BLOGI
Tänään on maanantai, 21. huhtikuuta 2014. Sivu on ladattu klo 15:54

Occupy Säätytalolta - Vaatimus demokratiasta hukkui keskusteluun vanhustenhoidosta

Torikokousliike järjesti kaksi päivää kestävän mielenosoituksen Helsingin säätytalolla hallituksen kokoontuessa puimaan vuoden 2013 budjettia. Ongelmallisin asia josta ei ensimmäisen neuvottelupäivän aikana päästy sopuun tuntui olevan vanhustenhuoltoon liittyvät yksityiskohdat.

Säätytalolle kerääntyneet mielenosoittajat tuntuivat olevan yhtä mieltä siitä, että Suomi tarvitsee nyt kipeästi talousdemokratiaa, mutta tämä aihe sivuutettiin budjettikeskustelussa. Olisiko nyt aika puuttua todellisiin syihin ja siirtyä katsomaan isompaa kokonaisuutta, sen sijaan että väitellään siitä, pitäisikö vanhuksia olla hoitamassa 0,5 vai 0,7 hoitajaa potilasta kohden?

 

Demokratiaa vaadittiin äänekkäästi

Huudot kaikuivat säätytalolla "Vaadimme demokratiaa!"

Saavuin Säätytalolle aamupäivällä ja paikalla oli jo noin kymmenkunta torikokousliikkeen aktiivia kasaamassa äänentoistolaitteita avointa mikrofonia varten, jossa kansalaisilla oli mahdollisuus päästä kertomaan mielipiteitään Suomen nykypolitiikasta ja kaikesta hallituksen toimiin liittyvistä asioista. Monista paikalle tuoduista banderolleista ja tauluista oli ymmärrettävissä, mitä tämä päättäväinen mielenosoitusjoukko oli tullut paikalle vaatimaan; demokratiaa.

Ensimmäisen päivän aikana keskusteluissa ohikulkijoiden ja paikalle kokoontuneiden mielenosoittajien kanssa, nousi huoli Suomen itsenäisyyden menettämisestä ja päätäntävallan siirtymisestä Suomen rajojen ulkopuolelle. Tätä huolta ei suinkaan helpottanut näkemämme Yhdysvaltain suurlähettiläs, Bruce Oreck, joka poistui säätytalolta autosaattueineen jo ennen suuremman mielenosoitusjoukon saapumista paikalle. Aamupäivästä iltaan asti ihmisjoukossa toistui ajankohtainen kysymys: "mitä ihmettä Yhdysvaltain suurlähettiläs tekee Suomen budjettiriihessä?" Huoli Suomen itsenäisyydestä ja päätäntävallan säilyttämisestä kuului mielenosoittajien huudoissa: "Vaadimme demokratiaa!", "rahat lapsille, ei sotakoneistoon!" sekä "Näpit irti kunnista!"

Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreck poistui paikalta

 

Mitä mediassa liioiteltiin, mitä vähäteltiin?

Ensimmäisen mielenosoituspäivän päätyttyä, mielenosoittajat purkivat ja siivosivat mielenosoituspaikan ja lähtivät kukin omiin majoituspaikkoihinsa valmistautumaan seuraavan päivän koitokseen. Kun pääsin itse tietokoneen äärelle aloin tutkimaan, miten haastattelut, joita päivän aikana niin Yleisradion kuin Suomen tietotoimistonkin toimesta tehtiin, olivat onnistuneet ja mitä asioita oli tuotu esiin. 

Ensireaktio oli musertava, päivän tärkein teema; talousdemokratia, oli sivuutettu muiden meille tärkeiden aiheiden lisäksi. Sen sijaan mm. Iltalehti uutisoi poliisin paikalta poistamasta valkohuppuisesta henkilöstä. Kyseinen henkilö oli sonnustautunut valkoiseen kaapuun ja Ku klux clan-tyyliseen huppuun. Poliisi kehotti henkilöä ottamaan hupun pois kasvoiltaan ja naamion takaa paljastuikin hymyilevä helsingin teatteripiirin taiteilija, joka kertoi että kyseessä oli performanssi, jossa hän esitti Jyrki Kataista, pidellen samalla käsissään kylttiä, jossa luki “Lisää kilpailukykyä!” Kyseinen henkilö ei myöskään aiheuttanut paikalla naamioitumisen lisäksi minkäänlaista häiriötä ja kun väitettiin poliisin poistaneen henkilön alueelta, niin päinvastoin henkilö lopetti performanssinsa ja liittyi mielenosoittajien joukkoon.

Kävin haastattelemassa poliisia ja kysyin heiltä miten he erottavat paikalla olevistä ihmisistä mielenosoittajat satunnaisista ohikulkijoista tai Suomen tilanteesta huolissaan olevat vierailijat tai muuten vain kiinnostuneet läsnäolijat?

Vanhempi konstaapeli totesi, että jos henkilö vain oleilee hetken osoitetulla mielenosoitusalueella ja jatkaa tämän jälkeen matkaansa, niin häntä ei voida luokitella mielenosoittajaksi. Esitin jatkokysymyksen, että onhan Occupy-liikkeen väkikin paikalla vain oleilemassa ja he poistuvat paikalta samaan aikaan kun ministerit astelevat ulos Säätytalosta. Tähän konstaapeli hieman ärähtäen totesi, ettei ole varsinaisesti määritelty aikaa, jonka jälkeen tavallinen ohikulkija voidaan luokitella mielensoittajaksi. Tämän jälkeen poliisinkin kasvoilla vilahti hymy, ehkä olisi hyvä käydä läpi toimintaperiaatteita tällaisten tilanteiden varalta, vaikka tilanteesta ei ulkopuolisille tässä tapauksessa häiriötä tai vaaraa liiemmin aiheutunutkaan.

 

Poliisi oli kuitenkin tyytyväinen mielenosoitukseen

Kokonaisuudessaan mielenosoituksen ensimmäinen päivä sujui täysin ilman sen kummempia häiriöitä ja yleinen tunnelma oli kaikin puolin mukava ja positiivinen. Mielenosoituksen loppupuolella paikalle eksyi myös siviilipukuinen poliisiherra haastattelemaan järjestäjiä. Ainakin kyseisen konstaapelin mukaan mieltä osoitettiin tärkeästä aiheesta. Keskustelua käytiin myös liikkuvan poliisin liittämisestä paikallispoliisiyksiköihin. Konstaapeli oli hyvin huolissaan kansalaisten turvallisuudesta jos poliisin määrärahoja leikataan entisestään. 

"Jos perheväkivaltatapaus johtaa 5 000 euron leukaremonttiin, niin yhdenkin tällaisen tapauksen estäminen kuukaudessa säästää valtion kassasta pitkän pennin." hän totesi.

 


Ohikulkijat pysähtyivät kahvipöydän ympärille keskustelemaan ongelmista

Päivään kuului myös ruoka- ja kahvitarjoilu mielenosoitusväelle, sekä mielenosoituspaikan ohi kulkeville. Soppatykin ääressä ahkeroineet työttömät pitivät huolen, ettei kukaan jäänyt nälkäiseksi. Myös Säätytalon väelle tarjottiin mahdollisuus ruokailuun, mutta ilmeisesti heillä oli kuitenkin vain kiireitä kokoustamisensa kanssa. Kahvitarjoilun pääpuuhamiehinä olivat Suomen Kilpi-järjestön aktiivijäsenet, jotka olivat tulleet tukemaan mielenilmausta. Kahvia oli tarjolla maksuttomasti mielenilmauksen alusta loppuun asti kaikille halukkaille.

 

Budjetista päästiin sopimukseen, mutta jäikö jotain puuttumaan?

Kun mielenosoitus torstaina lähestyi loppuaan kello kahden aikoihin iltapäivällä, niin mielenosoittajien joukko muodosti leveän rintaman blakaattien kanssa kohti säätytaloa ja toistivat huutoja, kuten “senkin säästöporsaat”, “Vaadimme demokratiaa”, “vapaus, oikeus, ihmisyys”. Kansanedustajat poistuivat paikalta ja mielenosoitus joukko alkoi pakata tavaroitaan ja siirtyivät suunnittelemaan seuraavia tapahtumia ja tempauksia.

Minkälaista taloutta ja kenen ehdoilla? -torikokouspaneeli keskellä katua. Kuvassa mm. Jyrki Yrttiaho, Anita Kelles-Viitanen ja Sippo Kähmi

 

Osa mielenosoittajista jäi vielä keskustelemaan tapahtumapaikalle tulevista tapahtumista ja pohtimaan miten demokratiaa voitaisiin edistää entistä tehokkaammin. Keskusteluissa nousi esiin mm. mielenkiintoinen näkemys, että mitä jos voisimme esimerkiksi eduskuntavaalien alla järjestää vaalitentit siten, että kansa voisi äänestää puhelimella joko miinus tai plus ääniä, sen mukaan kuinka mielenkiintoiselta kenenkin puolueen johtajan näkemykset tuntuvat. Loppuvaiheessa juuri ennen vaaleja, jäljellä on enää kahden puolueen edustajat, joilla molemmilla on mahdollisuus perustella vielä omia näkemyksiään. Lopuksi kansa saa äänestää kuitenkin haluamansa puolueen ehdokkaan eduskuntaan. Kun äänestys tapahtuu Sveitsissäkin tutuksi tulleen suoran demokratian kautta.

 

Mitä tästä eteenpäin?

Vaikka Torikokouksen järjestämä mielenosoitus Säätytalon osalta päättyi tähän, niin liike jatkaa edelleen uusien tapahtumien järjestämistä. Mielenosoituksen järjestäjien mukaan loppukesään ja alkusyksyyn on vielä tulossa paljon mielenkiintoista ohjelmaa. Jo aiemmin keväällä järjestetty mummo pappa walk- mielenilmauksessa nostettiin esille esimerkiksi vanhustenhoidon epäkohtia. Myös festivaalia Torikokouksen väki on järjestämässä syyskuun 22. päivälle. Kyseessä on jo useampana vuonna järjestetty Vastavirtafestivaali, jossa on tavallisesti käsitelty aiheita kuten leikkauspolitiikkaa, eriarvoisuutta ja rahaeliitin valtaa.

 

Lopuksi

Lausahdus jonka luin mielenosoituspaikalla kirjasta, joka sattui käteeni, jäi vahvasti mieleeni, kuvastaa kyllä hyvin sitä sinnikkyyttä, joka näissä aktiivisissa kansalaisissa näkyi ja kuului näiden kahden päivän aikana.

”Pieni joukko päättäväisiä sieluja joita siivittää vankkumaton usko heidän tehtävänsä tärkeyteen kykenee kääntämään historian kulun.” -Gandhi



Talousdemokratia Suomeen!

 

Kuvat: Sippo Kähmi / verkkomedia
Raportti: Mika Kortesalo
31.8.2012, Verkkomedia.org 

 

Lähteet:

 

Toimitus @ 31.8.2012 15:35


Verkkomedian julkaisemat blogit eivät edusta toimituksen kantaa.
Kaikki blogikirjoitukset ovat kirjoittajien henkilökohtaisia mielipiteitä.