ja ajatellaan sen ehkä johtuvan elintasosta. Köyhät ovat kuulemma onnellisia.
Degrowth yhdistettynä hallituksen jatkuvaan uusien vekselien allekirjoitteluun on täystuhon tie.
Kampela on kala @ 29.1.2012 3:14:38
Ovatko politikot joskus pitäneet lupauksensa? Näitä lupausten pettämisiä sitten kutsutaan kompromisseiksi. Pari vasemmistolaista piti viime eduskuntavaaleissa ja mitenköhä heille kävi?
Haavisto tekee mitä "isot" pojat käskee.
Elkää ny hyvät ihmiset luottako näihin mielikuviin joita media teille luo.
Muksunne päätyy muuten tämmösten kavereitten käsiin.
Nii eihän meillä Suomessa tällästä voi tapahtua, ku hyväveliverkosto on niin tiivis, että harvemmin kuulee mitään Kanervan tekstareita ihmeellisempää, jotka myös tais olla vaa demoralisaatiota ja lahjusten peittelyä.
Jaa @ 29.1.2012 0:45:35
Mielestäni Haavisto on kyllä älykäs, ja luota häneen aivan eri tavalla kuin Niinistöön. Tietysti EU:hun Haaviston linjat ovat ehkä vääriä, mutta en ikinä uskoisi Haaviston hyväksyvän esimerkiksi budjettivallan siirtoa EU:lle.
Rutto vai kuppa? @ 28.1.2012 21:38:26
Siinä ovat tämän vaalin vaihtoehdot. Valitettavasti.
Petteri.S @ 28.1.2012 21:30:46
Tämä NATO ja EU myönteinen kaveri tekee kaikkensa saadakseen ääniä.
Kun ja jos tulee valituksi, niin virsi on aivan toinen.
Ehkä Haavisto ei tiedä kaikkea EU:stä. En oikein usko...
Ei niin hyväuskoinen voi olla. Toivottavasti eivät äänestäjätkään ole.
Haavistoa kiehtoo degrowth-ajattelu – tulonjako on tärkeämpää kuin talouskasvu
Vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto ei pidä talouskasvua välttämättömänä, jotta markkinatalous voisi toimia. Hän uskoo, että Suomi voisi mainiosti myös Japanin tapaisessa nollakasvun taloudessa.
Haavistoa kiehtovat kasvukriittiset koulukunnat, etenkin degrowth –ajattelu.Hänen mielestään tärkeämpää kuin talouskasvu on tulonjako eli hyvinvoinnin tasainen jakautuminen.
Talouselämä keskusteli alkuviikosta Haaviston kanssa. Alla on katkelma haastattelun osasta, jossa käsiteltiin talouskasvua.
Talouselämä: Kannatatko markkinataloutta?
Haavisto: ”Kyllä.”
Kuuluuko markkinatalouteen kasvu?
”Kuuluuko markkinatalouteen kasvu? Hmm.. Se on mahdollista.”
Vaatiiko markkinatalous toimiakseen kasvua?
”Markkinataloudessa voidaan tulla toimeen myös miinusmerkkisillä luvuilla.”
Entä pidemmällä aikavälillä?
”Japanissa puhutaan tämmöisestä kiinnostavasta vaiheesta, että… ”
Voisiko Suomi pärjätä japanilaistyyppisessä taloudessa?
”Luin Pekka Sutelan artikkelin Suomen Kuvalehdestä. Hän pohti tätä teemaa.”
Mutta osaatko sinä sanoa?
”Näin hänen pointtinsa siinä, että niissä talouksissa missä väestö ei enää kasva, silloin jaettavan määrä per capita säilyy.”
Suomi siis tulisi toimeen pitkäaikaisesti niin, että talous ei kasva?
”Ajattelen näin, että on paljon degrowth-, zietgeist- ja Occupy Wall Street –tyyppistä keskustelua. Kaikki kolme koulukuntaa ovat tervetulleita.”
”Degrowth-porukka sanoo, että voidaan tulla toimeen vähemmällä eli ei tarvita taloudellista kasvua elämänlaadun ylläpitämiseksi.”
”Zietgeist-porukka sanoo, että voisi olla taloutta ilman rahaa. Esimerkiksi Englannin vihreillä oli idealistinen malli, jossa oli vaihdantataloutta ja paikallista ’valuuttaa’.”
”Occupy Wall Street -liike sanoo, että pörssitalouden irtoaminen reaalitaloudesta on punainen vaate. Markkinataloudessa on tapahtunut moraalikatoa.”
”Minun mielestäni näissä kaikissa on omat pointtinsa.”
”Omassa ajattelussani tämä vähemmästä enemmän - eli pienemmillä materiaalikulutuksilla, pienemmillä energiapanoksilla pystytään pitämään materiaalinen elintaso. Tämä on lähimpänä minun ajatteluani. Minä ajattelen näin.
”Pärjääkö Suomi kymmenen vuotta nollakasvulla, japanilaistyyppisesti?
”Se on laatukysymys. Bruttokansantuote ei mittaa suomalaisten hyvinvointia kaikilla tavoilla. Minun ajattelussani se, miten tasaisesti hyvinvointi jakautuu ja miten suomalaiset siitä nauttivat, on määräävämpi kriteeri.”
Eli tulonjako on tärkeintä?
”Tulonjako on se, joka (kertoo) miten suomalaisilla menee, miten suomalaiset pärjäävät. Koska vaikka meillä bruttokansantuote kasvaa, on ihmisiä, joiden tosiasiallinen elämänpiiri vain supistuu ja köyhyys on todellista näillä ihmisillä. On ihmisiä jotka elävät todellisen supistuvan bruttokansantuotteen maailmassa.”
Kannatatko degrowth –ajatusta?
”On kolme talouskriitiikin mallia, jotka ovat erittäin eläviä tuolla kaduilla, kun ihmisiä tapaa.”
”Minä ajattelen näin – en suoraan sanoen ole hirveän perehtynyt degrowthin teoreettiseen puoleen - mutta sen perusviesti, että me voimme vähemmällä kulutuksella ja vähemmällä materiaalituotannolla kuitenkin pitää yllä elämänlaatua,se on minulle hirveän läheinen."