TALOUSMONITORI
Tänään on lauantai, 1. marraskuuta 2014. Sivu on ladattu klo 5:53

Sota on pahaksi taloudelle

Nobel-palkittu ekonomisti Paul Krugman kirjoitti viime vuonna New York Times-lehdessä: 'Varojen käyttö sotilasmenoihin luo työpaikkoja silloin kun talous on lamassa tai romahtanut. Keynesilaisen taloustieteen toimivuuden ’ylistys’ perustuu paljolti menneiden sotien taloussaavutuksiin'. Moni on Krugmanin kanssa samaa mieltä. Eivät kuitenkaan kaikki.

Toimittaja: Riikka Söyring
10.4.2012, Verkkomedia.org

Sota on pahaksi taloudelle

Toinen Nobel-palkittu ekonomisti, Joseph Stiglitz, sanoo, että "Sodan on usein sanottu nostaneen maailman pois lamasta, ja sen jälkeen sota on ylläpitänyt mainettaan talousongelmien ratkaisijana. Jotkut jopa ehdottavat kapitalismin tarvitsevan sotia, että ilman niitä lama vaanii aina horisontissa. Se on kuitenkin pötyä. 1990-luvun nousukausi osoitti, että rauha on taloudelle sotaa parempi."

"Persianlahden sota vuonna 1991 osoitti, että sota on tosiasiassa pahaksi taloudelle... samoin Irakin sota."

Afganistanin sota on kestänyt lähes yhtä kauan kuin II maailmansota, samoin Irakin sota, joka maksoi yksinään enemmän kuin II maailmansota. Yhdysvallat pelkästään on käynyt - ja käy - kahdeksan sotaa viimeisten kymmenen vuoden aikana. Sodalle terrorismia vastaan aikanaan lyötävä hintalappu tulee olemaan törkeä. Ja lama jatkuu.

New Repuplic kirjoitti vuonna 2009 Harvardin konservatiivi-ekonomisti Robert Barrosta, jonka mukaan lisääntyneet sotilasmenot II maailmansodan aikan tosiasiassa pitkittivät lamaa. Robert Higgs toteaa bkt:n kasvulukujen olleen II maailmansodan aikana "suuresti liioiteltuja".

Ekonomisti James Galbraith on osoittanut, että sota aina aiheuttaa inflaatiota, joka vahingoittaa tavallista kadunmiestä: "Voitot ja hinnat nousevat, palkat ja ostovoima laskevat. Roistot, hyödyntäjät ja ne joilla on suhteita, rikastuvat. Työväestö ja köyhät köyhtyvät. Säästöt haihtuvat piiloverona tunnetun inflaatiomekanismin kautta."

Jopa Yhdysvaltain yksityisesti omistetun keskuspankki Federal Reserven (FED) johtaja Ben Bernanke myöntää inflaation olevan piiloveroa. Inflaatio aiheuttaa myös sosiaalista epätasa-arvoa ja sosioekonomisten vaikutusten takia vähemmistöryhmien sortamista, kuvaa Dylan Grice.

Kaksi amerikkalaista huippuekonomistia, Carmen Reinhart ja Kenneth Rogoff ovat osoittaneet, että kun maan velkaantumisaste kasvaa so. julkisen velan suhde bkt:een on 0.9 ja ulkoisen velan suhde bkt:een on 0.6, alkaa bkt tippua ja sitä kautta talous hyytyy. Kun julkisen velan ja reaalitalouden kasvun suhde ylittää 90%, keskipalkka alkaa laskea jolloin taas muu talouskasvu laskee vielä enemmän.

Kreikalla julkisen velan suhde bkt:een on 120% jopa velkasaneerauksen jälkeen, ja luku sen kuin kasvaa; mahdoton urakka maksaa takaisin, kertoo Taloussanomat artikkelissaan "Pelkkää silmänlumetta - tämä ei ratkaissut kriisiä". Mikä taas tarkoittaa sitä, että Euroopan velkakriisi jatkuu, samoin taloustaantuma.

Sota ja sotavarustelu vie talousturmioon

Professori Michel Chossudovskyn mukaan sota aiheuttaa aina taantuman. Globaalitaloudessa sotien vaikutus on ollut se, että esimerkiksi Yhdysvallat on todennäköisesti saanut aikaan pysyvän työpaikkojen menetyksen. Uusia työpaikkoja syntyy pääasiassa enää vain puolustussektorilla ja siihen liittyvillä aloilla tai julkisella sektorilla.

Yhdysvaltain entinen työ- ja elinkeinoministeri Robert Reich totesikin, että Yhdysvaltain suurin – ja ainoa – työllistämisohjelma on Yhdysvaltain armeija. Raw Storyn mukaan sotilasteollisuus on kasvanut Yhdysvalloissa 123 % vuodesta 2000 kun taas yksityissektori hupeni 19 prosenttia.

Business Weekin Michael Mandelin kirjoittaa, että viimeisten kymmenen vuoden aikana uusia työpaikkoja on syntynyt pääasiassa vain julkiselle sektorille.

Yksityissektorin luomien työpaikkojen kasvu on olematonta. Sama pätee Euroopan Unionissa. Byrokratian massiivinen kasvu on tuonut työpaikkoja, mutta niiden tuottavuus on lähinnä nolla. Byrokratiaan syntyvät työpaikat on rahoitettu velkarahalla, ja sen kulut maksaa veronmaksaja: korkoina, velan lyhennyksinä, työpaikkojen menetyksinä, sosiaali- ja terveydenhuoltokulujen leikkauksina...

Ekonomisti Dean Bakerin mukaan sotimiseen ja asevarusteluun käytetty (velka-) rahoitus vetää resursseja kaikilta siviilielämän alueilta vähentäen tehokkuutta, hidastaen talouskasvua ja aiheuttaen työpaikkojen menetystä.

David Ignatius kirjoitti Washington Postissa: "Vuosikymmenen verran sotia ja finanssikriisejä, ja nyt Amerikalla on velkamäärä, joka on kansallinen turvallisuusongelma, ei pelkästään taloudellinen ongelma."

Jopa Yhdysvaltain entinen puolustusministeri Robert Gates varoitti siitä, miten käy kun sotateollisuus saa liian suuren määräysvallan maan asioista: koko maa menee epätasapainoon.

Suomi valintojen edessä

Siksi onkin niin huolestuttavaa, kun Suomen armeijaa riisutaan puolustuskyvyttömäksi ja kasvatetaan siten sotilasmenoja. Lause kuulostaa ristiriitaiselta, mutta:

– Suomen armeijan ylläpito on maksanut suomalaisille noin 1,5 % bruttokansantuotteesta vuositasolla.

– Toisaalta taas NATO:n pelkkä jäsenmaksu on 2% bkt:sta per vuosi, ja siihen päälle tulee varustelun sovittaminen NATO-yhteensopivaksi.

Lisäksi NATO:lla ei ole lainkaan maajoukkoja, joten Suomen puolustuksen kannalta hyödyt NATO:on liittymisestä ovat olemattomat. Rahaa tarvitsee myös EU:n oma turvallisuuspolitiikka CSDP, Common Security and Defence Policy.

Tämän päälle tulevat kuluerät EU:n nopean toiminnan joukoista sekä perusteilla olevasta EU:n omasta armeijasta, joita tultaneen perustelemaan myös Yhdysvaltaín silloisen puolustusministeri Robert Gatesin vuonna 2011 Brysselissä pitämällä puheella.

Puheessaan Gates sanoi, ettei "Eurooppa ole kohta enää puolustamisen arvoinen" ja vaati jäsenmailta lisää "rahaa ja osallistumista" NATO:n toimintaan. Gates sanoi, että "Euroopan transatlanttisissa puolustusmenokuluissa on pitkäaikainen aukko, ja Eurooppa on jäämässä jälkeen teknologisessa kehityksessä".

Mahdollisen konfliktitilanteen sattuessa voitaneen olla varmoja, että kalliita joukkoja ei liikene Suomen puolustamiseen, onhan puolustettavana EU:n ytimessä olevat Ranska ja Saksa. Suomi saa kunnian toimia "Lapin porttina" Venäjälle.

Euroopan Unionilla on myös kunnianhimoisia suunnitelmia Lähi-Idässä ja Afrikassa, joten todennäköisesti siellä synnytetään uusi rahareikä, jota jäsenvaltioiden odotetaan peittävän veronmaksajien kukkarosta.

Nykyisenlaisessa talous- ja työllisyystilanteessa tällainen on umpikujapolitiikkaa.

 

Lähteitä:

Kuvia: 

 

"Europe’s role in the world can only be sustained through enhanced defence cooperation, write Hristiana Grozdanova and Anna Maria Barcikowska."

 

Riikka Söyring @ 10.4.2012 10:34


              
Ote alkuperäisestä uutisesta: