TALOUSMONITORI
Tänään on keskiviikko, 3. syyskuuta 2014. Sivu on ladattu klo 7:40

EU:n luottolaitosten luottamusta ei päästä edes arvioimaan

Viime vuoden syyskuussa 27 EU-maata sekä Islanti ja Norja aloittivat tutkinnan luottoa tarjoavien yritysten toimintakäytännöistä. Kaksi kolmesta syynissä olleesta 242 eurooppalaisesta pankista ja 320 välitysyrityksestä ei läpäissyt katsastusta.

Lähde: EU Observer
Toimittaja: Riikka Söyring
11.1.2012, Verkkomedia.org
 

EU:n luottolaitosten luottamusta ei päästä edes arvioimaan

Yleisimmät ongelmakohdat, joita luottoja, luottokortteja, henkilökohtaisia tai autolainoja tarjoavien yritysten toiminnasta tutkinnassa löytyi, olivat kuluttajien harhaanjohtaminen joko antamalla harhaan johtavaa tietoa tai olemalla kertomatta kaikkea oleellista informaatiota tai luoton kulujen todellista hintaa kuten luoton vuosikorkoa (APR). Ainoastaan Bulgaria, Kreikka, Islanti ja Irlanti ilmoittivat, että minkäänlaisia ongelmia ei ilmennyt.

Euroopan komissio piti tutkinnan tuloksista lehdistötilaisuuden tiistaina 10.1.2012 Brysselissä. Kuluttajapolitiikasta vastuussa oleva komissaari John Dalli jätti kuitenkin nimeämättä harhaanjohtamiseen syyllistyneet yritykset, kertoo EUobserver. Sen sijaan Dalli sysäsi toimenpiteet jäsenmaille todeten EU:n kuluttajansuojalakien pakottamisen kuuluvan näiden vastuulle. Dallin mukaan luottokortti -sektori "alitoimii" kuluttajien kannalta. Ratkaisuna esitettiin perinteiseen tapaan "kansallisten viranomaisten tiiviimpää yhteistyötä". EUobserver kertoo ottaneensa yhteyttä useisiin kansallisiin auktoriteetteihin, mutta kaikki kieltäytyivät paljastamasta kuluttajansuojalakia rikkoneiden yritysten nimiä.

Iso -Britanniassa viranomaiset eivät halunneet kertoa, kuinka moni kolmestakymmenestäkahdeksasta (47 tutkittiin) lakia rikkoneesta yrityksestä kuului valtion omistamiin pankkeihin. Espanjan kuluttajavirasto ilmoittaa tutkineensa 29 luottoja tarjoavaa nettisivustoa, joista kaikki 29 olivat rikkoneet kuluttajansuojalakia, mutta ei Iso -Britannian lailla halunnut kertoa, moniko kahdestakymmenestäyhdeksästä oli valtio -omisteinen tai valtion ohjauksessa. Hiljaisuuspolitiikkaa noudattavat myös Saksa ja Tanska.

EU:ssa on noin 90 000 OFT:iin rekisteröityä luottoja tarjoavaa nettisivustoa joten tutkimuksen otanta on pieni. Komission kanta on, että yrittäjien antamiin harhaanjohtaviin tai vajavaisiin tietoihin perustuen allekirjoitetut luotto -sopimukset ovat pitäviä, ellei sopimusta peruuteta tapauskohtaiseen, kansallisten viranomaisten suorittamaan tarkasteluun perustuen.

 

Toimittajan kommentti:

Luottoa tarjoavien yritysten rikkeet ansaitsevat lähempää tarkastelua, koska EU suunnittelee e-elämäntapaa kansalaisilleen, toisin sanoen kaikki mahdollinen toiminta on tarkoitus siirtää internetiin ja rakentaa eräänlainen "uusi uljas ubiikkiyhteiskunta".

Kansalaisten EU:n jäsenmaissa on suunniteltu tulevaisuudessa maksavan laskunsa internetin välityksellä, täyttävän veroilmoituksen ja muut vastaavat viranomaisten haluamat kaavakkeet internetissä, nauttivan taiteesta ja musiikista internetissä, suorittavan ostoksensa online ja niin edelleen.

Suunnitelma kulkee nimellä "Digital Agenda", ja sitä ohjaa komissaari Neelie Kroes. Tarjolla on e-hallinnointi, e-terveydenhuolto, e-ostelu, e-logistiikka, e-valvonta, e-anomukset, e-äänestys, e-raha...

Noin 25 % eurooppalaisista – köyhät ja ikääntyneet – eivät ole koskaan käyttäneet internetiä. Tanskassa puolestaan on maailman parhaimpiin kuuluva internet-peitto, ja sekin on vain 37,3 prosenttia. Ultranopeita kaapeliyhteyksiä – 100 kertaa laajakaistaa nopeampia - Euroopassa on yhden prosentin edestä.

Ongelmat e-suunnitelmien tiellä ovat siis moninaiset. Lisäksi eurooppalaiset kuluttajat eivät ole osoittaneet mainittavaa kiinnostusta e-shoppailuun. Eurooppalaiset eivät myöskään tunnu uskovan e-maksujen turvallisuuteen.

Yksityisyydensuoja puhuttaa, luottamus puuttuu: moni eurooppalainen uskoo e- äänestysten ja e-anomusten tarjoavan viranomaisille lisämahdollisuuksia väärinkäytöksiin. Euroalueen toistuvien talous-, pankki-, velka- ja finanssikriisien takia jäsenmailla ei myöskään ole varaa rahoittaa EU:n digitaalisen agendan vaatimia investointeja.

Euroopan komissio esittää eräänä ratkaisumallina PP -mallia, jossa yrityssektori ja julkinen sektori yhdistävät voimavaransa. Maissa, joissa esimerkiksi aiemmin kunnille tai valtiolle kuuluneiden julkisen sektorin palveluiden uudistamisessa on kokeiltu PP -mallia, on huomattu sen tulevan kalliimmaksi kuin verovaroin kustannetut palvelut ja laadun valvonta on aiempaa hankalampaa.

Eräs komission ehdotus on "EU -projektibondit" eli yhteisvelkasitoumukset, joiden myyntituotolla rahoittettaisiin EU:n sisäistä e-elämää.

Sääntelyä, sosiaalisia ulottuvuuksia, turvallisuutta ja yksityisyyttä koskevat puolet ovat ulottuvuuksiltaan monimutkaisia.

 

Lähteet:

 

Lue myös:

Riikka Söyring @ 11.1.2012 20:53


              
Ote alkuperäisestä uutisesta:
EU authorities shield names of consumer credit sinners

EU institutions and national authorities have refused to disclose the names of online credit companies which mislead customers, despite raising alarm about widespread abuses in the sector.

Two-thirds out of 242 European banks and another 320 intermediary companies involved in credit card services failed an assessment launched last September by the 27 EU countries plus Iceland and Norway.

Out of the survey, only Bulgaria, Greece, Iceland and Ireland cited no problems whatever.

...