BLOGI
Tänään on tiistai, 4. elokuuta 2015. Sivu on ladattu klo 0:15

Seppo KJ Utria: Muurariveljeskunnan psykologiaa – hyvyyden vai pahuuden ruumiillistuma?

Olen pohtinut usein, mikä tekee ihmisestä vapaamuurarin. Kysymys, johon ei voi vastata ilman syvyyspsykologista tietoa on sangen ajankohtainen, koska kaikki merkit viittaavat siihen, että tämä joukko näyttelee erittäin suurta ja keskeistä roolia ns. Uuden Maailmanjärjestyksen (UM, NWO) vaarallisessa ja fasistisessa opissa, jossa maailma jaetaan ottajiin (The Controllers) ja heidän alamaisiinsa (The Controlled).

Ja se on näytellyt sitä läpi koko historian sillä esim. lähes kaikki USA:n presidentit ovat olleet vapaamuurareita ja sama pätee myös Eurooppaan. Pitääkin kysyä: moniko meitä nyt johtavista ei ole vapaamuurari? Tai moniko rahamaailman mahtimies ei ole?

Teksti: Psykiatri Seppo KJ Utria
18.8.2011, Verkkomedia.org

 

Muurariveljeskunnan psykologiaa – hyvyyden vai pahuuden ruumiillistuma?

Veljeskunnan juuret löytyvät jo muinaisesta Egyptistä. Suomessa on kai noin 5-6 tuhatta vapaamuuraria, ’masonia’. Uskonto on vapaamuurareille toisarvoinen asia vaikka onkin olemassa puhtaasti kristittyjä ’rapparilooseja’. Yllättäen löysin aika monta kolleegaakin veljeskunnan joukosta. Jäin miettimään tietävätköhän he itse, missä joukossa ovat mukana ja minkälaista moraalia he edustavat?

Useinhan, kuten Nietzsche viisaasti sanoo, ihminen on itselleen sokein.

Oman käsitykseni mukaan ’muurarit’ ovat ns. eliittiä, joko aidon grandiositeetin omaavia yli-ihmisiä tai sellaisia, jotka uskovat olevansa eliittiä kun voivat olla mukana ’paremmassa seurassa’ (ikään kuin kuninkaan hovissa) ja idealisoinnin avulla saavuttavat yli-ihmisen grandiositeetin (’olen suuri koska olen osa sinua’). Jälkimmäisillä pelkkä mukanaolo vahvistaa itsetuntoa ja käsitystä omasta ylemmyydestä.

Taustalla on itsetunnon (narsismin) ongelma, kompleksi, jonka psykologiset mekanismit ovat tiedostamattomia, kuten psykoanalyytikko Heinz Kohut on osoittanut narsismitutkimukseen keskittyvissä kirjoissaan:

- The Analysis of the Self (Columbia University Press -71)
- The Restoration of the Self (Columbia University Press -77)
- How Does Analysis Cure Edited by A. Goldberg (The University of Chicago Press -84)
- The Curve of Life, Correspondence of Heinz Kohut (Edited by Geoffrey Cocks, University of Chicago Press -94)
- The Leader, Psychohistorical Essays (Edited by Charles B. Strozier and Daniel Offer, Plenum Press -85)

Minusta vapaamuurareita on kuvannut hyvin ja erittäin osuvasti edesmennyt neurologian professori Jorma Palo: he ovat ihmisiä, jotka muuraavat omaa selliään. Myös Thomas More oivalsi aikoinaan asian: Näen joka puolella rahamiesten salaliiton, kun he ajavat omaa etuaan ’yhteisen hyvän’ nimissä, hän sanoi.

Kun/jos UM, siis utopia Uudesta (totalitaarisesta) Maailmanjärjestyksestä toteutuu, niin me kaikki – ja myös suurin osa heitä – todella päädymmekin isoon globaaliin selliin tai ’comtelaisen sosiaalifysiikan’ rautahäkkiin (Auguste Comte), jossa pieni joukko, pyramidin huippu tai ylin 33. porras, käskyttää alapuolellaan olevia.

Kyse on siis hyvin sotilaallisesta ja fasismipiirteisestä, minulle vastenmielisestä pyramidiorganisaatiosta, jota pieni eliitti kontrolloi ankarasti omien tarpeidensa, mielihalujensa ja etujensa vaatimalla tavalla.

Siksi parhaani mukaan yritän aitona demokraattina ja humanistina vastustaa sen valtaanpääsyä niillä keinoilla, jotka ovat käytettävissäni.

Löysin muutaman kuvan Eustace Mullinsin sivulta. Ne kuvaavat pyramidi-hierarkiaa, jossa valvova silmä on kärkenä (kamerana) ja sitä yksityis-pankkiirien hierarkiaa, joka lypsää maailman rahoja itselleen BIS-pankin (Sveitsin Baselin kaupungissa oleva ’keskuspankkien keskuspankki’), FED-keskuspankin, Maailmanpankin ja IMF:n avulla.

 

http://www.whale.to/b/mullins_h.html

http://video.google.com/videoplay?docid=-3185062173505156201#

 

En tiedä kuinka suuri tuo ylimmän portaan (The Controllers, ’Hells Angels’) joukko maailmassa on mutta ehkäpä se on enintään muutama sata. Sanotaan, että suurin osa ylimmästä loosista olisi juutalaisia pankkiireja ja heidän ’baruch’ ja ’murdoch’ lakeijoitaan, jotka omistavat median ja teolliset jättiyritykset sekä suunnittelevat sodat ja aina sopivalla hetkellä romahduttavat pörssin kasvattaen omaisuuttaan.

Sitä en epäile koska faktat puhuvat sen puolesta.

http://en.wikipedia.org/wiki/Bernard_Baruch

 

Baselin ’Baabelin torni’ BIS

Keskuspankkien keskuspankki, joka on kaiken kontrollin ulkopuolella ja jonka kaikki toimet ovat salaisia. Se siis hallitsee tyrannimaisesti itse itseään.

http://www.globalresearch.ca/index.php?context=va&aid=23762

 

Mazzini– yksi ylimpiä

Wikipedia sanoo mm. ’Vapaamuurarit tahtovat herättää jäsenensä ajattelemaan, kysymään ja etsimään. Opetus tapahtuu pääasiassa eri asteiden salaisten rituaalien muodossa’. Joutuukin kysymään: miten omilla aivoilla ajatteleminen on mahdollista tiukan hierarkian alla? Nyt en ymmärrä. Eihän armeijassakaan sotamies tai alempi porras saa ajatella, vaan pelkästään toteuttaa ylempää tulevia käskyjä!

Tai jos hän ajattelee, niin pitää ajatella kuten ylempi taho määrää. Turhaan ei Preussin kuningas Fredrik Suuri sanonut: jos sotilaani ajattelisivat itse, kaikki jättäisivät armeijani.

”On herjausta ajatella, että maailma olisi jatkuvasti pahojen voimien vallassa. Maailma ei ole lunastuspaikka vaan meidän asuntomme, jossa meidän pitää tehdä työtä oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi,” sanoi kuuluisa vapaamuurari Giuseppe Mazzini kauniisti.

Mutta vapaamuurareiden teot viittaavat aivan muuhun kuin oikeudenmukaisuuteen ja hyvyyteen. Ja he toimivat, ainakin ylemmät tasot, salaisesti mikä minusta on merkki siitä, etteivät jauhot ole puhtaita omassa pussissa. Siitä imperiumiagendaa (sorto- ja siirtomaavaltaa) ajanut Mazzini itsekin oli surullinen esimerkki: ’comtelaisen rautahäkin’ rakentaja, tekopyhä oman sellinsä muuraaja ja vallanhimonsa vanki.

Hän oli oman aikansa maailmanhallitusmiehiä, näitä yli-ihmisiä, joilla on lupa toteuttaa hankkeitaan puhtaasti itsekkäältä pohjalta omien intressien mukaan.

Ja kun nykymaailman johtavia ykkösälykköjä, kielitutkija ja paljon suomennettujakin kirjoja kirjoittanut filosofi Noam Chomsky, jonka juutalainen isä aikoinaan pakeni tsaarin armeijaa Venäjältä Amerikkaan, sanoo että ”kaikki Amerikan toisen maailmansodan jälkeiset presidentit olisi pitänyt hirttää mikäli samaa lakia olisi noudatettu kuin natseja toisen maailmansodan jälkeen Nürnbergissä tuomittaessa”, niin eihän se kovin hyvältä näytä vapaamuurariuden kannalta.

Ja hänen ystävänsä, myös juutalainen Howard Zinn, historioitsija, filosofi ja rauhanaktivisti, joka toisen maailmansodan aikana toimi pommituslentäjänä mutta sodan jälkeen tajuttuaan sodan mielettömyyden kääntyi rauhanaktivistiksi, sanoo, että ”USA:n sota terrorismia vastaan on aikamme suurin huijaus ja petos.”

 

Historian Howard Zinn: "Largest Lie" is the "U.S. War on Terrorism"

http://www.thirdworldtraveler.com/Zinn/HZinn_page.html

 

Yritys luoda järjestys maailmaan on toki hyvä tavoite mutta se pitää toteuttaa demokraattisesti. Missään tapauksessa se ei saa johtaa fasismiin, jossa kansat alistetaan pienen ’valitun oligarkki-eliitin’ välineiksi ja demokratia sekä yksilöiden vapaus tukahdutetaan kuten nyt on tapahtumassa. Sellainen merkitsee takaperoista kehitystä ja paluuta ihmiskunnan ryövärivaiheeseen.

 

Psykologiset mekanismit

Vapaamuurariuden psykologiaa voi ymmärtää hyvin mm. Friedrich Nietzschen, Heinz Kohutin ja Melanie Kleinin (kaksi viimemainittua ovat edustaneet juutalais-kansan suurta psykologista älyllistä antia minulle) teorioilla ihmistajunnasta. Niissä keskitytään psyyken narsistisen sektorin (oman täydellisyysfantasian) ja psyyken primitiivisten (alkukantaisten) defensiivisten eli puolustusoperaatioiden analysointiin ja tutkintaan, joilla harhanomaista illuusiota (kun tarkemmin katsotaan niin mehän olemme kaikki – toiset enemmän, toiset vähemmän – todellisuudessa hyvin epätäydellisiä, eräänlaisia vajavuusolentoja) omasta ylemmyydestä ylläpidetään.

Aggressiovietin osuus näyttelee keskeistä roolia erityisesti lapsiin perehtyneen psyko-analyytikko Melanie Kleinin teorioissa. Aggression suhteen hän on jopa lähellä Freudin kummajaista, kuolemanviettiä (Thanatos) – kuitenkin sen eri tavalla tulkiten. Hän puhuu skitso-paranoidisesta tilasta ja projektiivisesta identifikaatiosta, jossa – mikäli kehitys ei etene optimaalisesti – itsestä jo varhaiskehityksessä (ensimmäisen elinvuoden aikana) pois projisoitu aggressio ('pahaan äitiin’ kohdistuva frustraatioraivo) ja sen synnyttämä viha, joka helposti muuntuu vallanhimoksi, pääsevät myöhemmin psyyken hallitseviksi voimiksi luovuuden asemasta.

Tämä tarkoittaa lyhyesti, että olemme skitso-paranoidiseen tilaan juuttuessamme sokeita pahuudellemme, jota emme tiedosta kun olemme projisoineet sen pois itsestämme (pahaan ’maailma-äitiin’) ja täydellisyys- ja hyvyysilluusiomme takia uskomme, että olemme vain hyviä.

 

Projisoitu oma pahuus

Mutta vaikka paha nyt onkin jossakin muualla projisoituna, se ei katoa mihinkään. Se vain siirtyy itsen ulkopuolelle ja juuri sen vuoksi sitä nähdään irrationaalisesti (ei faktoihin perustuen) ja liioitellusti sielläkin, missä sitä ei ole tai on vain vähän. Toisin sanoen jostakin tai joistakin tehdään pahoja, jotta päästään purkamaan omaa vihaa ja hyökkäämään tuon projektion avulla muodostetun pahan (joka alkuaan on osa itseä) kimppuun kuten esim. terrorismin vastainen sota osoittaa.

Tätä mekanismia hyökkääjä on aina käyttänyt sodissa ja sotapropagandassa, jossa faktat tarkoituksellisesti vääristetään kun vihollinen mustamaalataan.

Projisoitu oma pahuus antaa myös syyn ja oikeuden kontrolloida omien vääristyneiden alitajuisten psykologisten mekanismien pakottamana muita ’heidän pahuutensa takia’. Se mahdollistaa rikan näkemisen toisen silmässä, mutta malkan huomaamatta jäämisen omassa silmässä.

Siksi pahuuden analyysissa on tärkeää tiedostaa tämä mekanismi etteivät ’vellit ja puurot mene sekaisin’. Faktoihin perustuva aggressio ja projisoitu aggressio on syytä tiedostaa ja pitää erillään.

Yllä esitetty mekanismi luo alitajuisen tarpeen valvoa ja muokata maailmaa oman kuvan mukaiseksi ja toimii sen dynaamisena moottorina (motivaattorina) – myös silloin kun tuo kuva on vähemmän kaunis tai objektiivisesti nähtynä jopa ruma ja pakanallinen.

 

Pyramidisilmä – ’Iso Veli’ valvoo

Pyramidisilmän, joka on mm. dollarin setelissä, voi nähdä kuvaavan tätä psykologista syöpää. (Amerikka on ’masonien’ luomus! Sen kertoo pyramidin ympärillä oleva teksti: Annuit coeptis, "Providence has favored our undertakings.") Siinä voi nähdä ankaran ja kostavan juutalaisjumala Jahven valvovan silmän – juutalaisuudesta kristinuskoon kääntyneen Egon Friedellin kirjan Uuden ajan kulttuurihistoria mukaan alkuaan ankaran ja julman beduiinipäällikön (jonka taivaallinen heijastuma Jahve on) silmän – ja jonka alla ns. judeo-kristillinen kulttuuri pääosin yhä elää vaikka historian Jeesus, kuten Palestiinassa elänyt Kuolleenmeren rannalle Qumraniin vetäytynyt hurskaiden juutalaisten essealainen lahkokin, opetti aivan muuta: olemista (ei suoritusikeen eikä materialististen arvojen alla elämistä!), rakkautta ja armoa.

Perustellusti Friedell pohtii, miksi tuon juutalaisjumala Jahven julma ja sadistinen haamu yhä kummittelee virallisen kristinuskonkin opeissa eikä ole saatu tehtyä pesäeroa siihen vaikka historian Jeesus tarjosi siihen ainutlaatuisen mahdollisuuden. Hänen Jumalansa ei todellakaan ollut juutalaisjumala Jahve vaan jotain aivan täysin muuta ja hänen oppinsa erosi täysin farisealaisten opista.

Ja juuri siksi hänet myös mestattiin koska hänelle ’Taivasten valtakunta’ tarkoitti henkistä eikä maallista asiaa. Oikeastaan, kuten Friedell sanoo, siinä opissa ei ollut juuri mitään yhteistä Vanhan Testamentin ja Talmudin verisen opin kanssa.

Kristinuskon suuri ja uusi idea oli siinä, että se opetti aikansa ihmisille, ettei olennaista ole tietäminen vaan itse oleminen, sanoo Friedell.

Niin, Jeesus ei pyhittänyt tietoa eikä työtä, sen tekivät hänen sanomansa väärinymmärtäneet teologit, jotka eivät nähneet taivaan lintuja eivätkä kedon kukkasia, joita Jeesus kehotti katsomaan.

 

 

Tuo sama pyramidisilmä löytyy myös Jerusalemista, Korkeimman Oikeuden rakennuksen katolta, jonka rakentamisen muuan Rothschild niminen pankkiiriherra on rahoittanut, kuten myös ostanut joskus Israelin valtion maa-alueet miehittäjävallalta Palestiinasta, josta alkuperäisasukkaat on häädetty maanpakoon.

http://cuttingedgefinland.tripod.com/cef1874.html

http://lampuri.fi/symbolit.htm

 

Rakennuksen kustannuksia ei saanut kertoa julkisesti, kertoo parempi tieto. Sieltä löytyy paljon vapaamuurarien rakastamaa symboliikkaa.

 

Kohti maailmanherruutta

Vapaamuurareiden, joiden terävimmässä kärjessä uskotaan etnisen juutalaistaustan omaavan maailman rahaeliitin ja sen lakeijoiden olevan enemmistönä, harjoittamassa maailman muokkaamisessa ja haltuunotossa kaikki keinot ovat olleet ja yhä ovat sallittuja kuten esim. ristiretket, huume- ja orjakauppa, siirtomaapolitiikan julmuudet (Cecil Rhodes, Pizarro, Cortès ym.), maailmansodat, kommunismi (juutalais-pankkiirien luomus, jossa tavoiteltiin juutalaisten johtamaa maailmanherruutta) sekä ’terrorismin vastainen’, se on: islamofobiaan pohjautuva, suunniteltu ja omia taloudellisia intressejä palveleva sota, ja törkeät talousrikokset kertovat.

Tuo meneillään oleva maailmanherruutta tavoitteleva sota saattaa laajeta vapaamuurari Albert Piken ennustamaksi tai tavoitteen saavuttamiseksi tarpeelliseksi katsomaksi  kolmanneksi maailmansodaksi.

http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=5&id=475

 

Tarkoitus pyhittää teot

Jopa viattomia lapsia ja naisia tapetaan koko ajan surutta sekä USA:n armeijan että Naton ydinkärjillä varustetulla tappokoneistolla tuhansittain ja saastutetaan maailmaa radioaktiivisella ydinjätteellä (kaikissa pommitetuissa maissa kuten Kosovossa, Irakissa, Afganistanissa, Libyassa ja Gazan alueella korkeat ja vaaralliset jätepitoisuudet ovat mitattavissa) kun ’hyvä ja korkea tarkoitus’ (’Providence’, se on: kaitselmus) pyhittää keinot.

Pankkiirien koronkiskonta (nukkuessa rikastuminen) on myös räikeä osoitus siitä vääryyden alhaisesta moraalista, minkä tämän silmän alla eläminen pitää sisällään.

http://sani-valoakohti.blogspot.com/2010/11/rothschildit-ja-rockefellerit.html

Tuo Kohutin ja Kleinin kuvaama kehittymätön ja alkukantainen psykologinen konstituutio on todellakin sokeudessaan ja pakanallisuudessaan hyvin vaarallinen muille. Se on tyrannin toimintamalli, joka vapaamuurareilla kuten jesuiitoillakin (he ovatkin ehkä samaa joukkoa) on naamioitunut hyvää tarkoittavan ulkokuoren taakse, ’yhteiseksi hyväksi’ tai ’korkeaksi päämääräksi’, jonka he itse määrittelevät.

He ovat ’Providence’. Kaikki julmuudet tapahtuvat ’peace is war’ (sota on rauhaa) opin pohjalta, joka mitätöi ”Älä tapa!” käskyn – ja josta jaetaan (he itse jakavat omilleen) irvokkaasti jopa rauhan Nobel-palkinnot.

Toki, sitä en halua kieltää, on olemassa myös vilpittömästi hyviä ja epäitsekkäitäkin ’muurareita’, joiden teot eivät ole avoimesti pahaa tarkoittavia tai tuhoisia mutta sama ’tarkoitus pyhittää teot’ psykologia ohjaa heitäkin ilman, että he sitä tiedostavat – sillä pelkästään liikkeen jäseninä he ovat jo sitoutuneet siihen.

 

Tarve yli-ihmisyyteen

Itseäni on aina kummastuttanut monien merkkihenkilöiden ja vallankäyttäjien tarve olla mukana jossakin yli-ihmisjoukossa tai salaseuroissa (esim. Scull&Bones), joissa vallitsee esoteerinen, mystis-maaginen henki ja joissa harjoitetaan usein järjen valossa nähtynä outoja ja jopa pakanallisia rituaaleja erilaisten symbolien toimiessa jonkinlaisina ylemmän tiedon välittäjinä ja yhdistävänä voimana.

Heinz Kohutin mukaan kyse on primaarinarsismiin liittyvästä alkukantaisesta tilasta, eräänlaisesta ’alkemismista’ (Goethen kuvaamasta ’faustisesta megalomaniasta’), jossa etsitään yliluonnollista salatietoa. Esim. juutalaisten kabbalassa on juuri tätä. Kyse lienee alkuaan samasta ilmiöstä kuin uskonnoissa, joissa se on jalommassa muodossa siten, että se samalla yrittää ohjata ihmistä parempaan.

Aivotutkija Matti Bergström puhuu ’aivojen painovoiman lakia uhmaavasta alueesta’. Nämä alkemistit ovat myös poliittisesti aktiivisia ja usein heidän oppiinsa kuuluu voimakas tarve hallita ja alistaa muita valtaansa. Juutalaisista sanottiin jo ajanlaskun alussa, että heillä oli voimakas tarve käännyttää ja sama ilmiö näkyy vahvana myös islamin kohdalla.

Kristinuskon kohdalla se on menettämässä tehoaan ja mitä lähemmäksi historian Jeesuksen rakkaudensanomaa päästään, sitä vieraammaksi koko ajatus tulee.

Kun asioita voidaan hoitaa yhdessä demokraattisesti ja järkevästi – mikä on ainoa kestävään ja parhaaseen mahdolliseen tulokseen johtava tie – ja päästä hyviin ja kaikille siunauksellisiin tuloksiin niin itsensä ja oman agendan nostaminen jalustalle ja kulisseissa tapahtuva röyhkeä omien etujen ajaminen (käännytystyö tai sen moderni versio ns. lobbaaminen) vastoin demokratian henkeä on aina kiistatta jonkinasteista tyranniaa.

Esim. YK:ssa se näkyy siten, että muutamilla suurilla on veto-oikeus, mikä antaa järjestölle tyrannimaisen luonteen ja halvaannuttaa sen järkevän ja yhteistä hyvää palvelevan päätöksenteon. Sen voisi ymmärtää jos se tapahtuisi silloin kun demokratia ei toimi eikä luo ’yhteistä hyvää’ vaan toimii epäoikeudenmukaisesti tai jopa selvästi sortaa joitakin.

Silloin Eugen Schaumanin kaltaiselle kulissien takaiselle vastavoimalle olisi ainakin jonkinasteinen oikeutus, kuten vastarintaliikkeillekin on tyrannien hallitessa. Mutta siitä ei ole kyse – vaan puhtaasta vallanhalusta. Pikemminkin näyttää, että ’muurarit’ haluavat toimia omilla ehdoilla ja jopa tuhota demokratian, jonka he kokevat yli-ihmisyyttään ja vallanhaluaan rajoittavana.

He pyrkivät kulisseista käsin salaisesti ja ovelasti vaikuttamaan asioihin vain omien etujensa mukaisesti ja usein selvästi pakanallisten energioiden ohjaamina. Erityisen selvästi se näkyy Lähi-idässä, jonne ei halutakaan rauhaa. Kyse näyttäisi olevan Kohutin kuvaamasta narsistisesta ongelmasta tai Nietzschen kuvaamasta yli-ihmiskompleksista, joka estää demokraattisen yhteistyön.

Nietzsche onkin ehkä yksi parhaita muuraripsyyken kuvaajia ja hän itsekin lienee ollut muurari psyykeltään. Mutta hänen traaginen kohtalonsa paljastaa meille myös tämän yli-ihmisopin vaarallisuuden.

 

Captain America

Kiistatta Nietzchen, tuon pääosin väärinymmärretyn ja traagisen, verbaalista neropattia Egon Friedellia siteeraten ”herkulesmaisen räjäyttäjän ja hävittäjän, jonka kohtalona oli tähystäjän kohtalo: kaatua voittoa näkemättä, joka on antanut itsensä uhriksi, hirvittäväksi sovitusuhriksi eurooppalaisen nihilismin ja positivismin Molokille”, filosofin ajatukset tähtäsivät henkiseen korkeuteen: Vapahtajan kaltaiseen ei-moralistiseen yli-ihmisyyteen, rajattomaan jumalankaltaiseen täydellisyyteen ja amoralismiin.

Kun hän esim. sanoo, että ”suuri rakkaus on aina kaiken myötäkärsimyksen yläpuolella sillä se tahtoo rakastettunsa ensin – luoda”, niin kyse on upeasta mutta paradoksaalisesta lauseesta. Pelkällä myötäkärsimisellä ei tietenkään mitään uutta luoda mutta ilman sitä ei myöskään ole mahdollista luoda ja saavuttaa mitään arvokasta.

Ja kun se tulkitaan niin – kuten hän ja vapaamurarit ainakin käytännön toimissaan näyttävät tekevän – että myötäkärsimys tai sääli on sairautta, että ’sota on rauhaa’, niin se kertoo syvästä neuroottisesta epätoivosta, realiteettitajun ja moraalin rappiosta sekä ennenkaikkea rakkauden ja inhimillisyyden torjunnasta, joita pelätään heikkoutena ja yritetään paikata kovan ja armottoman ’Captain America’ machofasaadin avulla.

Ja kuten syvyyspsykologiasta tiedämme, machoilu on aina oire, joka kertoo heikosta ja kysymättömästä itsetunnosta. "Henkisesti vahva ei machoile."

 

Captain America, uusi beduiinipällikön haamu, jonka psykopaattiset, murhanhimoiset kasvot paljastavat, että sääli on sairautta.

 

Sääli on henkisen kehityksen korkein aste

Voi sanoa, että Nietzschen asia oli tavallaan hyvä: ihmisen henkinen kasvu ja kukoistus, itsensä löytäminen, mutta hän esitti sen ala-arvoisella tavalla, ilman ehdotonta rakkautta, jota vaille hän oli lapsena jäänyt – ja jota hän narsistisessa ylpeydessään ei enää myöhemmin kyennyt tai voinut ottaa vastaan, ei varsinkaan ’ylhäältä’.

Suurista älyn lahjoistaan huolimatta hän ei pystynyt oman henkisen pakkoneuroosinsa takia näkemään eikä myöntämään, ettei ihmisen puutteita ja epätäydellisyyttä voi pelkällä kurilla ja kovuudella korjata, ei pakottaa ketään henkisesti vahvaksi, mitä hän omalla kohdallaan varmaan epätoivoisesti yritti sisäisen psykologisen pakkonsa alla ja siksi myös halusi projisoida tuon julman mekanismin muihin.

Epätäydellisyys (kuten ei pahuuskaan) ei poistu vain kurin avulla, se vaatii myös armoa ja lupaa sekä oikeutta kasvaa ja uudistua armossa.

Ulospäin hän oli lääkäri Axel Munthen vastakohta. Munthe halusi pitää säälin ja ehdottoman myötätunnon kyvyn, luopua siitä viimeisenä kaikesta, koska ilman sitä hänestä ei olisi voinut tulla hyvää lääkäriä, kuten hän sanoo kirjassaan Huvila meren rannalla.

Vaikka sääli – kuten moni muukin asia – voi liiallisena olla pahasta ja estää kehitystä, se on silti kaiken humaanisuuden ja korkeamman kehityksen perusta. Sen tuntemiseen on nisäkkäiden aivoihin syntynyt biologinen valmius, joka on turvannut lajin säilymisen, sanoo psykoanalyytikko George E. Vaillant kirjassaan Hengellisyyden evoluutio.

 

Täydellisyysutopian traagisuus

Aina kun tätä valtavan suuren älyn ja tarkan – hyvin tarkan psykologisen silmän omannutta, traagisuuden kohmettamaa, ristiriitaista ja hyvin paljon, ihmissielua ymmärtänyttä sekä pilviin kurkottanutta oman filosofiansa umpikujaan sortunutta filosofineroa ajattelen; mieleeni nousee kuva hänen henkisestä romahduksestaan (=viime hetken havahtumisestaan tai heräämisestään) torinolaisen torin laidalla: Nääntyvää ja voimansa menettänyttä aasiaan ruoskivaa ajuria seuratessaan hän murtuu ja hyppää aasin kaulaan.

Totuus – hänen oma sisäinen tragediansa – paljastuu liikuttavalla tavalla: kaikki mitä hän oli yli-ihmisestä puhunut, mitä hän itsekin niin kiihkeästi – aivan liian kiihkeästi ja epätoivoisesti  tavoitteli, romahtaa hetkessä ja paljastuu oman torjutun ’heikkoudenmaan’ tai homofobian suojamuuriksi.

Toteutuu se, mitä hän puhui Zarathustra kirjassa:

”Kerran sinun ylpeytesi nöyrtyy ja rohkeutesi murtuu. Kerran sinä huudat ’minä olen yksin’”

Traagista – hyvin traagista on myös se, että niin monet ottivat ja yhä edelleen ottavat hänet tosissaan, eivätkä nähneet tuon onnettoman ja traagisen fasaadin taakse – ja ymmärsivät kaiken vain omista alhaisista tarpeistaan käsin.

 

Mutta oliko hän pakana?

Nietzschen mukaan kristinusko kuoli ristillä muuttuen tekopyhyydeksi ja sovitusopiksi, dysangeliumiksi. Siinä hänen voi nähdä olleen osin oikeassa kun näkee, mitä sen nimissä on tehty ja yhä tehdään. Vaikka se on kiistatta puhtaassa muodossaan kehittynein uskonto, on se myös kiistatta yksi väkivaltaisimpia uskontoja sikäli, että sen alla on tehty ja tehdään hirvittäviä julmuuksia.

Se ei tietenkään ole uskonnon vika vaan sen tekopyhien kannattajien. Ajatellaan vaikkapa Amerikan valloitusta, sen orja- ja huumekauppaa sekä siirtomaapolitiikkaa. Sellaisia puuhia historian Jeesus ei olisi koskaan hyväksynyt.

G.W. Bush, Scull&Bones salaseuran jäsen, sanoi kuulleensa Jumalan ääniä, jotka kehoittivat sotaan ja kumoamaan ”Älä tapa!” käskyn ja tappamaan viattomia lapsia ja naisia – ja tuo pakanallinen sekä läntisen kulttuurin syvästä henkisestä alennustilasta kertova sota jatkuu yhä.

Kuinka tällainen mies voi kutsua itseään kristityksi? Sitä hän ei ainakaan ole kuin paperilla. Onhan se oikean (mutta ei tietenkään kalvinistisen tekopyhyyden saastuttaman) kristinuskon ja historian Jeesuksen opin mitä syvintä halveksuntaa. Ja voidaan kysyä, tarvittiinko tämän opin maailmasta hävittämiseen ei-kristitty mies, joka nyt toimii suurena ja ylimpänä sotapäällikkönä? Ja ketkä häntä tarvitsivat – ja Nobelilla palkitsevat?

Isiensä juutalaisen uskon kristinuskoon vaihtanut Egon Friedell sanoo upeasti:

”Pakana ei ole mikään kristinuskon vastustaja… hän kun ei edes ollenkaan huomaa Kristusta. Sentähden juutalaisuus (sehän kieltää Kristuksen ja jopa halveksii häntä ja hänen oppejaan, joista irrottautuminen lienee myös UM:n yksi keskeinen tavoite/oma lisäys) kaikista eurooppalaisista uskonnoista on ainoa todella pakanallinen (mikä on hyvin luonnollista, sillä se on ainoa antiikkinen uskonto)… Se, että mielipuolisuuden alkaessa Vapahtajan hahmo alkoi täyttää Nietzschen sielun aina identtisyyteen asti (hän lähetteli mielisairaalasta kortteja luhistumisensa jälkeen, joissa oli allekirjoitus ’Ristiinnaulittu’), osoittaa, että myös tämän suurimman kristinuskon kieltäjän elämänloppuun liittyvät sanat:

olet voittanut, galilealainen!”

 

Toimitus @ 18.8.2011 3:58


Verkkomedian julkaisemat blogit eivät edusta toimituksen kantaa.
Kaikki blogikirjoitukset ovat kirjoittajien henkilökohtaisia mielipiteitä.