TALOUSMONITORI
Tänään on lauantai, 20. joulukuuta 2014. Sivu on ladattu klo 5:39

Onko euroalueen hämärä alkanut? EKP lisäsi juuri veronmaksajien vastuita - salassa

Saksalainen Die Welt-lehti kertoo Kreikan saaneen kaikessa hiljaisuudessa Euroopan keskuspankki EKP:lta lisää hätärahoitusta 4 miljardin euron edestä.

Toimittaja: Riikka Söyring
5.8.2012, Verkkomedia.org

 

Onko euroalueen hämärä alkanut? EKP lisäsi juuri veronmaksajien vastuita - salassa

Taloussanomat uutisoi suomeksi Die Weltin uutisen. Taloussanomien kertoman mukaan Euroopan keskuspankki EKP on pelastanut Kreikan vararikolta toistaiseksi sallimalla Kreikan ottavan neljä miljardia lisää lainaa.

Taloussanomat kirjoittaa: "EKP:n neuvosto sopi Die Welt-lehden mukaan torstaisessa korkokokouksessaan nostavansa Kreikan keskuspankin maalta vastaanottamien lyhytikäisten velkapaperien ylärajaa. Kreikan keskuspankki antaa velkapaperien vastineeksi maalle hätälainaa."

Kreikan keskuspankki on saanut tähän asti ottaa valtion velkapapereita 3 miljardin edestä, nyt rajaa on kaikessa hiljaisuudessa nostettu 7 miljardiin euroon.

Mukana päätöksenteossa on ollut Suomen pankin pääjohtaja Erkki Liikanen (sd).

Die Welt perustaa tietonsa lähteisiin EKP:n sisällä. EKP ei ole kommentoinut Die Weltin tietoja.

Vaikka EKP:n "pelastustoimet" tulevat ikään kuin ohi valtioiden budjetin ja taseen ulkopuolella, kerrannaisvaikutukset aiheuttavat sen, että pelastustoimien seurauksena Kreikan valtionvelan osuus bkt:sta nousee entistä korkeammaksi, ja saattaa jo ylittää 170 prosenttia. Luvussa ei ole mukana paikallistason, yrityssektorin tai kotitalouksien velkoja, koska operaatio suoritetaan EKP:n kautta.

Veronmaksajien rahat se silti riskeeraa kasvattamalla myös Suomelle EKP:n kautta tulleita osuuksia. Loppulasku voi olla näin hoidettuna huomattavasti suurempi kuin erilaisten tukihimmelien ja vakausrahastojen kautta tehtynä, ennakoi talousanalyytikko Willem Buiter helmikuussa 2012 analyysissaan ´Global Economics View - Why Does The ECB Not Put Its Mouth Where Its Money Is? The ECB As Lender Of Last Resort For Euro Area Sovereigns And Banks´.

Poliitikoille tämä luonnollisesti sopii, koska varainsiirrot menevät silloin näennäisesti "EKP:n päätösten" piikkiin, eikä ´vastuunkantajien´ tarvitse vastata mistään.

Toisaalta eduskunta, valtiovarainministeriö tai hallitus eivät välttämättä edes tiedä, millaisiin vastuisiin Suomen pankki on Suomen sitonut.

Koska odotettavissa ei ole talouskasvua euroalueen taantuman sekä Troikan (EU, IMF, EKP) Kreikalta vaatiman talouskurin vuoksi, ja kassavirta on negatiivinen jo ennen velanhoitomenoja, Kreikan voidaan katsoa olevan konkurssissa.

Samassa helmikuisessa analyysissa Buiter muuten ennusti, että Espanja ja Italia eivät kestä vuottakaan, ennen kuin ovat tuen tarpeessa.

 

"Aukinainen EKP"

Taloussanomat kertoi toukokuussa 2012: "EKP omistaa eri arvioiden mukaan Kreikan valtion velkapapereita noin 50 miljardin euron arvosta. EKP:llä olisi vastuita Kreikasta yhteensä 260 miljardin euron edestä. Suomen Pankki vastaa 1,8 prosenttia EKP:n pääomasta ja tappioista."

"Jos Kreikan velkakirjojen arvo leikattaisiin puoleen, EKP kärsisi noin 25 miljardin euron tappion. Jos Kreikan pankkien vastuut euroalueen muille pankeille jouduttaisiin puolittamaan ja niiden eurojärjestelmälle antamien takuiden arvo puolittuisi, EKP:n joutuisi kattamaan 53,5 miljardin euron tappiot Kreikan TARGET2 -vastuista, sekä 51,5 miljardin tappiot LTRO ohjelmastaan", laskeskelee Taloussanomat.

"Tällöin EKP:n tappiot olisivat 130 miljardia euroa. EKP:n oma pääoma ja varat ovat nyt noin 85 miljardia euroa eli Kreikan ero eurosta hävittäisi koko EKP:n pääomapohjan ja sen jälkeenkin jäisi 45 miljardin euron kattamattomat tappiot", mistä seuraa, että Kreikan ero eurosta tekisi EKP:sta roskapankin.

Tapahtumaketjua yritettäneen viivyttää Kreikalle myönnetyillä lisäluotoilla.

Suomen suorat tappiot olisivat toukokuisten laskelmien mukaan olleet 2,4 miljardia, mikä ei voi pitää paikkaansa. Summa on liian pieni ottaen huomioon LTRO:n, ELA:n, TARGET2:en ja muiden vastaavien EKP:n menettelyjen kautta tehdyt varainsiirrot. Oikeampi luku ylittänee 70 miljardia kevyesti, koska emu-avaimen 1,8 prosentin laskennallinen ehto perustuu siihen ajatukseen, että kaikki EMU:n kuuluvat maat vastaavat bkt:n perustuvan osuuden mukaisella määrällä TARGET2-saamisten riskeistä.

Koska konkurssikypsillä mailla ei ole rahaa, maksajiksi jäävät maat, joilla on ylijäämää, toisin sanoen koko TARGET2-riski saattaa jäädä realisoituessaan maksukykyisten maiden veronmaksajien hoidettavaksi, sanoo John Whittaker analyysissaan ´Eurosystem balances explained´.

Keskuspankkien riskien takaajina toimivat veronmaksajat.

 

Yhteenveto - Suomen riskit eurojärjestelmään kuulumisesta

Suomen pankin laskelma ´Suomen pankki: Euroalueen rahalaitosten yhteenlaskettu tase ilman eurojärjestelmää´ antaa asioista hieman täsmällisempää kokonaiskuvaa.

Euroalueen sisäiset velat ovat kesäkuun laskelman mukaan noin 14 300 miljardia euroa ja saamiset noin 19 000 miljardia euroa.

Euroalueen ulkopuolisiin EU-maihin velat ovat liki 1 550 miljardia euroa. Saamiset lähentelevät 2 300 miljardia euroa.

Lisäksi velkaa on euroalueen ulkopuolisiin maihin lähes 2000 miljardia euroa.

Koko Euroopassa on rahaa liikenteessä noin 9 500 miljardia euroa, josta käteisen osuus 750 miljardia euroa.

Toukokuussa 2012 Der Spiegel julkaisi Helmut Kohlin hallituksen salaisia asiakirjoja, joiden sisältö kertoo yksiselitteisesti, että euro tiedettiin huonoksi, mutta se tehtiin silti. Tarkoituksena on ollut ajaa EU talouskriisien kautta väkisin liittovaltioksi, selviää asiakirjoista.

Saksan liittokansleri Angela Merkelin puolueen CDU:n (kristillisdemokraatit) marraskuussa 2011 Leipzigissä olleen puoluekokouksen Eurooppa-politiikkalinjausten mukaan liittovaltiota johtaa Saksa.

EKP:n tappiot ovat kansallisten keskuspankkien tappioita. Toistettakoon, että kansallisten keskuspankkien tappiot ovat veronmaksajien tappioita. Liittovaltioituminen ei veronmaksajia auta.

Lue myös: EKP:n johtaja Draghi EU-oikeusasiamiehen tutkintaan

 

Loppukevennys:

"Rehn ei suostunut kommentoimaan lainojen mahdollista etuoikeusasemaa markkinoilta haettuihin joukkovelkakirjoihin verrattuna. Rehnin mukaan kysymys ei ole mielekäs, sillä Kreikka ei ole joutumassa vararikkoon", tiesi talouskomissaari Olli Rehn huhtikuussa - vajaa 4 kuukautta sitten.

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/04/15/rehn-kreikan-auttajat-eivat-joudu-turmiolle/20105325/12

Rehniä (kesk) kannattaa opetella pitämään kontraindikaattorina. Kun Rehn sanoo: "Kreikka/Espanja/Italia/Portugali/se ja se ei tarvitse tukipakettia", se merkitsee Kreikan/Espanjan/Italian/Portugalin/sen ja sen olevan uppoamaisillaan, ja tarvitsevan tukipakettia.

Kun Rehn viestittää kokouksen menneen hyvin, ja ratkaisevia päätöksiä tehdyn, lue: Paniikki Brysselissä! Pankkeja uudelleen pääomitettava! Veronmaksajat maksamaan!

 

Liite:

Euroopan keskuspankki EKP:n neuvosto on EKP:n ylin päätöksentekoelin. Sen muodostavat 

  • johtokunnan kuusi jäsentä 
  • euroalueeseen kuuluvien 17 maan kansallisten keskuspankkien pääjohtajat.

Pääjohtajista yksi, N.N., on jätetty nimeämättä.

EKP:n oma määritelmä avoimuudesta kuuluu seuraavasti: "Avoimuudella tarkoitetaan, että keskuspankki antaa suurelle yleisölle ja markkinoille kaiken asiankuuluvan tiedon strategiastaan, tekemistään arvioista, poliittisista päätöksistään ja menettelyistään avoimesti, selkeästi ja nopeasti.

Nykyisin useimmat keskuspankit, EKP mukaan lukien, pitävät avoimuutta välttämättömänä varsinkin rahapolitiikan päätöksenteossa. EKP painottaa erityisesti tehokasta viestintää suuren yleisön kanssa... EKP vahvistaa uskottavuuttaan viestimällä selkeästi tehtävistään ja niiden toteuttamisesta."

EKP:n tehtäviin kuuluu

  • Eurojärjestelmälle uskottujen tehtävien suorittamiseksi tarvittavien suuntaviivojen antaminen ja päätösten tekeminen.
  • Euroalueen rahapolitiikan määritteleminen, mukaan lukien päätökset, jotka koskevat rahapolitiikan välitavoitteita, ohjauskorkoja ja varantojen hankkimista eurojärjestelmässä, sekä tarvittavien suuntaviivojen antaminen näiden päätösten panemiseksi täytäntöön.

 

Tilivelvollisuudesta päätöstensä suhteen EKP kertoo nettisivuillaan: "EKP hoitaa tehtävänsä riippumattomasti. Demokraattinen yhteiskuntamalli edellyttää, että riippumattomat julkista tehtävää hoitavat laitokset tekevät toiminnastaan tiliä kansalaisille ja näiden edustajille. Keskuspankin riippumattomuuteen liittyy siis tilivelvollisuus..."

 

Pääasialliset lähteet:

Willem Buiter: Global Economics View - Why Does The ECB Not Put Its Mouth Where Its Money Is? The ECB As Lender Of Last Resort For Euro Area Sovereigns And Banks http://willembuiter.com/ecblolr.pdf

Riikka Söyring @ 5.8.2012 14:53


              
Ote alkuperäisestä uutisesta: