Talousdemokratia ei ole mikään yksittäinen asia. Talousdemokratia on monipuolinen kokoelma toisiaan täydentäviä - ja joskus myös toisiaan poissulkevia - uudistuksia. Talousdemokratia pyrkiikin tarjoamaan useita eri vaihtoehtoja, joista voidaan valita yksi tai useampi uudistus toteutettavaksi jotta päästäisiin lähemmäksi talousdemokratiaa.
Pankkien rahanluontioikeus on otettava niiltä pois
Viime vuodet ovat osoittaneet etteivät pankit kykene kantamaan rahanluontiin liittyvää vastuuta. Niillä on vahvemmat kannustimet luoda lisää velkaa koska niiden nykyinen liiketoimintamalli perustuu lainoista saataviin tuloihin. Velkarahajärjestelmä on epävakaa, ja kun pankit joutuvat vaikeuksiin, niitä tuetaan kansalaisten kustannuksella. Velkarahajärjestelmässä pankkeja ei voi antaa kaatua nurin koska silloin häviää myös rahaa kierrosta. Pankkien tulisi ainoastaan saada lainata niihin talletettua rahaa. Toisin sanoen niille asetettaisiin 100 % reservivaatimus, jolloin ne myöntävät lainoja pääasiassa omasta pääomastaan ja pitkäaikaistalletuksista.
Velaton raha
Rahajärjestelmää muutetaan niin, että kaikki raha luodaan vain ja ainoastaan velattomasti. Rahan määrä ei ole sidoksissa mihinkään hyödykkeeseen, vaan sitä säännellään tarpeen mukaan esimerkiksi niin, ettei liiallista inflaatiota tai deflaatiota pääse syntymään. Uuden velattoman rahan jakelu voi tapahtua monella eri tapaa, esimerkiksi valtion kulutuksen tai perustulon kautta.
Koroton raha
Raha luodaan edelleen velkana, mutta korottomasti. Esimerkiksi valtiolla voisi olla yksinoikeus lainata keskuspankista uutta rahaa kiertoon, jolloin kaikki raha olisi edelleen ainakin nimellisesti velkaa.
Valtio lainaa suoraan keskuspankiltaan
Valtion velan korot palautuvat valtiolle takaisin. Pankit luovat edelleen suurimman osan rahasta ja ne päättävät, mihin lainat myönnetään, mutta myös valtiolla olisi vaikutusvaltaa. Rahan luonnista koituvat hyödyt menevät suurimmaksi osaksi pankeille, mutta myös valtio saisi osansa.
Pankkien kansallistaminen
Kaikki pankit, joilla on oikeus luoda rahaa, siirtyisivät valtion omistukseen. Tällöin rahajärjestelmä säilyisi ennallaan, mutta rahanluominen ei olisi enää yksityisissä käsissä. Pankkijärjestelmän tuottamat voitot valuisivat myös yksityisten tahojen sijasta yhteiseen kassaan.
Julkinen pankki
Valtio perustaa (tai ostaa) täysin oman pankin. Tällöin valtio voisi rahoittaa paremmin yhteiskunnallisesti hyödyllisiä projekteja. Rahajärjestelmä säilyisi ennallaan ja yksityisiä pankkeja olisi edelleen olemassa.
Osuuspankit
Osuuspankit ovat asiakkaidensa omistajia, jolloin hyödytkin valuvat heille kaukaisten omistajien sijaan.
Pankkien on pyydettävä asiakkaiden lupa ennen talletettujen rahojen lainaamista eteenpäin
Pankeilla tulisi olla kahdenlaisia tilejä: talletustilejä ja sijoitustilejä. Talletustilien rahoja ei lainata eteenpäin, ja ne olisivat täysin suojattuja pankin muilta ongelmilta. Toinen tilityyppi olisi sijoitustilit, jossa asiakas pyytäisi pankkia sijoittamaan rahat, jotta niille tulisi jotain tuottoa. Rahat olisivat sijoitettavissa tietyn ajan, ja asiakas olisi valmis kantamaan sijoituksista koituvat riskit. Asiakkaat voivat siis valita ovatko rahat suojassa vai sijoitettu riskiä vastaan. Seurauksena olisi, että pankeille ei tarvitsisi enää antaa tukipaketteja, ja pankeilla olisi vähemmän rahaa käytettävissä spekulointikuplia varten.
Pankkien on kerrottava miten lainattavia rahoja käytetään
Asiakkailla tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa mihin sijoitustarkoituksiin annetut rahat käytetään. Mitään yksityiskohtia asiakkaat tuskin haluavat tietää (mikä yritys, mikä kiinteistö jne), mutta heille tulisi kertoa käytetäänkö rahat yhteiskunnallisesti hyödyttäviin tarkotuksiin vai ei, ja ovatko he valmiita kantamaan kyseisten sijoitusten riskit. Tämäkin vähentäisi spekulointikupliin käytettävää rahaa.
Keskinäisluototus
Yritykset, kunnat, valtiot, jne. luovat tulevaa tuotantoa vastaavan oman rahan (ja luoton). Kaikki eri rahat ovat arvostettu suhteessa toisiinsa.
Täydentävät valuutat
Esimerkiksi WIR-pankki, aikapankit ja paikallisrahat tarjoavat vaihtoehdon viralliselle valuutalle. Täydentävien valuuttojen on havaittu vakauttavan taloutta erityisesti kriisiaikoina, kun ihmisillä on vaihtoehto epävakaalle viralliselle valuutalle.
Instituutioiden demokraattisuus ja läpinäkyvyys
Talousinstituutioiden demokratian ja läpinäkyvyyden lisääminen. Lähes kaikki maailman merkittävimmät talousinstituutiot - kuten IMF, Maailmanpankki ja BIS - ovat epädemokraattisia ja läpinäkymättömiä. Ihmisillä ei ole ollut mitään suoraa vaikutusvaltaa, keitä näiden instituutioiden johtoon on valittu ja miten niiden tulisi toimia.
Teksti: Pate
28.6.2012, Verkkomedia.org
Alkuperäinen teksti:
Kaikki blogikirjoitukset ovat kirjoittajien henkilökohtaisia mielipiteitä.