ULKOMAAN UUTISET
Tänään on perjantai, 25. huhtikuuta 2014. Sivu on ladattu klo 5:29

Suomen näytösluonteinen vakuuskeskustelu verho EU:n liittovaltion perustamiselle

Suomen eduskunta hyväksyi Espanjalle annettavan pankkituen eduskunnassa käydyn näytösluonteisen keskustelun jälkeen. Suomi siis lainaa rahat pankeilta antaakseen ne ERVV:lle, joka antaa rahat espanjalaisille pankeille. Järjetöntä, mutta oleellista onkin, että nyt toteutetaan EU:n liittovaltiota.

Toimittaja: Riikka Söyring
20.7.2012, Verkkomedia.org

 

Suomen näytösluonteinen vakuuskeskustelu verho EU:n liittovaltion perustamiselle

Euroalueen valtiovarainministerit kokoontuivat tänään 21. kerran kehittelemään euroalueen kriiseihin lopullista ratkaisua sekä hiomaan yksityiskohtia Espanjan pankkisektorille annettavasta 100 miljardin euron tuesta.

Vielä kesäkuussa Espanja ei myöntänyt tarvitsevansa tukea.

Samaan aikaan sadat tuhannet espanjalaiset ovat lähteneet kaduille vastustamaan uusia menoleikkkauksia sekä "uudistuksia" joilla palkkoja ja eläkkeitä leikataan samalla kun irtisanomisia helpotetaan. Uudistuksiin kuuluu myös alv-veron korotus.

Madridissa mellakkapoliisi on tulittanut mielenilmaisijoita kumiluodeilla.

 

Katso RT:n raportti miljoonasta marssijasta Espanjassa pe 20.7.2012:

 

Suomi lainaa lainatakseen

Espanjan pääministeri Mariano Rajoy on puoltanut uudistuksia sanomalla pankkien tarvitsevan välttämättä rahaa. Työttömyysaste Espanjassa on 24% ja nuoristyöttömyys yli 50 prosenttia.

21. kriisiä ratkaisevassa kokouksessa on tarkoitus allekirjoittaa "yhteisymmärryksen muistio" Espanjalle myönnettävän raha-avun ehdoista.

Espanjan kokonaisavuntarve ei ole vielä selvillä. Ainakin 14:sta sen pankeista - mikä muodostaa 90% Espanjan koko pankkisektorista - suoritetaan tilintarkastus, jonka jälkeen tarvittavan pankkituen määrän toivotaan olevan selvillä.

Suomen eduskunta hyväksyi Espanjalle annettavan pankkituen eduskunnassa käydyn näytösluonteisen keskustelun jälkeen.

Valtiovarainministeriön tiedotteen mukaan "Ohjelma ei lisää Suomen valtion velanottoa, koska lainan maksaa Euroopan rahoitusvakausväline ERVV. Suomen osuus ERVV:n kautta maksettavasta lainasta on 1,925 miljardia euroa. Suomi saa tästä summasta 40 prosentin osuudelle vakuudet, joiden enimmäissuuruus on 770 miljoonaa euroa."

- eli Suomi lainaa rahat ´markkinoilta´, toisin sanoen pankeilta antaakseen rahat ERVV:lle joka antaa rahat espanjalaisille pankeille.

Hallituksen luottamusäänestyksessä hallituspuolueet äänestivät luottavansa hallitukseen.

 

Eurokriisi ja EVM on suunniteltu tie EU:n liittovaltioon

Euroopan keskuspankki EKP:n johtokunnan jäsen Jörg Asmussen on antanut lausunnon, jonka mukaan "euroalueen valtioiden tulee luopua suvereeniteetistaan, jotta euron valuviat voidaan korjata, samalla kun pankkitukirahastoista kuten EVM luodaan ´euroalueen valtiovarainministeriö´."

Toisten arvioiden mukaan EVM:sta ollaan rakentamassa rinnakkaista keskuspankkia euroalueelle.

"Euroopan talous- ja rahaliitossa (EMU) on rakennevirheitä, ja on aika korjata ne. On selvää, että nyt käytävällä debatilla on nimi: itsenäisyydestä luopuminen ja sen jakaminen". Asmussen tarkoittanee "jakamisella" samaa kuin Suomen hallitus: vahvaa komissiota eli enemmän valtaa komissiolle, siis liittovaltiota.

Liittovaltion mukana tulee yhteinen veropolitiikka, yhteinen armeija ja yhteiset velat. Euroaluetta perustettaessa tiedettiin hyvin, että ennen yhteistä valuuttaa olisi pitänyt yhdenmukaistaa euroalueen maiden talous, verotus ja muut vastaavat asiat, kuten esimerkiksi Der Spiegelin julkaisemista, Helmut Kohlin hallituksen aikaisista asiakirjoista käy ilmi.

Tiedettiin myös mahdottomaksi ajaa liittovaltio suoraan läpi, ja siksi päätettiin toteuttaa euro, vaikka tiedettiin sen synnyttävän kriisin. Tämän on muun muassa ex-komissaari Romano Prodi myöntänyt. Prodin mukaan kriisit nähtiin keinona pakottaa liittovaltio vastahakoisille kansalaisille.

Jo tuolloin tiedettiin myös Kreikan ja Italian "viritelleen" julkisen talouden kirjanpitoaan.

Saksan perustuslakituomioistuimen odotetaan ilmoittavan syyskuussa, onko EVM Saksan perustuslain vastainen. Lehtitietojen mukaan yli 60 prosenttia saksalaisista vastustaa liittovaltioitumista.

Kysyttäessä ovatko kaikki euroalueen jäsenmaat halukkaita "lisääntyneeseen integraatioon", Asmussen vastasi: "Näiden maiden enemmistö täytyy vakuuttaa siitä, että se (liittovaltioituminen) on ainoa tapa saavuttaa vaurautta", mikä kertoo siitä, että poliittisten päätäjien tiedossa on, että jäsenmaiden kansalaisten enemmistö ei ole liittovaltiohankkeen takana.

 

IMF liittovaltiokehityksen piiskurina

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF katsoo, että euroalueen velkakriisin ratkaisemiseksi vaaditaan pikaisia toimia "pankkiunionin toteuttamiseksi ja Euroopan laajuisen budjettiyhteistyön syventämiseksi".

IMF ennustaa euromaiden julkisen velan nousevan ensi vuonna 92 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Kasvu selittyy osaksi euroalueen palomuurien rahoituksesta.

IMF siis suosittaa euroalueelle liittovaltioitumista. Samaan aikaan IMF ilmaisee huolestumisensa Yhdysvaltain liittovaltion nopeasta velkaantumisesta, jonka hallintaan saamisesta ei näy merkkejä. Työttömyyys Yhdysvalloissa jatkaa nopeata kasvua. Joitain kaupunkeja on jo hakenut konkurssiin.

 

Mistä euroalueen velka-, talous-, pankki-, ja finanssikriisit johtuvat?

Eräs perimmäisistä syistä on finanssikeinottelu, joka kasvatti valtavan amerikkalaisiin asuntolainoihin liittyvän kuplan. Puhjetessaan tuo kupla levisi lainoista muodostettujen johdannaisten mukana ympäri maailmaa ja aiheutti laman.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok) yhdessä valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd) kanssa pelottelee joka välissä Lehman-möröllä: jos pankeille ei anneta veronmaksajien kustannuksella tukipaketteja, maailma kaatuu. Lehman Brothers´in konkurssin syyksi on laitettu vuonna 2008 alkanut lama, vaikka lama olisi tullut ilman Lehman Brothers´in kaatumistakin.

Nousukauden "talouskasvu" oli puhtaasti velkavetoista. Bruttokansantuotteen nousu johtui velanoton määrästä: bkt korreloi velanoton kanssa.

Saksalaiset, ranskalaiset ja brittiläiset pankit syytivät halpaa lainaa rajattomia määriä jokaiselle halukkaalle eurovaltiolle ja niiden kansalaisille. Kun Kreikan talous odotetusti kaatui, lainoista tuli taloudellinen ja poliittinen kysymys.

Lainoittajapankkien kotimaat olisivat voineet uudelleenpääomittaa pankkinsa itse, mutta poliittinen vastustus kotirintamalla olisi noussut melkoiseksi. Vastineeksi pankkituesta olisi vaadittu pankkien osittaista tai kokonaan kansallistamista.

Tätä taas pankit eivät halunneet.

Pankkien neuvomana kehitettiin ajatus kierrättää pankkituki Kreikan kautta, ja hämäyksen vuoksi kutsua sitä kriisivaltioiden pelastamiseksi. Myöhemmin on perustetu erilaisia tukihimmeleitä, joiden kautta rahaa siirretään pankeille. Euroopan keskuspankki EKP lotrasi pankrottipankeille LTRO-lainaohjelman kautta yli 1 000 miljardia euroa, mikä "rauhoitti markkinat" melkein kahdeksi kuukaudeksi.

 

Lissabonin sopimus on rikottu ilman keskustelua

Valtavat tukimäärät on piilotettu jakamalla ne osiin, ja anniskelemalla rahaa asteittain eri nimikkeiden alla, jolloin kokonaiskuva hämärtyy - ja poliittisen ´vastuunkantajan´ ei tarvitse selitellä, miksi veroja tullaan kiristämään ja hyvinvointivaltion alasajoa toteutetaan nopeutetulla tahdilla kilpailukykyyn vedoten. Nykyisellään Eurooppa ei kykene kilpailemaan työn hinnoissa Kiinan ja muiden Aasian maiden tahi Afrikan kanssa.

Lissabonin sopimukseen kirjatut 123 § ja 125 §, jotka kieltävät jäsenmailta vastuun toistensa veloista, hylättiin ilman julkista keskustelua tai kansanäänestyksiä.

Nyt itseaiheutettuun kriisiin,. jota on "korjaustoimenpiteillä" kiihdytetty, ehdotetaan pelastuksena liitovaltiota eurobondeineen (= yhteisvelat eli automatisoidut lainatakaukset, joissa Suomi on yhteisvastuussa muiden euroalueen maiden ottamista veloista).

Pääministeri Katainen kehotti ottamaan mallia Yhdysvalloista. Siellä olisi kuitenkin ennenkuulumatonta, että osavaltiot olisivat yhteisvastuussa toistensa veloista.

Pikemminkin Euroopan Unionin keskusjohtoinen malli vertautuu Sosialististen Tasavaltojen Neuvostoliittoon tai Jugoslaviaan, joka tuhotttiin NATO:n ja EU-maiden suorittamalla luonnonvarojen ryöstöretkellä 1999.

Yhdysvaltain samoin kuin Englannin valtionvelkakirjojen korko on negatiivinen, kuka niihin siis haluaisi sijoittaa, lainata tappiollisesti rahaa näille maille?

Ainoa mikä on varmaa tarjotuissa ratkaisumalleissa, on se, että Suomen kustannukset kasvavat joka jatkuvien lainatakausten, verojen tai omien lainakustannusten noustessa samoin kuin ne tulevat nousemaan muille maksettavien tukien takia.

Tämä on tulonsiirtounionin ominaisuus.

Kustannuksiin täytyy laskea myös Suomen pankin Target-saatavat EKP:lta, jotka eivät ole riskittömiä, huolimatta siitä, että niiden riskittömyydestä vallitsee julkisuudessa poliittinen konsensus. Kustannuksiin on laskettava myös sijoittajien vetäytyminen kriisimaista, mikä merkitsee veronmaksajille kasvavia kuluja, koska paenneet rahat täytyy korvata.

Suomi on jo nyt ollut jatkuvasti nettomaksaja, maksettava summa euroklubin jäsenyydestä tulisi liittovaltiossa kohomaan entisestään.

Myös Euroopan keskuspankki EKP:n tekemää setelirahoitusta on väläytelty pelastuksen mahdollisuutena. Vaikka EKP luo rahaa tyhjästä ilmasta elektronisesti siinä kuin liikepankitkin, myös tällä rahalla on hinta, joka näkyy kunkin (osa-)valtion budjeteissa. Poliitikoille tämä vaihtoehto on sikäli mieleinen, että vastuunkantajat voivat siirtää vastuun EKP:lle, eikä päätöksiä retosteltaisi julkisesti, koska ne tapahtuisivat "liikesalaisuuden" suojaamina pankkien kabineteissa.

Kasvatetun rahavarannon seurauksena olisi luonnollisesti inflaatio ennen pitkää.

 

Jokainen esitetty keino vie umpikujaan

Valtioiden velkakirjakupla on puhkeamassa. Ja tämä selittää osittain myös sen, miksi viitteet Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserven (FED) sekä Englannin pankin osallisuudesta Libor-korkojen manipulointiin ovat kaiken järjen mukaan totta. Kun pankit manipuloivat Libor-korkoa ja sitä kautta korkovaihtosopimuksilla valtionvelkakirjojen markkinoita, ne saivat aikaan sen, että valtionvelkakirjat/valtionobligaatiot menivät paremmin kaupaksi kun niiden arvoa nostettiin keinotekoisesti.

Kenties pankit tekivät tätä vastineeksi saamastaan pankkituesta.

Korkojenmanipulointi on hyödyttänyt hallituksia, pankkeja ja keskuspankkeja - sekä suursijoittajia, joiden pääoman arvo nousi kun korot laskivat.

Vain veronmaksaja köyhtyy.

 

Toimittajan kommentti:

Pankkien tukeminen ei auta tässä kriisissä. Kaikki raha luodaan velasta.


Velka = raha = ostovoima = työpaikka = talouskasvu


eli ostovoima syntyy tyhjästä maksulupausta vastaan. Tästä "rahasta" maksetaan korkoa, jota ei luoda järjestelmään. Pankki luo vain pääoman.

Talous ei voi kasvaa ilman velanottoa. Tämä - jatkuva rahan luominen velasta - laajentaa rahapohjaa ja synnyttää inflaatiota. Pankit siis synnyttävät inflaation itse, samoin kuin jatkuvan velkaantumisen.

Yksityisesti omistetut liikepankit toimivat osittaisvaranto-/vähimmäisvarantoperitaatteella. Pankkien tulee pitää talletustilillään kansallisessa keskuspankissa vähimmäisvarantona tietty osuus talletusasiakkaidensa talletuksista.

EKP laski minimivarantovaatimusta vuoden 2011 lopulla kahdesta prosentista yhteen prosenttiin, toisin sanoen pankeilla tarvitsee olla vähemmän pääomaa kuin aiemmin.

Pienentynyt pääomavaatimus merkitsee sitä, että pankeilla on vähemmän pääomia mutta enemmän jatkuvia tukitarpeita, mitä useampi kupla puhkeaa.

Järjestelmä on äärimmäisen epävakaa, ja synnyttää lamasyklejä sekä lisää tulojen epätasaista jakautumista. Vain väärentäjä - pankki - hyötyy väärän rahan kiertoon laskemisesta.

Pankkeja tukeakseen valtiot joutuvat ottamaan velkaa pankeilta - korollisena - antaakseen sen takaisin pankeille pääomaksi etteivät ne kaatuisi varojen puutteeseen.

- Mitä järkeä tässä muka on?

 Lähteet:

IPE, Institute of Political Economy,Paul Craig Roberts, Nomi Prins: The Real Libor Scandal

EuObserver, Valentina Pop: Spanish bailout deal to be sealed amid protests

EuObserver, Valentina Pop: Bailout fund could become eurozone budget authority, says ECB

Turun Sanomat: IMF: Eurokriisi edellyttää pikaista pankkiunionia

ZeroHedge: The European Debt Mutualization Options Matrix

Diane Johnstone: Jugoslavia ja NATO - Narrien sotaretki

Jarmo Ranta: Toisenlainen totuus Kosovosta

Espanjan lainaohjelmasta päästy sopuun (20.07.2012, Kansantalous,Valtiontalous,Rahoitusmarkkinat,Toiminta EU:ssa)

The Market Oracle, Nadeem Walayat: RBS Chaos and Barclays Libor Cesspit Prompts Slow Motion Run on British Banks

Osittaisena suomennoksena:

Yhdysvaltain valtiovarainministeri mukana libor-korkohuijauksessa

Euroopan Unionin kansantalous tutuksi -opas

GRTV: Catastroika: Privatisation goes Public -dokumentti

Paul Craig Roberts: War on all fronts

 

Riikka Söyring @ 20.7.2012 19:02