TALOUSMONITORI
Tänään on tiistai, 23. syyskuuta 2014. Sivu on ladattu klo 5:18

EU-liittovaltion 'pakkosyöttäjien' talouspuheet ja keinot eivät kestä tarkastelua

Liittovaltiosta voi puhua naama sinisenä, ja sitä voi mainostaa HS:n keskiaukeamalla vaikka joka päivä. Se ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että 17:sta erilaisen euromaan 'pakkosulauttaminen' yhdeksi valtioksi tuskin onnistuu pelkästään poliittisilla päätöksillä - jotka eivät kestä tarkastelua. 

Toimittaja: Riikka Söyring
20.6.2012, Verkkomedia.org 

 

EU-liittovaltion 'pakkosyöttäjien' talouspuheet ja keinot eivät kestä tarkastelua

Suomen hallituksen valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen suulla esittämä linjaus euroalueen velkakriiseistä lyö jokaisen ajattelevan ihmisen ällikällä. Urpilainen lausui eduskunnan täysistunnossa 13. kesäkuuta kokoelman ristiriitaisuuksia.

Urpilaisen mukaan "finanssikriisin jälkitautina Eurooppa on nyt ehkä historian pahimman velkakriisin kourissa. Helppoja ja nopeita lääkkeitä tähän tautiin ei ole."

Kyse on kuitenkin yksityisten rahoitusmarkkinoiden kriisistä joka kehittyi pankkikriisin kautta valtioiden velkakriisiksi. Sitten Urpilainen jatkaa "Kreikassa on ennen kaikkea kysymys vakavasta julkisen talouden velkaantumisesta, kun taas Espanjassa on kysymys pankkikriisistä."

Urpilainen jättää käsittelemättä kokonaisuutta.

Kokonaisuutta katsottaessa euroalueen ongelmat johtuvat suurelta osin siitä, että eteläisen Euroopan maat eivät kykene kilpailemaan Saksan kanssa, joten euroalueella on kesto-ongelmana viennin yli- ja alijäämän epätasapaino. Euroa käyttävät maat eivät kykene devalvoimaan itse.

Sen sijaan kriisiytyneissä maissa kuten Kreikassa, Portugalissa, Irlannissa ja Espanjassa tehdään talouskurin varjolla "sisäinen devalvaatio" laskemalla palkkoja, leikkaamalla eläkkeitä, ajamalla julkinen sektori alas - ja samalla tuhotaan maiden toipumisen mahdollisuudet sekä lisätään euroalueen sisäistä viennin yli- ja alijäämän epätasapainoa.

 

Kestämätön velkakierre

"...euromaiden valtiovarainministereiden periaatepäätöksen mukaisesti laina myönnetään valtiolle tai valtion takauksella toimivalle pankkitukivirastolle. Tämä varmistaa sen, että Espanja vastaa viime kädessä itse lainan takaisinmaksusta. Lainaa ei siis anneta suoraan espanjalaisille pankeille," selvittää Urpilainen.

"Espanjalle viikko sitten luvattu sadan miljardin euron pankkituki "vakautti" Espanjan ja euroalueen rahoitusmarkkinat noin kahden tunnin ajaksi, ei suinkaan pysyvästi ja kertakaikkisesti niin kuin kai taas oli tarkoitus," kirjoittaa Taloussanomat.

Espanjalle - Euroopan neljänneksi suurimmalle taloudelle - luvattu 100 miljardin pankkitukipaketti kasvattaa Espanjan valtion velkavastuuta, sen valtionvelka kasvaa jopa 10 prosenttia ja saattaa nousta jotakuinkin 146 prosenttiin.

Espanjan pankkitukipaketti kasvattaa myös muiden euroa käyttävien maiden velkavastuuta, Italiankin. Italia joutuu kaivamaan kukkarostaan 12-20% Espanjalle luvatuista tukirahoista, mikä kerrannaisvaikutuksena sotkee Italian talouden ja ajaa sen lähemmäs sitä rajaa, jossa Italia on vuorostaan tuen tarpeessa.

Italia lainaa Espanjalle rahaa 3 prosentin korolla, mutta voidakseen lainata Espanjalle rahaa, Italia joutuu lainaamaan tuon Espanjalle menevän rahan markkinoilta 7 prosentin korolla. Tappiota 4 prosenttia - jo tässä vaiheessa.

Onkin vaikea käsittää, miten "pankit tervehdytetään" tällä tavoin, saati sitten velkavaltioiden talous.

Taloussanomat laskeskelee, että viiden kriisimaan"julkisen ja rahoitusalan velkaa on suurinpiirtein 7 000 miljardia euroa", mistä seuraa, että parin seuraavan vuoden rahoitustarve on ainakin 2 000 miljardia euroa.

"Siksi ´pelastuspaketteja´ olisi kasvatettava, kunnes kaikki liikkeessä oleva kriisimaiden velka on lunastettu ulkomaisten pankkien ja muiden yksityisten rahoittajien taseista ´pelastajien´ piikkiin," arvioi Taloussanomien Jan Hurri.

Velkaa on, vain raha puuttuu.

Urpilainen jatkaa: "Euroalueen taloudellisen vakauden, kasvun ja työllisyyden turvaaminen on ollut Suomen hallituksen kirkkaana linjana koko talouskriisin ajan. Samalla hallitus on korostanut suomalaisten veronmaksajien etujen turvaamista."

 

Kuva euroopan keskinäisestä velkojen verkosta:

 

 

Euro on kallis ulkomaanvaluutta

Euro ei ole yhdenkään suvereenin valtion valuutta, euroa ei laske liikkeelle yksikään sitä käyttävä valtio. Euromaat ostavat käyttämänsä valuutan¨markkinahintaan.

Juju piileekin siinä, että velkakirjamarkkinoilla valtio, joka laskee itse liikkeelle oman rahansa, saa rahoitusta, koska sillä ei ole konkurssiriskiä - toisin kuin euroalueella. Tästä Urpilainen ei kuitenkaan mainitse mitään.

 ´Markkinat´ tietävät, että EMU-maat käyttävät vierasta valuuttaa ja ne joutuvat lainaamaan voidakseen rahoittaa alijäämäänsä. Se nostaa rahan hintaa.

Sen sijaan Urpilainen tekee selväksi hallituksen ja SDP:n prioroteetit: "Tervettä taloutta on vaikeista olosuhteista huolimatta pyrittävä kaikin tavoin suojaamaan ja turvaamaan markkinatalouden toiminta."

Kunhan markkinatalous toipuu, niin kaikki on hyvin.

Siitä huolimatta, ettei markkinatalous ole toiminut kovin hyvin. Ainoastaan valtioiden ja pankkien pakkoavioliitto on saatu luotua, ja sekin poliittisin päätöksin taustapirujen tuella. Hääjuhlat kustantaa Euromaiden veronmaksajat Inc.

Urpilainen mainitsee myös pankkien ja sijoittajien vastuuseen laittamisen, joka ilmenee siten, että pankkien holtittoman toiminnan yhteiskunnalle aiheuttamat ikävyydet korvataan ilman kansanäänestyksiä veronmaksajien kukkarosta. Jotta tämä voitaisiin tehdä, täytyy leikata perusturvasta, koulutuksesta ja terveydenhuollosta.

 

Euron pakkovallalla EU-liittovaltioon

Valtiovarainministeriön arvion mukaan Suomen kokonaistuotanto saavuttaa edellisen, vuoden 2007 huippunsa vasta vuoden 2014 aikana. Ministeriön mukaan tämän vuoden talouskasvu on yksinomaan kotimaisen kulutuksen varassa. Työllisyystilanne heikkenee, mikä heikentää kuluttajien ostovoimaa.

Ministeriön ennuste on rakennettu oletukselle, että euroalueen kriisi ei syvene eikä johda valuutta-alueen uudelleenjärjestelyihin.

Näillä näkymin olemme piakkoin tilanteessa, jossa jokaisen 17:sta euroa käyttävän maan talous joudutaan "pelastamaan" erilaisin "tukipaketein ja vakausmekanismein", pankkiunioneilla ja talousunioneilla. Kriisiä käytetään pakottamaan liittovaltio vastahakoisille eurooppalaisille.

Toinen ongelma on suunniteltujen tulonsiirtojen laajuus. Tulonsiirtojen koko voi olla jopa 20 prosenttia euroalueen bruttokansantuotteesta. Sen verran ne olivat kun Yhdysvaltain talletus- ja lainakriisissä etelävaltioille siirrettiin varoja muualta liittovaltiosta, kertoo Financial Times.

Tähtäimessä on toteuttaa pankkiunioni ennen vuoden 2012 loppua ja poliittinen unioni (liittovaltio) EU-sopimusmuutoksella seuraavan kymmenen vuoden aikana, arvioi The Telegraph.

Ei sen pitäisi silti ihmetyttää. Sanoohan Kalevi Sorsa/sdp vuonna 1992 kirjassaan UUSI ITSENÄISYYS (luku Kovalla markalla pehmeään yhteiskuntaan, sivu 134) mm. seuraavaa:

"Euroopan yhdentymisprosessia ei enää pysähdytä mikään, eivät edes kansanäänestykset. Lopulta on selkeästi ymmärrettävä, etteivät tämän päivän sosialistipuolueet enää ole työväestön luokkapuolueita." sekä

"Suhteessa EY:hyn tulee Euroopan sosialidemokraateilla olla päämääränä järjestön muuttaminen aikaisempaa demokraattisemmaksi ja samalla Euroopan muuttaminen aikaisempaa sosialistisemmaksi. EY:n suurimpana poliittisena ryhmänä sosialidemokraateilla ja sosialisteilla on mahdollisuus merkittäviin aloitteisiin ja saavutuksiin ennen kaikkea näillä alueilla."

Sivuilla 239 ja 245 Kalevi Sorsa paljastaa sosiaalidemokraattien tavoitteet:

"Eurooppalaisuus avaa huikaisevan tehtäväkentän. Integraation vaaliminen liittyy luontevasti vasemmiston perintöön. Tämän hetken suuri tehtävä on varustaa EU (ja Eta) päätösvaltaisilla demokraattisilla elimillä. Toisaalta valtiosäännön uudistus lisää ratkaisevasti hallituksen toimintamahdollisuuksia. Hallitus ei enää tarvitse työmarkkinajärjestöjen ja opposition tukea."

Kuin suoraan Paavo ´pääministerivetoinen parlamentarismi´ Lipposen (sd) suusta.

Sivulla 261 oleva sitaatti on varsin silmiä aukaiseva (toivottavasti!):
 

"Julkisen sektorin tehostaminen on uusi tehtävä. Se on kehitettävä kilpailukykyiseksi yksityiseen sektoriin nähden. Tämä on nimenomaan sosialidemokraattien tehtävä, koska kukaan ei epäile heitä julkisen sektorin romuttamis- ja yksityistämispyrkimyksistä."

 

Markkinarauha

´Markkinat´ tietävät mainiosti, että ilman talouskasvua euromaat vajoavat nopeasti kestämättömään asemaan: Kreikka ja Portugali ovat jo siellä, Espanja seuraa perässä, toteaa australialainen talousprofessori Bill Mitchell.

Suomen valtiovarainministeriön arvion mukaan Euroopassa talouskasvu on hauraalla pohjalla, ja mahdollisuus negatiivisen kierteen käynnistymiselle on kasvanut.

"Markkinat tietävät myös, että talouskuri tarkoittaa sitä, että talouskasvua ei tule, ja niinpä ne eivät rahoita riskimaita joissa taantuma on pahimmillaan...´markkinat´ boikotoivat niitä maita, jotka ovat suurimmassa rahapulassa koska niiden talouskasvua on vaikeutettu talouskurilla."

"...markkinat ottavat riskin ja lainaavat rahaa vierasta valuuttaa (euro) käyttäville maille vain silloin kun kasvuennuste on hyvä, koska tällaisilla mailla on aina olemassa maksuongelmien mahdollisuus. Talouskuri ei ratkaisen rahaliiton maiden jäsenten velkaongelmia."

 Eivätkä pelastuspaketit ratkaise euroalueen ongelmia:

Miksi ´markkinat´ lainaisivat rahaa euroalueen maille tai EVM:aa varten, kun EU on rakentanut Euroopan va(r)kausmekanismi EVM:lle säännöt, jotka tekevät yksityisistä sijoittajista ´toissijaisia´ saamamiehiä (junioristatus) EVM:n verraten?

 

Liittovaltion rahastusautomaatit

Muita pelastushimmeleitä EVM:n ja väliaikaisen vakausrahasto ERVV:n (josta suunnitellaan pysyvää) lisäksi ovat TARGET2 (Trans-European Automated Real-time Gross Settlement Express Transfer System 2), jota talousprofessori ja Saksan valtiovarainministeriön neuvonantaja Hans-Werner Sinn kutsuu "takaus- ja tukijärjestelmäksi" sekä euroalueen yhteisvelkakirjat eli eurobondit.

EVM, TARGET2 sekä eurobondit ovat kaikki tukipakettijärjestelyjä ja tulonsiirtomekanismeja, joilla hallitukset piilottavat tappiot veronmaksajien kukkaroon, arvioi taloussivusto ZeroHedge.

Italian valtiovarainministeri Enzo Moavero puolestaan ehdottaa "semiautomaattista" tukipaketti- ja takausjärjestelmää, joka alkaisi syöttää tukirahoitusta automaattisesti kun hälytysmekanismi laukeaa.

Rahan syöttö tehtäisiin todennäköisesti Euroopan keskuspankki EKP:n kautta. Moaveron ideasta on tarkoitus keskustella seuraavassa euroryhmän (Ecofin) kokouksessa.

Taloussivusto Bloomberg kertoo, että EU on juuri hyväksynyt päätöksen, jolla luottoluokitusten käyttäminen lopetetaan. Ajatus on estää kaikenlainen talouspolitiikan kritiikki (EU Lawmakers approve amendment to end use of credit ratings). Sen sijaan EU suunnittelee antavansa luottoluokitukset itse (Lawmamers call for EU to issue sovereign credit ratings: MCO US).

 

Toimittajan kommentti:

Liittovaltioitumisesta voidaan puhua naamat sinisenä, ja sitä voidaan mainostaa Helsingin Sanomien keskiaukeamalla joka päivä. Se ei muuta sitä tosiasiaa, että 17:sta erilaisen, eri kieltä puhuvan, euroa käyttävän jäsenmaan "pakkosulauttaminen" yhdeksi kansaksi ja valtioksi jolla on yhteinen hallinto Brysselissä, tuskin tulee onnistumaan pelkästään poliittisilla päätöksillä.

Varsinkin kun mitään pakkoa ei ole. Euroalueen voi aivan hyvin myös hajottaa, ja kehittää muunlaista yhteistyötä.

Mitään "sukulaisuustunnetta" tai yhtenäisyyden tunnetta ei euroalueen maiden kansalaisten kesken vallitse - ihminen on kuitenkin klaaniutumaan taipuvainen eläin -ja liiton edutkin alkavat olla kyseenalaisia.

Tai aivan käytännölliseltä pohjalta:

Miksi Brysselille pitäisi antaa päätäntävalta yli EU:n jäsenmaiden ja niiden budjettien - ottaen huomioon sen, että Brysselin omia tilejä ei kukaan tilintarkastaja ole hyväksynyt 17 vuoteen?

Päivitys 21.06 2012 klo 09:51

Ecofin-neuvosto ja euroryhmä kokoontuvat Luxemburgissa 21. – 22.6.2012. Suomea edustaa kokouksissa valtiovarainministeri Jutta Urpilainen.

Euroryhmä keskustelee torstaina mm. euroalueen talousnäkymistä, Kreikan sopeutusohjelmasta, Espanjan lainamuotoisesta tuesta ja Euroopan vakausmekanismiin (EVM) liittyvistä asioista.

Suomi suhtautuu kielteisesti ehdotukseen, jonka mukaan kansallisella rahoitusjärjestelyllä olisi velvollisuus lainata varoja toisen jäsenvaltion kansalliselle rahoitusjärjestelylle.

Ecofin-neuvosto valmistelee Eurooppa-neuvoston kesäkuun lopulla tapahtuvaa keskustelua jäsenvaltioiden kansallisista uudistusohjelmista ja vakaus- ja lähentymisohjelmista annettujen suositusten pohjalta.

Ensimmäisen kerran eurooppalaiseen ohjausjaksoon on liitetty myös uusi kokonaistaloudellisia tasapainottomuuksia koskeva menettely, jonka mukaisesti perusteellisempaan tarkasteluun otetuille jäsenvaltioille on kohdistettu omia suosituksiaan (julkisen sektorin yksityistämisestä, eläkeiän nostosta, palkkojen alentamisesta jne).

Suomi tukee voimakkaasti tätä vertaispainostukseen perustuvaa, eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvää menettelyä, joka mahdollistaa laaja-alaisen puuttumisen jäsenvaltioiden ongelmiin ja niistä käytävän rakentavan keskustelun.

Valtiovarainministereiden on tarkoitus lisäksi hyväksyä komission ehdotus euroalueen suosituksiksi, joiden mukaan euroryhmän tulisi mm. ottaa suurempi vastuu euroalueen talouspolitiikan koordinaation johtamisessa ja vastata nopeasti muuttuneeseen taloustilanteeseen, eli siis luovuttaa päätäntä- ja ohjausvaltaa Brysseliin.

http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20120620Minist/name.jsp

 

Lähteet:

Eduskunta, täysistunnon pöytäkirja 13.6 2012

Max Planck Gesellschaft: The Future of the Eurozone

The Telegraph: Exclusive: Secret EU summit document shows first steps to banking union

(suomeksi: http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&id=4083 )

The Market Oracle, Nadeem Walayat:

Greece Election Eurogeddon Stock Market Trend Analysis and Forecast

EU:n kokouskalenteri: päättävät mm. energiaverotuksesta ja talouspolitiikan yleislinjoista euromaiden kesken

Rion ilmastokokous - 20-22.6.2012

G20 - G20 Summit - 18-19.6.2012 in Los Cabos, Mexico.

EU:n johtajien kokous - 28-29.6.2012 / "Van Rompuy, Barroso, European Central Bank President Mario Draghi, and Eurogroup Chairman Jean-Claude Juncker have been given the task of reporting on closer euro zone integration to a leaders' summit on June 28-29."

Arvopaperi: Triljoonasade 

EuObserver: EU to G20: We will not take ´economic lessons´

EuObserver: Italy proposes ´semi-automatic´ funding to avert bailout

Taloussanomat, Jan Hurri: Näin paljon ostettu vakaus maksaisi - Mistä rahat?

Phoenix Capital Research, Graham Summers: No One´s Asking the REAL Question That Matters for the EU... And It´s going to cost them 

Market Watch: Eerie comparisons to the crash of 2008 

Bill Mitchell: The euro crisis is all their own doing 

 

Riikka Söyring @ 20.6.2012 7:56


              
Ote alkuperäisestä uutisesta: