TALOUSMONITORI
Tänään on maanantai, 21. huhtikuuta 2014. Sivu on ladattu klo 13:07

Yhdistetään pisteet - Talouskriisi ja suuret puheet

Tämä viikko saattaa hyvinkin päätyä historian lehdille 'Yhdistetään pisteet'-viikkona. Asiat ja tilanteet ovat liikkuneet niin vikkelästi, että lienee aika astua askel taaksepäin ja tarkastella kokonaiskuvaa viikon tapahtumista. 

Teksti: Simon Black
Lähde: Sovereign Man Blog
Suomennos: Riikka Söyring

 

Yhdistetään pisteet - Talouskriisi ja suuret puheet

1) Viikkojen... kuukausien... jopa vuosien jahnauksen, patsastelun ja kieltelyn jälkeen Espanja ja sittemmin Kypros ovat tulleet kaapista, ja pyytäneet viralliseti apua Euroopan tukipakettirahastoilta - tullen siten neljänneksi ja viidenneksi euromaaksi kerjuuluukulla.

Tekemällä näin - pyytämällä apua - maat ovat virallisesti myöntäneet olevansa maksukyvyttömiä, samoin kuin sen, että niiden pankit ovat maksukyvyttömiä.

Samaan aikaan Slovenian pääministeri on ilmoittanut, että hänen maansa saattaa pian pyytää tukipakettia (vitsikästä kylläkin: Slovenian valtiovarainministeri kiisti kaikki sellaiset aikeet).

Vastauksena (tukipakettipyyntöihin) Espanjan 10 -vuoden velkakirjat pomppasivat yli 7 prosentin, ja luottoluokittaja Moody´s laski useiden espanjalaisten pankkien luottoluokituksia roskaluokkaan.

2) Samaan aikaan Yhdysvaltain puolella rapakkoa, Stocktonin kaupunki Kaliforniassa haki konkurssiin...toistaiseksi suurin konkurssihakemus tällä viikolla mutta silti pelkkä pisara proverbiaalissa ämpärissä.

3) JP Morgan, jota pidetään yhtenä harvoista ´hyvänä pankkina´ joita Yhdysvalloissa on jäljellä, tunnusti että 2 miljardin dollarin ($2 billion) tappio, josta he ilmoittivat viime viikolla, saattaakin tosiasiassa olla lähempänä 9 miljardia dollaria ($9 billion).

4) Yhdysvaltain yksityisesti omistettu keskuspankki Federal Reserve (FED) raportoi 28.6, että ulkomaalaiset sijoittajat vähentävät Yhdysvaltain valtionvelkakirjojen omistusosuuksiaan.

5) Valtiot Ukrainasta Kasakstaniin ja Kasakstanista Turkkiin ovat ilmoittaneet hankkineensa kultaa tukeakseen reservivarastojaan.

6) Chile on liittynyt siihen kasvavaan listaan maista, jotka ovat sopineet keskenään ohittavansa Yhdysvaltain dollarin vaihdon välineenä, ja siirtyvänsä Kiinan kanssa käydyssä kaupassa Kiinan renminbin käyttöön.

7) Kiina on ilmoittanut suunnitelmistaan luoda Shenzeniin, erääseen vauraimmista kaupungeistaan, erityisalue, jossa renminbin käytölle taataan ´full exchange´ sekä muunnettavuus.

8) Maailman pankkitoiminnan valvojat BIS:ista FDIC:in ehdottavat, että liikepankit alkavat pitää kultaharkkoja (gold bullion) riskivapaana käteisen korvikkeena.

Joten... mitäpä saamme kasaan yhteenvetona viikon tapahtumista:

  • Euroopan hallitukset ovat maksukyvyttömiä
  • Euroopan pankit ovat maksukyvyttömiä
  • Yhdysvallat on matkalla samaan suuntaan, eli maksukyvyttömyyteen
  • Parhaatkaan amerikkalaiset pankit eivät ole niin vahvoja kuin luullaan
  • Dollari ollaan hylkäämässä valuuttana ja sille etsitään vaihtoehtoja
  • Kulta on rahaa


Kaikki nämä tapaukset liittyvät toisiinsa, ja trendi on selkeytymässä sellaiseksi, että jopa satunnaiset tarkkailijat alkavat herätä.

Kun kaikki pisteet yhdistetään, voidaan tehdä selkeä johtopäätös: Järjestelmä sellaisena kuin me sen tunnemme, on murenemassa. Mikään määrä itsepetosta ei saa tätä kaikkea katoamaan.

Rationaalinen ajattelu ja harkittu toiminta toisaalta voivat saada seuraukset katoamaan... Ihmisistä tulee uhrien sijaan katsojia, jotka aitiopaikalta voivat seurata modernin ajanlaskun suurimman kuplan puhkeamista.


Alkuperäinen teksti:



Euroopan vastausta vailla olevat kysymykset

Taloussivusto ZeroHedgen Tyler Durden naureskelee otsikon ´Europe´s unanswered questions ´ ("Euroopan vastausta vailla olevat kysymykset") viimeisimmälle huippukokoukselle ("yhdeksästoista lajiaan, tai niillä main").

Durdenin mukaan kukaan täysipäinen ei - kokemuksen perusteella - odottanutkaan mitään vastauksia tästäkään EU-huippukokouksesta, kyseessä on pikemminkin nostalgiatrippi aiempien kokouksien julkilausumiin.

Durden siteeraa UBS-pankin Paul Donavania: "Tämän kokouksen alkaessa meillä oli Euroopassa rahaliitto, joka ei selvästikään toiminut. Tämän kokouksen jälkeen meillä on Euroopassa rahaliitto, joka ei edelleenkään toimi."

Suurisuisten lausuntojen jälkeen käteen jää tyhjää. Lisää yksityiskohtia saamme ehkä kuulla, kun eri maiden pääministerit palaavat huippukokouksesta kotimaihinsa ja kertovat paikalliselle medialle, kuinka he "voittivat" Brysselissä ja saivat vaatimuksensa läpi, Durden irvailee.

Mitä vielä tarvitaan, mihin vielä pitäisi vastata, Durden naureskelee? Muutama kysymys Durdenille - ja suomentajalle - kuitenkin tulee mieleen:
 

  • Saako suunniteltu uusi pankkivalvoja oikeat, toimivat valtuudet? Voiko valvoja sulkea pankkeja, vaikka ne olisivat ´kansallisia´ mestareita´? Ovatko euroalueen maat luopumaan suvereniteetistaan siinä määrin, että sallivat ´vieraiden´ sulkea omia pankkejaan?

(Suom. huom. Suomea lukuunottamatta vastaus lienee: - Tuskin!)

(Suom. huom. Onko uusi pankkivalvontavirasto nykyistä pankkivalvontavirasto EBA: a tehokkaampi? EBA teki pankeille stressitestit, joiden mukaan Euroopan pankit ovat hyvässä kunnossa. Testivastaus saatiin pankkien oman arvioinnin perusteella. Kuka kustantaa uuden viraston? No, se oli retorinen kysymys.)

  • Saksan liittokansleri Angela Merkel on ilmoittanut, että ´pankkien uudelleenpääomittamisen´ täytyy olla ehdollista. Kuinka se varmistetaan?

Saadaanko aikaan kaikkia koskeva standardi vai mennäänkö tapauskohtaisesti kuten tähänkin asti?

  • Entäpä nämä maat, jotka ovat jo saaneet pankkitukea euroalueen avustuksella? Olettaen, että suora pääomittaminen ei ole mahdollista ennen vuoden loppua, tukea saaneet Kreikka, Irlanti, Portugali, Espanja ja tuorein tulokas Kypros ovat saaneet euroalueen tukea, kun taas muut maat ovat pankkitukeneet omat pankkinsa kansallisista varoista.
  • Loppuuko tämä tukiprosessi milloinkaan? Tämä on pakko ratkaista, koska jokainen tukipaketti vaikuttaa yksittäisiin valtionvelkoihin (velan suhde bkt:n).
  • Kuka takaa talletukset? Tästä ei ole kerrottu mitään selvää. Jos talletukset taataan kansallisesti, mutta pankkivalvonta on ylikansallista, miksi kansallisvaltion pitäisi kantaa kustannukset (talletustakaus) ylikansallisesta valvontapäätöksestä (sulkea pankki)? Kysymys siitä, "Miksi verorahojamme käytetään lepsujen vieraiden pankkien tallettajien säästöjen turvaamiseen" saattaa nousta voimakkaasti esiin.


Mitä tulee ilmoitettuihin likviditeettiruiskeisiin... ne eivät muuta mitään, mitä tulee pankkien maksukyvyttömyysongelmiin. Ainoa mikä muuttuu, on kysymys viime käden maksajasta. Tuskin tämä rahoitusmarkkinoita toimivammiksi muuttaa. Likviditeettiruiskeiden taloudellinen vaikutus jää todennäköisesti nollaan.


 
Suomentajan kommentti:
 
Mitä viimeisimmästä huippukokouksesta jäi käteen?

Ehdotukset yhteisistä veloista, euroalueen valtiovarainministeriön perustamisesta (=yhteiset velat) ja budjettivallan antamisesta Brysselille - jonka omia tilejä ei yksikään tilintarkastaja ole hyväksynyt 17 vuoteen. Ehdotettiin myös erilaisia tapoja käyttää tukirahastoja - mutta jätettiin käsittelemättä se, että niistä rahoista on jo luvattu Espanjalle 100 miljardia euroa.

Kysymys EKP:n valtuuksista niiden EU-maiden pankkeihin, jotka eivät käytä euroa, jäi sekin auki. Kyllä näillä eleillä varmaan saadaan taas ´markkinat´ vakuuttumaan ja pitävä niskalenkki.


Lue myös:
 
Raportti: EU:ssa veronkierto jyllää

Puolet maailmankaupasta kulkee veroparatiisien kautta


Liitteen lähde:

Zero Hedge, Tyler Durden: Europe´s unanswered questions

Riikka Söyring @ 30.6.2012 20:05


              
Ote alkuperäisestä uutisesta:
It´s time to connect the dots

This week may very well go down as ‘connect the dots’ week. Things have been moving so quickly, so let’s step back briefly and review the big picture from the week’s events:

1) After weeks… months… even years of posturing and denial, Spain and Cyprus became the fourth and fifth countries to formally request aid from Europe’s bailout funds on Monday.

In doing so, these governments have officially confessed to their own insolvency and the insolvency of their respective banking systems.

Meanwhile, Slovenia’s prime minister said that his country may soon ask for a bailout. (Humorously, Slovenia’s Finance Minister denied any such plans.)

...