TALOUSMONITORI
Tänään on lauantai, 25. lokakuuta 2014. Sivu on ladattu klo 8:32

Kreikka taloustuhon partaalla - EU:n leikkausvaatimus on kuolemanspiraali

Kreikkaa ajetaan todelliseen ahdinkoon. Uhrauksiin euroalueen suurpankkien säilymisen puolesta ollaan valmiita niittämään kokonaisia valtioita. Suhteutettuna Kreikan valtiontalouden leikkausvaatimus koettelee mielikuvitusta, mutta EU on armoton: Euroopan suurpankit on pelastettava!

Toimittaja: Riikka Söyring
30.7.2012, Verkkomedia.org

 

Kreikka taloustuhon partaalla - EU:n leikkausvaatimus on kuolemanspiraali

Kreikan hallitus avustajineen on tavannut Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroson sekä kansainvälisen rahoitusalan tarkastusryhmän keskustellakseen uudesta kierroksesta leikkauksia, arvoltaan 11.5 miljardia euroa vuosien 2013 - 2014 aikana.

"Leikkaukset ovat noin 5 prosenttia Kreikan bruttokansantuotteesta (GDP), ja ne tulevat tuhoamaan Kreikan talouden, jota on jo heikennetty jatkuvalla suoneniskennällä leikkaamalla toistuvasti sosiaaliturvaa viimeisten kolmen vuoden aikana", kirjoittavat John Vassilopoulos ja Alex Lantier Global Research´in artikkelissa ´Greek government, European officials plan billions in new social cuts´.

Lantier´in ja Vassilopoulosin mukaan Kreikan jo ennestään heikoissa kantimissa olevasta sairaalajärjestelmästä aiotaan leikata 300 miljoonaa euroa.

Kreikan kokoon nähden leikkaukset ovat massiivisia: suhteutettuna leikkaukset vastaisivat 802 miljardin dollarin leikkauksia Yhdysvaltain budjettiin, 82 miljardin punnan leikkauksia Isossa-Britanniassa tai 136 miljardin euron leikkauksia Saksassa.

Leikkausten vaikutuksia kasvattaa Kreikan palkkatyöläisten tilanne, joiden palkkoja ja etuuksia on leikattu 30-50 prosenttia. Noin 30 prosenttia kreikkalaisista käyttää avustusjärjestöjen ilmaisklinikoita terveydenhuoltoonsa. Julkiseen - saati yksityiseen - terveydenhuoltoon ei ole varaa.

Kreikalla on vaikeuksia maksaa velkojaan, koska EU:n, kansainvälisen valuuttajärjestö IMF:n ja Euroopan keskuspankki EKP:n vaatimukset talouskurista "ovat purreet", tosin omaan nilkkaan, sillä talouskurin seurauksena Kreikan talous on kutistumassa nopeammin kuin poliitikko ehtii sanoa ´vastuunkanto´.

Kreikan talouden odotetaan supistuvan tänä vuonna 7 prosenttia. Kreikka on kuolemanspiraalissa.

Joten miksi siis Euroopan komission varapuheenjohtaja Joaquin Almunia sanoi Wall Street Journalissa 25.heinäkuuta, juuri ennen Barroson Kreikan visiittiä, että Kreikka voi tarvita sovittua enemmän raha-apua, ja EU:n pitää olla valmis lisätukeen? "Kreikan ongelmat ovat valtavat, ja maata on tuettava sen ponnisteluissa", Kreikalle on annettava lisää rahaa, Almunia vetoaa.

Vastaus saattaa löytyä saksalaispankeista: luottoluokittaja Moody´s laski 17 saksalaispankin luottoluokituksia niiden heikon tilanteen takia. Aiemmat Kreikalle annetut tukipaketit ovat päätyneet Kreikan kautta kierrettyään saksalaispankeille.

Pankkituki naamioitiin "kriisimaiden auttamiseksi" jotta vältyttäisiin ikäviltä sisäpoliittisilta selkkauksilta - ja toki Saksan kannattaakin maksattaa omien pankkiensa tukeminen muilla euromailla eikä kaivaa omaa kukkaroaan. Omalla rahapussilla käyminen vaarantaisi ikävästi Saksan oman luottoluokituksen.

 

Poliittinen tilanne Kreikassa

Lantier´in ja Vassilopoulosin mukaan koalitiohallituspuolueet "Uusi demokratia" (ND), PASOK ja "Demokraattinen vasemmisto" (DIMAR) ovat kaikki jees-miehiä, jotka suostuvat mihin tahansa, mitä EU, IMF tai EKP käskee kun taas pseudovasemmistolainen SYRIZA edustaa näennäisoppositiota. SYRIZA on luvannut toimia "vastuullisesti" oppositiossa eli tukea EU:ta ja olemalla kehoittamatta lakkoihin.

Tuloksena tällaisesta kokoonpanosta lienee aiheellista odottaa äärioikeiston vahvaa nousua Kreikassa.

Armeijan kenraali Constantinos Zizias, "henkilökuntapäällikkö", on eronnut virastaan. Selityksenä Zizias esitti: "Minulle soitettiin kello kaksi aamuyöllä ja pyydettiin noutamaan lista, joka sisälsi ylennettävien ja erotettavien upseerien nimet. En voi hyväksyä sellaista sekaantumista velvollisuuksiini."

Lantier ja Vassilopoulos arvelevat, että Ziziaksen tapaus on mahdollisesti jatkumoa armeijan sisäisille kiistoille, jotka alkoivat viime syksynä, kun silloisen PASOK-hallituksen pääministeri Giorgios Papandreou erotti koko armeijan ylimmän johdon huhuvyöryn kertoessa, että suunnitteilla oli vallankaappaus seurauksena uudesta ilmoituksesta lisättyä talouskuria ja leikkauksia.

Leikkausilmoitukset nostattivat vastarintaa niin sanotussa ND:n puolustusryhmässä, johon kuuluu entistä armeijan kantahenkilökuntaa. Armeija on hyvin tyytymätöntä nykyiseen taloustilanteeseen sekä siihen, että armeijan henkilökunnan ylennykset,  alennukset sekä erottamiset ovat riippuvaisia puolueiden voimasuhteista.

 

Euron puolesta taloustuhoon

Euro on säästettävä - hinnalla millä hyvänsä, kuuluu virallinen poliittinen dogmi. Oikeassa elämässä hinta on työtä tekevien oikeuksien kuten lakko-oikeuden peruuttaminen sekä palkkojen alentaminen ja irtisanomisten helpottaminen, ei ainoastaan Kreikassa vaan myös Espanjassa, Italiassa, Portugalissa ja Irlannissa - samoin kuin muissa EU-maissa.

Kreikka on luvattu pitää euroalueessa, jos se tekee vaaditut leikkaukset - ja ajaa sitä kautta taloutensa tuhoutumaan.

Toisena vaihtoehtona euroalueen pelastamiseen on tarjottu EKP:n suorittamaa, inflatoivaa "rahan painamista" eli rahakannan laajentamista; velan monetarisointia. Tämä "ratkaisu" syö rahan ostovoiman sekä yksityisten säästöjen arvon, mutta hyödyttää valtioita hävittämällä valtionvelkaa inflaation kautta.

Molemmat "ratkaisumallit" ovat typeryyttä.

EKP on myös syytänyt pankeille LTRO:n kautta halpaa rahaa yli biljoona euroa "talouden elvyttämiseksi" mutta yhtään talouskasvua ei ole näkynyt, päinvastoin.

 

Lännen sisäinen kolonialismi valtaa markkinoita

Työperäistä maahanmuuttoa on tarjottu ratkaisuna milloin mihinkin ongelmaan, muun muassa talouskasvun kiihdyttämiseen palvelun tarvitsijoiden määrän kasvaessa.

National Academy of Sciences julkaisi vuonna 1997 tutkimuksen maahanmuuton vaikutuksista Yhdysvaltain talouteen. Tutkimus päätyi siihen, että tulijoille hallituksen toimesta tarjottujen palvelujen muodostama taloudellinen taakka oli suurempi kuin mikään maahanmuuton perusteluina käytetty, maahanmuuttoon edes etäisesti liitettävä taloudellinen hyöty.

Ainoa maahanmuuton hyöty, mikä voitiin todentaa, on amerikkalaisen ekonomisti George Borjaksen mukaan alemmat työvoimakustannukset. Toisin sanoen maahanmuuton merkittävin taloudellinen vaikutus on tuotteiden ja palvelun tuottamisen kulujen vähentyminen, mikä johtuu madaltuneesta palkkatasosta.

Maahanmuutto aiheuttaa, päättelee Borjas, varallisuuden uudelleenjakautumisen - pois työntekijöiltä työnantajien suuntaan sekä niille tahoille, jotka käyttävät maahanmuuttajatyövoimaa.

Tätä voisi kutsua ´sisäiseksi kolonialismiksi´, jossa siirtolaisten avulla asutetaan maa työvoimalla ja pyritään siirtämään maan varallisuus toisaalle mahdollisimman nopeasti.

Maahanmuuttajia voisi verrata kuvaannollisesti lakkorikkureihin, joita muilutetaan paikalle tekemään lakkoilevien työläisten työ. Ainoa tapa, millä maahanmuuttajat ja työläiset hyötyvät molemmat, on voimien yhdistäminen.

Molemmilla on yhteinen vastustaja: se, joka ei halua maksaa palkkaa, joka elättää.

Pahempaa ´sisäistä kolonialismia´ harjoittavat pankit ja muut korporaatiot. Varallisuus ei tihku alaspäin, sanoo teoria varallisuuden leviämistavoista mitä tahansa: varallisuus menee veroparatiiseihin.

 

Taustalla veroparatiisit ja pankkihuijarit

James Henry, McKinsey-konsulttiyrityksen entinen, veroparatiiseihin erikoistunut pääekonomisti on arvioinut maailman super-rikkaiden parhaillaan piilottavan veroparatiiseihin rahaa määrän, joka on 21 - 32 biljoonan dollarin välillä.

Henry perustaa laskelmansa Kansainvälisen järjestelypankki BIS:in (Bank of International Settlements), YK:n, kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n sekä useiden kansallisten keskuspankkien dataan.

 

"Henryn raportista selviää myös, että maailman varallisuuden keskittyminen yhä harvempiin käsiin on kiihtynyt."

 

Vuonna 2005 arvioitiin veroparatiiseissa olevan noin 11,5 biljoonaa dollaria. Nyt luku on kolminkertaistunut. Tällä hetkellä 10 prosenttia maailman huippurikkaista kontrolloi 84 prosenttia maailman varallisuudesta, kun samaan aikaan alimmalla 50 prosentilla on pääsy 1 prosenttiin maailman varallisuudesta.

Ylin huippu, 92 000 henkilöä, on piilottanut varojaan yli 9 biljoonan dollarin edestä - keskimäärin 100 miljoonaa per nenä.

Henryn raportti osoittaa, että globaali finanssikriisi ei suinkaan ole ollut kannattamaton maailman rikkaille, päinvastoin. Seurauksena myös kehittyneissä talouksissa kuten Euroopassa väestön enemmistö kärsii hallituksien leikkausohjelmista ja kehitysmaiden miljoonat ihmiset on tuomittu köyhyyteen.

Miksi siis puuhastellaan Kreikan "auttamisen" ja Espanjan pankkien uudelleenpääomittamisen kanssa, kun suunnattomat summat verottajalta piilotettua rahaa, joilla voisi paikata budjettia, lepää veroparatiisien pöytälaatikkopankeissa? Veroparatiiseissa piileksivä raha ei kierrä.

Tahoja, jotka auttavat super-rikkaita rahojen piilottamisessa ovat kirjanpitoyritykset, tilitoimistot, veroneuvojat ja pankit. Brittipankkien neljällä suurimmalla: HSBC, Barclays, Lloyds ja Royal Bank of Scotland, on yli 1200 "sivukonttoria" veroparatiiseissa.

Deutsche Bank sekä yhdeksän muuta maailman suurinta rahoitusalan yritystä ovat siirtäneet yli 6,25 biljoonaa dollaria veroparatiiseihin vuonna 2010, laskeskelee James Henry.

Kaikki mainitut brittipankit ovat myös sekaantuneet Libor-korkohuijaukseen, ja osaa tutkitaan osallisuudesta euribor-korkohuijaukseen yhdessä Deutsche Bankin kanssa. HSBC on ollut Yhdysvaltain senaatin kuultavana huumerahojen pesusta sekä terroristien tukemisesta.

Mainitut pankit ovat Suomen valtion päämarkkinatakaajia.

- Eikö valtioilla ole olemassa eettistä säännöstöä, joka kieltäisi roistopankkien kanssa asioimisen?

- Miksi veronmaksajat pakotetaan toistuvasti "uudelleenpääomittamaan" näitä pankkeja?

Globasaation ja "kaupan vapauttamisen" myötä valtioilla ei enää ole varaa hoitaa valtion tehtäviä: huolehtia sosiaalisesta ja kulttuurisesta hyvinvoinnista, puolustuksesta ja perusinfrastruktuurista. Siihen tarvittavat varat menevät pankeille "pankkitukena" - tai valtionvelkojen korkoina.

Suomen valtion talousarvion mukaan velkojen korkoihin menee arviolta 2 093 miljoonaa euroa vuonna 2012.

 

Tuloerojen kasvu on yhteiskunnallinen sairaus

James Henry päättelee, että kaikki tähänastiset arviot ja kotitalouden tuloihin perustuvat laskentamallit varallisuuden jakautumisesta antavat "dramaattisesti aliarvioidun" tuloksen rikkaita ja köyhiä erottavan kuilun koosta, myös kehittyneissä talouksissa.

Brittiekonomisti Stewart Lansley kirjoittaa kirjassaan ´The Cost of Inequality´("Eriarvoisuuden hinta"): "Ei ole epäilystäkään siitä, etteivätkö tilastot, jotka arvioivat huipun tulojen ja varallisuuden määrää aliarvioisi ongelmaa." Sosiaalinen eriarvoisuus on globalisoitunut, ja sen mittakaava on ennennäketöntä kokoluokkaa.

Epätasaisella tulonjaolla on merkitystä köyhyyden lisääntymisessä sekä kotitalouksien, yrityksien ja valtioiden velkaantumisessa; ostovoiman heikentymisellä on vaikutusta talouskasvuun. Työttömyydellä, inflaatiolla, verojen korotuksilla on kaikilla merkitystä. Yksi seikka yhdistää niitä kaikkia: ne ovat seurauksia, eivät syitä.

Syy on tapa, jolla raha syntyy velasta liikepankeissa, sekä rahan hinta, korko.

Ainoa järkevä toimintamalli on kansallistaa pankit, jotka ovat "liian isoja säänneltäviksi" ja ottaa rahan liikkeelle laskun/luomisen oikeus yksityisiltä liikepankeilta takaisin valtioille.

Tällä hetkellä valtiot saavat rahat pankkitukiin ja -takauksiin lainaamalla sen pankeilta korollisena. Seurauksena pankkituesta valtioiden velka kasvaa, ja samalla veronmaksajien taakka.

Pankit saavat ilmaista rahaa plus korkotuoton. Miksi hitossa emme antaisi pankkien kaatua? Se kun tulee ajan mittaan halvemmaksi yhteiskunnalle.

 

Lähteet:

Global Research - Alex Lantier, John Vassilopoulos: Greek government, European officials plan billions in new social cuts

The Fraser Institute, A. Aleksander Moens, Martin Collacott: Immigration Policy and The Terrorist Threat in Canada and The United States

EuObserver, George Irvin: Time to nationalise the big banks 

Global Research, Devon DB: America´s internal colonialism

The Guardian: Wealth doesn´t trickle down - it just floods offshore

The New York Times: Banks that are too big to regulate should be nationalized

Tiedonantaja: Kapitalismi romahti - Mitä nousee raunioista?

Riikka Söyring @ 30.7.2012 12:19


              
Ote alkuperäisestä uutisesta: