TALOUSMONITORI
Tänään on keskiviikko, 3. kesäkuuta 2015. Sivu on ladattu klo 8:38

Talousblogi: Korvaako liittovaltio Suomen Pankin EKP:lla?

Töpseli vain puuttuu, jotta Suomi olisi Naton jäsen, sanoi Liisa Jaakonsaari muutama vuosi sitten. Samaa toistelee nykyään Olli Rehn liittovaltion perspektiivistä Euroopassa. Lukuun ottamatta yhteistä perustuslakia, kaikki muut liittovaltion tunnusmerkit ovat tänä päivänä läsnä.

Talousblogi: Dmitris Mizaras
13.9.2012, Verkkomedia.org

 

Korvaako liittovaltio Suomen Pankin EKP:lla?   

Molemmat vakausvälineet hätäavustukseen, ERVV ja EVM, osoittautuivat riittämättömiksi sen jälkeen kun kriisimaiden joukkueeseen liittyivät Espanja ja Italia. EKP ei saa rahoittaa hallituksia, mutta se voi ostaa rajattomasti markkinoilta lyhyitä lainoja. EKP astuu näin kansallispankkien varpaille, joita se käyttää enää vain rahoituslähteenä. Ongelma ei koske vain Suomea, myös Saksassa on tuomittu ankarasti Bundesbankin jalkoihin jääminen.

Suomen Pankin riskit ja vastuut kasvavat sitä mukaa kun EKP suorittaa lainojen tukiostoja kriisiin joutuneilta mailta, joiden korkea markkinakorko kieltää velkakirjojen myymistä markkinoille.

Suomen Pankin osuus keskuspankkien eurojärjestelmään on 1,8 prosenttia. Osuus koskee niin voittoja kuin tappioita. Tähän asti Suomen Pankki on tuottanut vain korkovoittoja, viime vuonna 185 miljoonan euron luokkaa.

Heti kun joku kriisimaista joutuu maksuvaikeuksiin, eikä pysty maksamaan lainojaan, velkakirjojen tukiostot alkavat tuottaa Suomen Pankille myös tappioita. Kyseisistä tukiostoista ei päätetä missään nimessä hallituksessa eikä parlamentissa, vaan siitä päättää kourallinen ihmisiä EKP:n juntassa.

Tappiot moninkertaistuvat, mikäli joku euromaista päättää erota EMU:sta. Tämä on syy siihen, miksi Kreikan euroeroon liittyen Merkelin soittimessa on täysin erilainen sävel nyt aikaisempaan tilanteeseen verrattuna. EKP:n johtoa, niin kuin muitakin päättäjiä nykykapitalismissa, kiinnostaa vain markkinoiden hemmottelu.

Nordean analyytikon mukaan, EKP:n kautta on tähän asti myönnetty rahoitusta kaikille kriisimaille 1 500 miljardia euroa. Tästä Suomen Pankki joutuisi laskemaan mikä on omien tappioiden osuus. Maksukyvyttömäksi on ilmoittautunut toistaiseksi vain Kreikka, mutta jono tämän maan perässä on tuntuva.

 

EKP:n rahakoneet jo käynnissä – Fed seuraa perässä

Tukilainojen ostot eivät ole ”ilmaisia” myöskään kriisimaille. Niiden on toteutettava yksityistämisiä, lisää joustoja työelämälle, leikkauksia ja muuta budjettikuria. Koska EKP ei voi ostaa lainoja suoraan valtioilta, joutuu se ostamaan niitä ns. jälkimarkkinoilta, joille valtioiden tulee ensin myydä.

Viime keväänä jo tuhatmiljardia saaneet Espanjan pankit ovat ensimmäisiä uuden avun kyselijöitä. Merkel on nostanut melkoista meteliä Saksassa ja joutunut napit vastakkain jopa Schäublen kanssa. Syy tähän oli se, että Merkel siirsi äänekkäästi tukensa oman maan keskuspankilta, Bundesbankilta Euroopan Keskuspankille, EKP:lle.

Näkyvästi Merkeliä vastaan nousi myös Jens Weidmann Bundesbankin neuvostosta. Likviditeetin tyrehtyessä EKP on luvannut pitää markkinoilla olevan rahamäärän ennallaan. Merkelin pesäero omaan keskuspankkiin ja turvautuminen keinotekoiseen elvytykseen jopa hyperinflaation uhalla, on suuri muutos sekä euroalueen että jokaisen valtion sisäpolitiikassa.

Loppujen lopuksi veronmaksajat kantavat kaikki siihen liittyvät riskit.

EKP:n toimet liikuttavat monikertaisempia rahamääriä kuin kansallisten parlamenttien tähän asti myöntämät summat. Sen vuoksi EKP:sta tulee entistä suurempi roskapankki. Keskuspankki joutuu imaisemaan kaikki kriisimaiden liikkeellä olevat roskaluotot. Setelirahoituksen arvioidaan alkavan välittömästi.

Välillisesti tai suoraan EKP:n toimet merkitsevät valtioiden rahoittamista rahan painamisella. Kun siihen lisää pakkosäästöt ja keskitetyn päätösvallan, siinä on selvä liittovaltiorakenne.

USA:ssa työministeriön julkistama raportti työttömyydestä sai ekonomistit vaatimaan lisäelvytystä. Kaksi jättiläispakettia ei ole tähän asti tuottanut tuloksia. Maailmantalouden talouskasvuun liittyvä epävarmuus, euroalueen kriisi ja Kiinan talouden jarruttaminen miltei pakottavat Yhdysvaltain keskuspankki Fed’in pääjohtaja Bernankea ryhtymään suunnittelemaan kolmatta pakettia.

Sillä on hieno nimi QE-3, Quantitative Easing-3.

Kolmas määräinen helpotus (QE-3) tarkoittaa käytännössä samaa lääkettä kuin EKP käyttää, eli rahamäärän kasvattamista.

Toimitus @ 13.9.2012 19:47


              
Ote alkuperäisestä uutisesta: