TALOUSMONITORI
Tänään on lauantai, 27. joulukuuta 2014. Sivu on ladattu klo 12:08

Euroalue: Velkakupla kasvaa, samoin tappioriskit

Euroopan pankkiosakkeiden arvosta on kriisin aikana palanut poroksi 2000 miljardia euroa, kertoo Taloussanomat. Suuret eurooppalaiset rahastot dumppaavat euroa valmistautuessaan Kreikan eroamiseen sekä euroalueen hajoamiseen, tietää Financial Times. Rahaa luodaan tyhjästä ja poltetaan.

Toimittaja: Riikka Söyring
30.5.2012, Verkkomedia.org

 

Johdannoksi:

Jo kauan on tiedetty, että vakaa raha on se suure, joka sallii luotettavat taloudelliset laskelmat missä tahansa yrityksessä. Meidän rahamme kuitenkin luodaan tyhjästä, ilmasta, liikepankkien toimesta.

Reaalitalouden kanssa sillä, minkä me käsitämme rahana, on hyvin vähän yhteistä.

Edesmennyt taloustieteen professori Murray N. Rothbard kuvaa ongelman kirjassaan The Case against FED vertaamalla yksityisesti omistettujen pankkien luomaa rahaa väärennettyyn rahaan.

Kun pankki "luo rahan" tilille asiakkaan ottaessa velkaa, se väärentää rahan. Väärennetty raha hyödyttää sitä, joka rahan väärentää, mutta lähtiessään kiertoon yhteiskuntaan väärä raha vääristää rahapohjan. Tämän seurauksena rahan arvo alenee ja syntyy krooninen inflaatio, jolloin rahan ostovoima pienenee: pankkijärjestelmä on se, mikä tuottaa inflaation.

Rahapohjan laajentaminen "luomalla rahaa" tyhjästä vääristää rahapohjan ja aiheuttaa pysyvän tulonjaon epätasaisuuden.

Rothbardin mukaan pankit ovat myös pankkijärjestelmän fractional reserve -luonteesta (osittaisvarantoperiaate) johtuen kroonisesti maksukyvyttömiä: niillä ei ole koskaan kylliksi omaa pääomaa vastatakseen huutoonsa. Pankkeja joudutaan toistuvasti uudelleen pääomittamaan veronmaksajien rahoilla.

 

Eurooppa työntää köydellä

Viisi vuotta sitten ennen kaikkia näitä erilaisia kriisejä Euroopan suurpankkien yhteenlaskettu markkina-arvo oli melkein 2700 miljardia euroa, kirjoittaa Taloussanomien Jan Hurri.

Noiden aikojen jälkeen Euroopan suurimpien pankkien markkina-arvosta on kadonnut lähes 80 prosenttia – mutta Euroopan velkakupla jatkaa paisumistaan.

Pääosin tämä johtuu siitä, että talousviranomaiset ja poliitikot ovat estäneet roskaluottoja muuttumasta pankkien ja sijoittajien tappioiksi maksattamalla ongelmien hinnan veronmaksajilla erilaisten tukipakettien muodossa. Tukimiljardit vain kasvattavat tappioiden lopullista määrää.

Jan Hurrin mukaan "suurin osa eurooppalaisesta velasta on tavalla tai toisella peräisin pankkien taseista. Siksi vakava velkakriisi on väistämättä myös pankkikriisi."

Saksalaispankki Deutsche Bankin strategi Jim Reid arvioi Euroopan, Yhdysvaltain ja muiden länsimaiden olleen ehkä jopa 20 viime vuotta velkakuplassa eri kehitysvaiheineen. 

Euroopan keskuspankki EKP:n pankeille tarjoamat noin tuhannen miljardin euron tukitoimet, LTRO-lainat, menivät suurimmaksi osaksi vanhojen, jo kehnoiksi osoittautuneiden luottojen jälleenrahoitukseen, mutta eivät uuden taloudellisen toimeliaisuuden rahoittamiseen oikeina asiakasluottoina – mikä vahvisti ennestäänkin ongelmallista pankkien ja ylivelkaisten valtioiden kohtalonsidettä, kirjoittaa Taloussanomat.

Analyysiyhtiö Lombard Street Researchin veteraaniekonomisti Leigh Skene kiteyttää kolme välttämätöntä keinoa velkakriisin katkaisemiseksi ja uuden talouskasvun alulle saattamiseksi:

1) Huonolaatuisen velan kasvattaminen on katkaistava.

2) Vanhat huonot velat on kirjattava pois ja kärsittävä tappioina.

3) Pankit on pääomitettava uudelleen.

Skenen mielestä on jokseenkin väistämätöntä, että maksukyvyttömien valtioiden ja heikoimmillaan niin ikään maksukyvyttömien pankkien keskinäinen takausten ja velkarahoituksen ketjukirje katkeaa. Silloin viimeistään puhkeaa myös velkakupla.

"Kriisi ei hellitä, ennen kuin tappiot on kärsitty ja pankkien taseet taas kunnossa."

Siihen voi mennä aikaa.

Tukimiljardit eivät ole vakauttaneet taloutta, eivätkä ne ole palauttaneet markkinoiden luottamusta. Talletuspaot Kreikassa, Espanjassa ja Italiassa jatkuvat. Financial Timesin mukaan isot eurooppalaiset rahastot dumppaavat euroa valmistautuessaan Kreikan eroamiseen sekä euroalueen hajoamiseen.

Poliitikot eivät halua myöntää tekemiään virheitä eivätkä pankit halua, että kriittisiä silmäyksiä luotaisiin rahan syntyyn saati sitten virtuaalirahalla harjoitettuun keinotteluun ja valvonnan puutteen aiheuttamiin globaaleihin talousongelmiin.

Mieluummin puhutaan kilpailukyvyn parantamisesta, talouskurin tarpeesta, sisäisestä devalvaatiosta ja "vahvemmasta poliittisesta ja taloudellisesta unionista" ratkaisukeinoina.

 

Todellisuus sanojen takana

Talousprofessori Michael Pettis muistuttaa, että Keynes sanoi jo vuonna 1922, että tällaisten kriisien ratkominen on aina poliittista: kyse on vain siitä, mikä talouden sektori pannaan maksamaan viulut.

Työläiset voidaan panna maksamaan korkealla työttömyydellä ja alennetuilla palkoilla, keskiluokka voidaan panna maksamaan inflaatiolla, joka tuhoaa sen säästöt, yksityisyrittäjät voidaan panna maksumiehiksi veronkorotuksilla ja omaisuuden pakkolunastuksilla tai sijoittajat voidaan panna maksumiehiksi velkojen alaskirjauksilla ja niin edelleen, mutta joku maksaa kuitenkin. Poliitikot vain päättävät, keneltä perivät vastuullisen politiikan kustannukset, Pettis sanoo.

Kreikka on jo käytännössä nurin, ja Espanja ja Italia ovat menettäneet runsaat 30 prosenttia kilpailukyvystään euroaikana suhteessa Saksaan. Kilpailukyvyn parantamiseksi vaaditaan siis joko sisäistä tai ulkoista devalvaatiota.

Sisäinen devalvaatio merkitsee uusia säästöpaketteja, lisää talouskuria, lisää tukipaketteja ja palkkojen alentamista ainakin 30 prosenttia. Kilpailukyky paranisi – ehkä – mutta työssä käyvien köyhien määrä lisääntyisi entisestään, sillä elinkustannukset tuskin alenevat. 

Sisäisellä devalvaatiolla olisi vaikutuksensa myös maailmankauppaan, koska ostovoima ja verotulot euroalueella laskisivat. Talouskuri tekee saman samalla kun sen varjolla työntekijöiden oikeuksia heikennetään.

Kiinan talous onkin jo laskusuunnassa, kertoo Financial Times.

Ulkoinen devalvaatio eli paluu omaan valuuttaan ja tämän valuutan arvon aleneminen olisi yhteiskunnallisesti parempi vaihtoehto, mutta sen hyväksyminen taas olisi esteenä eurojohtajien liittovaltiosuunnitelmille.

Espanja on tosiasiassa niin syvällä suossa, että Espanjan tuore pääministeri Mariano Rajoy on ilmoittanut, että "EKP:n on syytä auttaa Espanjaa laskemaan maan rahanhankinnan kuluja" ja että se on paljon tärkeämpää kuin Euroopan unionin liittovaltiosuunnitelmat.

International Institute of Finance, IIF, uskoo, että Espanjan pankkisektorissa piilee 260 miljardin tappiomahdollisuudet. Italialla ei mene sen paremmin.

Europarlamentin puhemiehen Martin Schulzin mukaan Saksan halvat lainat tuhoavat muun euroalueen: "Saksa on myynyt 4,6 miljardin euron edestä omia velkakirjojaan 0,0 prosentin korolla. Samaan aikaan muiden maiden lainakulut ovat ryöpsähtäneet pilviä hipoviksi. Tämä epätasapaino tuhoaa Euroopan."

Euroalueen pelastussuunnitelmiin kuuluu liittovaltioitumisen ja eurobondien ohella "uusi salainen ase", maaginen "hopealuoti", kirjoittaa taloussivusto ZeroHedge. ZeroHedgen mukaan "hopealuoti" on uusi tukirahasto, joka rahoitettaisiin pankkiverolla. (Pankki)tukirahaston tehtävä olisi tukea heikkojen maiden pankkeja heittämällä niiden taakse vahvempien pankkien ja maiden – jos niitä enää löytyy – voimavarat.

Pankkitukirahastoa työstetään yhdessä ex-goldmansachsilaisen, Italian pääministeri Mario Montin aloitteen kanssa. Monti haluaa eurooppalaisille pankeille talletustakuurahaston. Komission neuvonantajat uskovat, että talletustukirahasto vakuuttaisi markkinat. Goldman Sachs ei usko.

EKP:n pääjohtaja, entinen Goldman Sachsin toimitusjohtaja Mario Draghi puolestaan sanoo, että EKP ei aio antaa Espanjalle enää enempää halpaa rahaa ja että "Euroopan yhteisvelkakirjoissa, eurobondeissa, ei ole järkeä ilman syvempää taloudellista ja poliittista integraatiota".

Euroopan vaaleilla valitsematon "presidentti" Herman Van Rompuy on nimitetty laatiman suunnitelma liittovaltion muodostamisesta. Keinona mahdollisesti jälleen yksi uusi valtioiden välinen sopimus.

Liittovaltioitumisesta ei odoteta järjestettävän kansanäänestystä.

 

Toimittajan kommentti

Teoria:

En malta olla muistuttamatta katkelmaa Jyrki Kataisen ja Kokoomuksen ulosannista ennen eduskuntavaaleja:

"Markkinatalous ei ole päämäärä eikä arvo. Se on työkalu, jolla hyvinvointi saadaan aikaan. Se on hyvä renki, mutta huono isäntä. Taitamattomasti ohjattuna se johtaa ongelmiin: vääränlaiseen tehokkuusajatteluun ja tilanteeseen, jossa heikoimmat jäävä jalkoihin. Tätä ei saa hyväksyä. Tarvitaan vastuullisuutta. Yhteisen turvaverkon on aina huolehdittava heikommista. On katsottava, että ympäristö kestää talouskasvun paineessa. Vastuullisuutta edustavat päätökset, joista lapsemmekin voivat olla ylpeitä. Kokoomuksen tavoitteena on Suomi, joka on kannustava, luova ja välittävä." 

 

Todellisuus:

Financial Timesin talousasiain pääkommentaattori Martin Wolf summasi vuonna 2010:

"Ensin tulee finanssikriisi, sitten velkakriisi, sitten talouslama. Tämä on Carmen Reinhartin näkemys. Carmen Reinhart on mestarillisen This Time is Different -teoksen toinen kirjoittaja. Kirja on tutkielma finanssikriiseistä kautta aikojen.

Joten kysymys kuuluu: Kuinka todennäköinen on lama? Millaisen muodon se ottaa? Voisiko tämä jopa olla globaalin finanssitalouden aikakauden loppu?

Historia tukee Carmen Reinhartin argumentointia sekä kehittyneissä että kehittyvissä maissa. Ensin hallitukset rohkaisevat luotto-ekspansiota finanssisektorilla. Seurauksena vuoren korkuinen kasa huonoa velkaa/roskaluottoa. Sitten jossain vaiheessa iskee paniikki. Tällöin hallitukset kansallistavat finanssisektoria ja huomaavat verokertymien romahtavan yhtä aikaa talouden kanssa. Suunnattomat taloudelliset menetykset ilmaantuvat ja valtion velka alkaa kasvaa.

Tietenkin hallitukset toisinaan "oikosulkevat" tämän finanssisyklin ja nousukaudellakin kasvattavat kestämätöntä määrää alijäämää. Kumpikin tapa johtaa kestämättömään tilanteeseen ja talouskriisiin, varsinkin jos hallitukset lainaavat rahaa ulkomaanvaluutassa ja lyhyeksi aikaa."

Yritykset ovat vähentäneet väkeään alkuvuonna selvästi viimevuotista enemmän. Työntekijäpuolen keskusjärjestön SAK:n keräämien tietojen mukaan noin 28 000 suomalaista sai tammi–maaliskuun aikana yt-kutsun.

Vähennystarve on ollut yhteensä 8160 työntekijää, kun vuosi sitten samaan aikaan se oli alle 3600. Koko viime vuoden yt-neuvottelujen päämääränä oli vähentää hieman yli 13 000 henkilöä, kertoo Taloussanomat.

Huhtikuun loppuun mennessä yt-neuvottelujen tuloksena oli irtisanottu noin 3900 henkilöä eli miltei tuhat työntekijää enemmän kuin viime vuoden neljänä ensimmäisenä kuukautena.

Yt-neuvotteluja on käyty noin 140 yrityksessä. Mukana on lukuisia suuria työnantajia eri aloilta kuten ABB, Alma Media, Finnair, Metso, M-real, UPM, Marimekko, Nokia, Tieto ja TeliaSonera.

***

Lähteet:

 

Financial Times: Stocks mixed on eurozone uncertainty

Financial Times: Euro drops sharply as fears take toll

Financial Times: Big European funds dump euro assets

Taloussanomat, Johannes Niemeläinen: Tämä virus ei säästä euroa – pakko valita

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2012/05/24/tama-virus-ei-saasta-euroa-pakko-valita/201229800/12?rss=13

Taloussanomat, Jan Hurri: Euroopan velkarovio kytee hitaalla liekillä

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/05/23/euroopan-velkarovio-kytee-hitaalla-liekilla/201229878/170

Financial Times, Martin Wolf: How likely is financial repression?

http://blogs.ft.com/martin-wolf-exchange/2010/05/24/how-likely-is-financial-repression/

Taloussanomat, Outi Kokko: Miksi vaietaan? Suomi lepää näiden firmojen varassa

http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2012/05/23/miksi-vaietaan-suomi-lepaa-naiden-firmojen-varassa/201229873/137?rss=13

EurActiv: EU prepares for ´new stage´ in economic union

http://euobserver.com/19/116362

EuObserver: Germany´s free borrowing is ´destroying Europe

http://euobserver.com/19/116358

ZeroHedge: After Eurovision comes the Euroscramble: Europe´s latest "Silver Bullet" , "Secret" Bail Out Plan

http://www.zerohedge.com/news/after-eurovision-comes-euroscrmble-europes-latest-silver-bullet-secret-bail-out-plan

Kokoomus: Vastuullinen markkinatalous ja sen vaikutukset Suomen tulevaisuuteen

http://kokoomus-fi-bin.directo.fi/@Bin/d893b4919ba8e94af5c97c0310adf9b3/1338193425/application/pdf

 

Riikka Söyring @ 30.5.2012 17:52


              
Ote alkuperäisestä uutisesta: