TALOUSMONITORI
Tänään on perjantai, 29. toukokuuta 2015. Sivu on ladattu klo 13:06

Libor-korkohuijaus on aiheuttanut talletuspaon Isossa-Britanniassa

BBC kertoo, että yli puoli miljoonaa asiakasta on jo siirtänyt varansa ulos brittipankeista. Määrän odotetaan kasvavan sitä mukaa, kun paljastukset korkomanipulaatiosta lisääntyvät. Meneillään on hitaasti alkanut, mutta selkeä talletuspako.

Toimittaja: Riikka Söyring
14.7.2012, Verkkomedia.org

 

Libor-korkohuijaus on aiheuttanut talletuspaon Isossa-Britanniassa

Brittiläinen talousanalyytikko ja salkunhoitaja Nadeem Walayat sylkee sappea liikepankkien ja Englannin pankin päälle The Market Oraclen artikkelissa "RBS Chaos and Barclays Libor Cesspit Prompts Slow Motion Run on British Banks".

"Englannin pankki on hyvin, hyvin huolissaan koska viimeisten neljän vuoden aikana Ison-Britannian keskuspankki (Englannin pankki) on taistellut kiivaasti estääkseen ´finanssiarmageddonia´ pääsemästä valloilleen tumppaamalla joka kolon ´liian isoja kaatumaan´-pankeissa täyteen ilmaisella rahalla. Tämä on mahdollista elektronisen rahan luonnin avulla, ja rahaa onkin luotu 375 miljardia (£375 billion) puntaa tähän päivään mennessä. Sen seurauksena jokainen Ison-Britannian kansalainen maksaa korkeana inflaatioasteena..."

Meneillään oleva Libor-korkohuijausskandaali antaa vain pienen vilahduksen siitä, mitä Barclays-pankin julkisivun takana tapahtuu. Todennäköisesti kaikki Ison-Britannian pankit ovat olleet mukana toiminnassa, Walayat kirjoittaa. Korkotasoa manipuloimala on mahdollista valehdella pankin vakavaraisuudesta.

"Libor-korkohuijauksesta seuraavat vahingonkorvausvaatimukset tulevat johtamaan kaikkien aikojen pankkitukeen," Walayat kiehuu. "Veronmaksajat on toistuvasti pakotettu uudelleenpääomittamaan vararikkoisia brittipankkeja alkaen Northern Rock-pankista - ja joka kerran poliitikot ovat luvanneet, että tämä on viimeinen kerta..."

"Kuinka ollakaan, Libor-skandaali käytännöllisesti katsoen takaa, että suunnattomia vahingonkorvausvaateita esitetään ja myönnetään, ja suunnattomia sakkoja langetetaan Barclays´ille ja muille markkinamanipulaattoreille, jotka ovat suunnattoman altistuneet kymmenien biljoonien korkojohdannaismarkkinoille."


"Tässä vaiheessa voidaan vain spekuloida sillä, mitkä lopulliset vahingot ovat, mutta tähän astiset pankkituet ovat pikkurahaa  lopullisten ´sovitteluratkaisujen´  ja tulevien pankkitukien rinnalla."
 

"Jo nyt lakimiehet kaikkialta maailmasta kiertelevät haaskan ympärillä valmistautuen kiskomaan mahdollisimman kovat korvaukset Liboria manipuloineilta pankeilta, mikä helposti tulee pyyhkäisemään - monin kerroin - ne kymmenet miljardit talouskurilla saavutetut säästöt, jotka Ison-Britannian koalitiohallitus on nimennyt viimeisten kahden vuoden suurimmaksi saavutukseksi," Walayat sanoi.

 

Talletuspako alkanut

Viimeisin Libor-skandaalissa on Walayatin mukaan tieto, että SFO, Serious Fraud Office, tutkii asiaa, ja että brittipoliitikot ovat pyrkineet välttämään julkista tutkintaa, koska se olisi viitannut ikävästi molempien suurimpien puolueiden jäseniin.

BBC kertoo, että yli puoli miljoonaa asiakasta on jo siirtänyt varansa ulos brittipankeista. Määrän odotetaan kasvavan sitä mukaa, kun paljastukset korkomanipulaatiosta lisääntyvät. Meneillään on hitaasti alkanut, mutta selkeä talletuspako.

Walayat sanoo, että ainoa ratkaisu pankkikriisiin on purkaa osittaisvarantoperiaate, joka sallii pankkien pelata vivuttamalla. "Kunhan pankkeja estetään pelaamasta johdannaisilla, niiden on voittoa saadakseen pakko luotottaa yrityksiä ja kotitalouksia talletuksista. Tämä kutistaisi suuresti pankkien kokoa, edistäisi kilpailua tallettajista ja lainaajista. Hallitus ei kuitenkaan tule suostumaan tähän."

Meneillään oleva talletuspako isoista pankeista, oikeudenkäyntikulut ja Libor-manipuloinnista myönnetyt vahingonkorvaukset tulevat johtamaan jälleen uusiin pankkitakauksiin verovaroista, koska hallitus tarvitsee isoja pankkeja ja niiden kykyä pelata vivutuksella ja johdannaismarkkinoilla: ne ovat oleellinen osa järjestelmää, jossa luodaan rahaa, jolla rahoittaa julkista velkaa, sanoo Walayat.

"Ison-Britannian poliittinen sekä talousjärjestelmä toimii niin, että hallitus luottaa siihen, että Englannin pankki luo velkaa/rahaa, jolla rahoitetaan vuotuiset massiiviset budjettialijäämät (£130 miljardia per vuosi), koska veroja ei haluta nostaa niin etteivät äänet vaaleissa jäisi saamatta. Pystyäkseen tähän Englannin Pankki rohkaisee liikepankkeja halvalla rahalla (kvantitatiivinen kevennys), ostaa valtionvelkakirjoja, sallimalla osittaisvarantoperiaatteen mukaisen vivutuksen ja pääomavaatimukset luodakseen kysyntää sekä likvidit markkinat valtionvelkakirjoille. FSA (Financial Service Authority) esittää oman osansa palkkaamalla ex-pankkiireja, jotka ovat valvovinaan pankkitoimintaa niin että hallitus saavuttaa tavoitteensa jatkaa velkapyramidihuijausta, jossa velkamäärä kasvaa samalla kun poliitikot valehtelevat maksavansa julkista velkaa pois..."
 

"Yhtään, ei latin latia, julkista velkaa ole maksettu pois. Päinvastoin julkinen velka kasvaa eksponentiaalisesti ."

 

 

Julkisen velan määrä on silti vain jäävuoren huippu, sanoo Walayat. Kokonaisvelan määrä on vähintään 500% bruttokansantuotteesta. "Ainoa syy siihen, miksi velkakirjamarkkinat eivät ole haihtuneet savuna ilmaan, on, että kaikki hallitukset joka maassa pelaavat samaa piilota-velat-ja-liabiliteetit-taseesta -peliä."

Hinta, jonka rahan jatkuvasta rahan painamisesta joutuu maksamaan, on inflaatio. Isossa-Britanniassa on meneillään eksponentiaalisen inflaation megatrendi, Walayat huomauttaa.

Vaikka ei taloudesta ymmärtäisikään, huomaa oman arkensa kokemuksista, elämisen kustannuksista, että todellisuus ja hallituksen propaganda eivät pidä yhtä, Walayat huomauttaa. 
 

"Talletuksista on melkein mahdoton saada korkoa, joka olisi suurempi kuin inflaatio."


Iso-Britannia on ollut taloudellisessa paniikissa vähintään viimeiset kolme vuotta.

 "Täytyy ymmärtää, että kvantitatiivinen kevennys (QE)/ rahan ´painaminen´ on paniikkitoimintaa... Kun valtamedia puhuu rahan ´painamisesta´ tai kvantitatiivisesta kevennyksestä - mainitsematta sen seurauksia - ihmisten täytyy ajatella inflaatiota. QE on todellisuudessa kvantitatiivisen inflaation politiikkaa, joka saattaa aiheuttaa palkkaliukumakierteen kohti hyperinflaatiopaniikkia."

"Syy siihen, miksi meillä Isossa-Britanniassa ei vielä ole korkeampaa inflaatiota tai hyperinflaatiota johtuu siitä, että QE on tähän asti suunnattu pankeille; sillä on pyritty estämään niiden konkurssi. Kyse ei ole ollut niinkään talouden elvyttämisestä - eikä molempia voi tehdä yhtä aikaa: elvyttää taloutta ja tukea pankkeja."

"Tosiasiassa Englannin pankki ei siis halua liikepankkien lainaavan rahaa yrityksille ja kotitalouksille, mikä on syy siihen, että pankit panttaavat rahoja eivätkä lainaa. Jos ne lainaisivat, inflaatio lähtisi vyörymään. Sen sijaan Englannin Pankki ja hallitus haluavat pankrottipankkien saavan veronmaksajien kustannuksella voittoa jotta ne voivat alaskirjata velkojaan."

"Kuvaavaa on, että hiljattain kun inflaatio tipahti alle 3 prosentin, Englannin pankki ilmoitti saman tien pumppaavansa pankeille - ei talouteen - ylimääräiset 50 miljardia puntaa, ja tämä vuotuisen 140 miljardin QE:n päälle, josta ilmoitettiin kesäkuussa."

"Tämän vuoksi, jos lehdissä lukee, että poliitikot ja Englannin Pankki ovat tehneet kaikkensa saadakseen pankit kasvattamaan luototustaan, tiedät että sinulle valehdellaan päin naamaa."

Koko järjestelmä on totaalisen epävakaa, Walayat toteaa.

 

Lähde: The Market Oracle, Nadeem Walayat: RBS Chaos and Barclays Libor Cesspit Prompts Slow Motion Run on British Banks

 

Toimittajan kommentti:

Vaihtoehtojakin on.

- Säädetään laki, joka määrää että oikeus laskea rahaa liikkeelle kuuluu valtiolle

- Perustetaan valtion omistama pankki, joka laskee liikkeelle velatonta rahaa vaihdon välineeksi. Valtio asettaa pääoman.

- Valtion omistama pankki luotottaa valtion projektit, tarjoaa yritys-, asunto- ja opintolainoja sopivan matalalla korolla > korot palaavat valtiolle ja hyödyttävät yhteisöä > veroja voidaan madaltaa.

Samaa voidaan soveltaa myös "lääninpankkeihin " sekä "kunnallispankkeihin".

- Liikepankit pilkotaan pienemmiksi. Talletuspankit ja yritysluottoja tarjoavat pankit ovat erillisiä yrityksiä

Elokuvasuositus: The Secret of Oz, joka kertoo siitä, miksi valtiot velkaantuvat ja miksi velat kasvavat hallitsemattomiksi. Palkittu vuonna 2010 parhaana dokumenttieelokuvana. Englanninkielinen. Erinomainen valinta myös historiasta kiinnostuneille sekä Frank L. Baum-faneille.

 

On ymmärrettävä mitä raha on ja mistä se tulee

VoxEU on julkaissut Manmohan Singhin ja Peter Stellan artikkelin ´The (other) deleveraging: What economists need to know about the modern money creation process´ ("Se (toinen) vivuttaminen: Mitä ekonomistien tulisi tietää nykyaikaisesta rahan luomisen prosessista").

Singh on IMF:n vanhempi ekonomisti, ja Peter Stella johtaa konsulttiyritys Stellar Consulting LCC:ta. Jälkikirjoituksessa muistutetaan, että kirjoittajat esittävät omia, eivät kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n näkemyksiä.

Kirjoittajat toteavat heti kärkeen, että edes kaikki ekonomistit eivät ole selvillä siitä, kuinka raha nykyään syntyy. Koulukirjaesimerkki talletuksista ja pankin sen perusteella myöntämistä luotoista ei pidä paikkaansa. Raha syntyy nykyään panttiketjun (collateral chain) kautta.Kollateraalia voisi kuvat myös rinnakkaiseksi tai vakuudeksi.

Perinteisessä mallissa kollateraali koostui keskuspankkireserveistä, nykymallissa se on olemassa ´katsojan silmässä´, kirjoittajat sanovat. Sama vakuus ´käytetään moneen kertaan´, ja samalla ´luodaan luottoa´, toisin sanoen rahaa.

Ero on siinä, kuka ´luoton laskee liikkeelle´. Perinteisessä mallissa se on hallitus, nykymallissa yksityinen pankki. Kun pankit lakkaavat luottamasta toisiinsa, yksityisesti (panttiketjun kautta) luodun rahan määrä supistuu. Talous alkaa shakata. Rahan hinta (BBB-indeksi) nousee. Euroopassa se on nyt nelinkertainen verrattuna aikaan ennen vuotta 2007.

Kohonneet lainakulut siirtyvät reaalitalouteen joka sektorille.

Euroopan keskuspankki EKP:n ja Yhdysvaltain keskuspankki FED:in ratkaisu kiristyneeseen tilanteeseen - EKP:n LTRO-lainat pankeille ja FED:in kvantitatiivinen kevennys - eivät puuttuneet millään lailla todelliseen ongelmaan, eli luoton syntymiseen kollateraalien ´uudelleen panttauksen´ kautta.

EU:n jäsenmaiden keskuspankkien ELA-ohjelmat "ovat altistaneet keskuspankit riskin ottaviksi välittäjiksi, ja tästä voi olla potentiaalisesti merkittäviä seurauksia, joita ei oltu suunniteltu" - ja joihin ei ole varauduttu.

Rahasta on tullut yksinkertaisesti liian kallista käytettäväksi.

VoxEU, Manmohan Singh, Peter Stella: The (other) deleveraging: What economists need to know about modern money creation process

Lue myös: Järjestelmämme on niin viallinen, että petos on matemaattisesti taattua

Riikka Söyring @ 14.7.2012 12:47


              
Ote alkuperäisestä uutisesta: