ULKOMAAN UUTISET
Tänään on perjantai, 24. toukokuuta 2013. Sivu on ladattu klo 23:29

Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten kaksinaismoraali

George Orwell kirjoitti Eläinten vallankumouksen esipuheessa aiheesta, joka käsitteli sitä, miten vapaissa yhteiskunnissa ”epäsuositut ajatukset voidaan vaientaa ja epämukavat tosiasiat pitää salata ilman mitään virallista kieltoa”. Länsimaisissa yhteiskunnissa toteutuu parhaillaan tällaisen kirjallisen sensuurin salattu menetelmä, joka ilmenee ennen muuta valtamedian ja akateemisen maailman käytössä.

Toimittaja: Markku Juutinen
18.7.2012, Verkkomedia.org

 

Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten kaksinaismoraali

Alla olevassa kirjoituksessa tuomme kuitenkin esille, niin epäsuotuisia, kuin myös epämukavia asioita ja ajatuksia. Kuitenkin ne esitetään yhteiseksi parhaaksi.

USA:n ja sen liittolaisten sotilaallisen humanistisen sanoman levittäminen on kohdistunut maailmassa USA:n kolonialistisen suurstrategian mukaisesti. Yhdysvallat on liittolaisineen tuottanut mainitulla toiminnallaan hirvittävää humanitääristä kärsimystä planeetallamme. Hegemoniallinen hyöty lankeaa kuitenkin lähes aina Israelin myönteiselle oligarkialle.

Tarkastelkaamme muutamien esimerkkien valossa USA:n ja eräiden muiden NATO-maiden interventioita, joista kuultaa lävitse kaksinaismoralismi:

 

Vietnamin sota

Vietnamin sota oli Vietnamissa vuosina 1964–1975 käyty sota, joka käytiin Pohjois-Vietnamin valtion ja Etelä-Vietnamin valtion sekä kummankin osapuolen kansainvälisten liittolaisten välillä. USA tuki sotilaallisesti Etelä-Vietnamin hallitusta.

Yhdysvallat lopetti sotatoimet vuonna 1973. Kuitenkin Yhdysvaltojen tukema Etelä-Vietnamin hallitus jatkoi sotaa vuoteen 1975, jolloin Pohjois-Vietnamin joukot valtasivat Saigonin. Taistelut käytiin pääosin Etelä-Vietnamin maaperällä, mutta USA:n pommituslennot ulottuivat myös Pohjois-Vietnamin alueelle sekä niin sanotuissa mustissa operaatioissa, osittain myös Laosin ja Kambodžan alueelle.

Tuolloin USA pommitti salaa Kambodžaa, josta päätöksen tekivät etupäässä Yhdysvaltain silloinen presidentti Richard Nixon ja ulkoministeri Henry Kissinger, jonka vaikutus oli ratkaiseva kyseisessä teurastuksessa. Lopulta se johti sitten katastrofiin, jonka seuraukset hyvin tunnemme – Pommituksien ja sen jälkiseurauksien ansiosta lähes puolet Kambodžean väestöstä tuhoutui.

Näistä operaatioista ei koskaan rangaistu ketään.

Israelin myönteiseen eliittiin kuuluva Kissinger palkittiin myöhemmin näistä murhatöistään huolimatta, Nobelin rauhanpalkinnolla. Yleisen tiedon mukaan kyseinen ”palkinto” annettiin tälle psykopaatille Vietnamin sodan rauhansopimuksen takia vuonna 1973. Kambodžan pommituksista jäätiin lopulta kiinni, mutta sionistinen valtamedia onnistui painostuksellaan ja kontrolloimisellaan eliminoimaan, pitkäksi aikaa, julkisen käsittelyn kyseisistä traagisista tapahtumista.

Muistettakoon, että USA:n massiiviset ilmapommitukset synnyttivät otollisen tilanteen punakhmerien valtaannousulle, jonka ansiosta yli miljoona kambodžalaista menehtyi aliravitsemukseen, sairauksiin ja summittaisiin teloituksiin. (1)

Yhteensä Vietnamin sodassa kuoli noin 2 miljoonaa Vietnamilaisia siviiliä. 

On aivan turha väittää, että USA olisi ”auttanut” Etelä-Vietnamia siksi, että Yhdysvallat pelkäsi kommunismin leviämistä eli dominoteoriaa. Yhdysvaltojen osallistuminen Vietnamin tapahtumiin ei johtunut myöskään humanitäärisistä syistä. USA:n brutaalit sotatoimet Etelä-Vietnamissa ja Pohjois-Vietnamia vastaan tapahtuivat siksi, että kyse oli riippumattomuutta ja itsenäisyyttä tavoittelevista kehitysmaista.
 

"USA:n imperialistinen suurstrategian mukainen ideologia ei siedä itsenäisiä valtioita, jotka eivät hyväksy supervallan kolonialismia."


Yleisenä mielipiteenä on kautta maailman, että USA hävisi Vietnamin sodan. Mikäli sodan päämääränä olisi ollut Etelä-Vietnamin kansallinen vapautusrintaman (FNL:n) ja ”Pohjois-Vietnamin” täydellinen sotilaallinen hävittäminen ja alueiden miehittäminen, niin voitaneen sanoa, että USA ei onnistunut operaatiossaan.

Mutta, kun USA:n todellisen pyrkimyksenä oli, riippumattomaksi ja kehittyväksi maaksi tavoittelevan yhteiskuntien säälimätön rankaisemisen ja kyseisen maan toiveiden murskaamisen, voimme päätyä vain yhteen johtopäätökseen: USA voitti sodan Vietnamissa. Se saavutti määränpäänsä.

Vietnamin riippumaton myönteinen kehittyminen oli eliminoitu sukupolvien ajaksi, sillä maan talous, maaperä, vesistö ja väestön siedettävät elinolosuhteet tuhottiin primitiivisellä sodankäynnin vimmalla (William Blum 2002).

Vielä 1990-luvun puolella USA:n raivokkaiden pommitusten jäljiltä ovat aiheuttaneet kuolemantapauksia Laosissa ”pikkupommit”, jotka ovat jalkaväenvastaisia aseita ja ne ovat paljon vaarallisempia kuin miinat. ”Pikkupommit” ovat suunniteltu tappamaan ja silpomaan, mutta ei vahingoittamaan ajoneuvoja tai rakennuksia (Chomsky 2004, 90 s.). 

 

Jugoslavian sota

Jugoslavia 1990–91: USA päättää leikata rahoituksen kaikilta Jugoslavian osilta, jotka ei ilmoittaudu itsenäiseksi kuuden kuukauden sisällä. Yleisesti tätä päätöstä pidetään Jugoslavian "kuolemantuomiona". Amerikan Yhdysvallat tukivat Kroatian autokraattista johtajaa Franjo Tuđmania. (2)

Nato aloitti Jugoslavian pommitukset ilman Yhdistyneiden Kansakuntien mandaattia 1990-luvulla. Hiljattain saatujen todisteiden mukaan, myös Srebrenican verilöylystä istuu Haagin tuomioistuimessa (*) syytettyinä täysin väärin perustein syytettyjä henkilöitä. Tuolloin NATO suoritti etupiirinsä mukaisia aluevaltauksia Jugoslaviassa.

Sisältyykö nyt Haagin tuomioistuimen rooliin laillistaa NATO:n poliittiset eturintaman miehitykset?

 

*) Haagin kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC, International Criminal Court)

"Srebrenican joukkosurma entisessä Jugoslaviassa vuonna 1995 teki Naton komennossa toiminut puolisotilaallinen ryhmittymä The Scorpions (Skorpionit), eikä syntipukiksi lavastettu Bosnian serbi, Ratko Mladićia. Vastoittain on ilmestynyt strategialle huipputodistaja ja valtavasti virallisia asiakirjoja, joiden perusteella selviää, että joukkosurma tehtiin NATO:n käskystä. Lisäksi joukkosurman tapahtumiseen ei vaikuttanut se, että hollantilaisten jättivät tehtävänsä hoitamatta. NATO suoritti Skorpionien värväyksen, palkkauksen ja komentamisen. Skorpionit, olivat siis NATO:n värväämiä serbejä. Näin ollen lähihistorian pahimmat joukkomurhaajat eivät olleetkaan toimineet Mladićin alaisuudessa, eivätkä olleet vastuussa Serbian armeijalle.

Eli joukkomurhista voidaan syyttä Naton porukkaa. (3)

 

Skorpionit koulutettiin CIA:n, DRM:n ja MI6:n instrumenteiksi ja serbit lavastettiin raakalaisiksi. Yllä olevasta aiheesta vielä juttu Pravdan (4) esittämänä:

 

BELGRAD. Ranskalainen tiedustelumajuri pakeni Valko-Venäjälle mukanaan todisteet Srebrenican vuoden 1995 kansanmurhasta. Asiakirjojen mukaan joukkomurha, josta syy vieritettiin serbien niskaan, oli amerikkalaisten, isobritannialaisten ja ranskalaisten tiedusteluorganisaatioiden valmistelema, ja teon suoritti puolisotilaallinen, Skorpionit-niminen ryhmä tarkoituksenaan saada näyttämään siltä, että tekoon olisivat syyllisiä Serbian sotilas- ja siviiliviranomaiset.

Lähteen mukaan Ranskan tiedustelupalvelu DRM:llä on todisteita, ettei sisällissodan aikainen Serbian sotilasjohtaja Ratko Mladić ollut tietoinen Srebrenican todellisista tapahtumista. Ranskalainen upseeri anoi poliittista turvapaikkaa Valko-Venäjältä, ja se myönnettiin hänelle 29. kesäkuuta 2012.

Asiakirjoista ilmenee selvästi, että itäisessä Bosniassa toimivat  Bosnia-Hertsegovinan armeijan muslimikomentajat kuten Naser Orić olivat läntisten tiedustelupalvelujen ohjauksessa. Orić oli Bosnian muslimikomentaja Srebrenicassa, ja ICC tuomitsi hänet sotarikoksista serbejä vastaan, mutta vapautti hänet laajemmista syytteistä, jotka koskivat etnisiä puhdistuksia.

 

VT:n lähteen mukaan Nato hallitsee Balkanin huumekuljetusreittiä ja kansainvälisen rikollisuuden keskusta esimerkiksi Kosovossa, Bulgariassa, Romaniassa ja laajalti muillakin alueilla. Srebrenican verilöylystä mitä ilmeisimmin syytetään päivänvaloa kestämättömin perustein, kenties aiheettomasti syytettyjä henkilöitä. Kun taas vapaalla jalalla olleet, varsinaiset syylliset saivat perustaa Naton sponsoroimana Kosovoon ja Albaniaan maailman suurimman huumeimperiumin, jolla afganistanilaista heroiinia jaellaan ympäriinsä.

Näin NATO pönkittää Venäjää, Syyriaa ja Irania kohtaan suorittamiaan aggressioitaan ja niihin sisältyviä suunnitelmia interventioista, joista hyötyy USA:n yksinapainen uusliberalistinen, Uusi Maailmanjärjestys, jonka hyötyjinä on hegemoniallisesti Israelin myönteinen ylimystö.

NATO:lla ei ollut mitään humanitäärisiä intressejä tässäkään tapauksessa, vaan Israelin myönteisen oligarkian hallinnassa oleva joukkotiedonvälitys manipuloi Naton operaatiosta pelastajan roolin. (5)

 

Kosovon sota

Sitten saavumme kolmanteen esimerkkiin, nimittäin Kosovon sotaan 1996–1999: USA:n ja Britannian vaikutuksesta alkaneet Jugoslavian Naton suorittamat pommitukset olivat varsinaisesti Israelin myönteisen eliitin eli sionistisen aristokratian tyylipuhdas operaatio.

KLA (Kosovo Liberation Army) ei ollut albaanien, vaan CIA:n ja Mossadin perustama ja rahoittama järjestö, jolla mainittu ”aristokratia” lietsoi konfliktin Balkanilla (The Spotlight –lehti. Sit. Niemi 2001, s. 189 ja 190).

USA:n yleistä mielipidettä muokattiin sionistisen eliitin massamedian välityksellä serbivihamieliseksi systemaattisilla valheilla. Kyseinen yleisön manipulaatio oli käynnissä myös Euroopan Unionin alueella. ”Juutalaisen” Richard Holbrooken missiona oli johtaa albaanien ja serbien neuvottelut umpikujaan, että NATO saattoi hyökätä.

Sota oli terroristinen isku pienen Jugoslavian kimppuun. Näin sionistisen eliitin valvonnassa oleva NATO pääsi toteuttamaan ”humanistista” operaatiotaan aškenaasijuutalaisen, kenraali Wesley Clarkin johdolla. Noam Chomsky on teoksessaan "Uusi sotilaallinen humanismi" samoilla linjoilla edellä esitetyn kanssa, paitsi että hän ei yhdistä USA:n ja NATO;n roolia ainakaan suoraan sionistiseen eliittiin.

Tulee huomata, että tässäkään tapauksessa uuden sotilaallisen humanismin tai uuden internationalismin periaatteiden mukaisesti ei ollut tarkoituksena, etnisten ryhmien sorron lopettaminen, vaan NATO:n taustalla olevien etupiirien ja oligarkian imperialistisen hyödyn saavuttaminen. Nimittäin Kosovon pommitukset itse asiassa laukaisivat serbien suorittamat väkivaltaisuudet alueella (Chomsky 2004, s. 75-77) ja (Chossudovsky 2003).

 

Toimittajan kommentti:

Jugoslavian pommituksiin (1999) olivat syynä osittain se, että Jugoslavia ei ollut vielä riittävästi juutalaisen vapaamuurarijärjestön hallinnassa. Kirjoituksen esimerkkeihin USA:n ja NATO:n interventioista soveltuu yhteenvedoksi se, että USA:n ja NATO:n sotilaalliset operaatiot ihmisoikeuksien nimissä luovat kulissit, joiden taakse verhoutuu koneisto, jonka pyrkimyksenä on USA:n poliittisen ja taloudellisten etujen turvaaminen maailmassa.

Tämän saman allekirjoittavat myös Chomsky ja Chossudovsky asiaan liittyvissä teoksissaan.

USA ja sen eräät NATO-liittolaiset eivät ole lievittäneet kohdemaiden katastrofeja, vaan ne ovat pahentaneet niitä. Esimerkkejä tästä löytyy myös NATO:n toimintakaudella aivan liian hirvittävästi. (6) 

Suomi on innostunut moralisoimaan Israelin ja USA:n eturintaman vanavedessä niitä pienten maiden ja vähän isompienkin tekemisiä, joiden kanssa ei Suomella ole liittolais-suhdetta. Israel, USA ja eräät muut NATO-maat USA:n lisäksi syöksyvät selkkauksiin, suorittaakseen ”inhimillistä” toimintaansa maailmassa aina sinne, mistä imperialistisen suurstrategian mukaiset pyrkimykset saavat korjattua tuottoisimman sadon.

Mutta näiden ”humanitääristen” lainalaisuuksien mukaan ei rynnätä sinne, mistä supervalta ei saa tarvitsemaansa hyötyä. Esimerkiksi kurdit eivät ole saaneet apua, vaikka Turkki on suorittanut kansanmurhaa Kurdistanissa. Itse asiassa tämä murhaaminen on tapahtunut NATO-maiden vahvalla tuella.

Lisäksi Israel on harjoittanut jatkuvasti, sanoin kuvaamatonta valtioterrorismia palestiinalaisia kohtaan ja tästä huolimatta Naton sotakoneisto ei tule suorittamaan ”humanitäärisiä” pommituksia Israelia vastaan. Nykyisin siis vielä hyväksytään barbaariset menetelmät, joita USA tukee suunnattomilla avustuksillaan Israeliin.

Esimerkkejä löytyy runsaasti USA:n ja Naton kasinaismoralismista, mutta mainittakoon vielä eräs tapaus: Israelin USA:n tuella suorittama vuoden 1982 hyökkäys, joka tuhosi valtaosan Libanonia ja aiheutti 20 000 siviilin kuoleman. Näistä tapauksista saadaan ymmärrystä avartavaa näkemystä esim. Chomskyn teoksesta "Uusi sotilaallinen humanismi."

Tässä yhteydessä annettakoon julki hiukan radikaalin sävyinen ajatusleikki:

Nykyisen kansainvälisen tilanteen aikana näyttäisi oikeudenmukaiselta suorittaa hyökkäyksiä Israelilaisiin ja Yhdysvaltalaisiin kohteisiin maailmalla. Tämä velvoite esiintyisi moraalisena, kun ajattelemme näiden valtioiden harjoittamaa "uutta sotilaallista humanismia" planeetallamme.

Olen sitä mieltä, että, jos kaikki muut keinot, sisältäen kansainvälisten foorumien työskentelyn, olisivat käytetty ja nämä yllä mainitut valtioterroristit eivät olisi ”kääntäneet kelkkaansa” parempaan suuntaan, näyttäisi silloin iskujen suorittaminen moraalifilosofisesti perustelluilta ja ihmisen oikeustajuntaan sisältyvänä velvollisuutena.

Nimittäin yksilön ja yhteisöjen ei tule koskaan alistua orjuuteen – se olisi synti. Nyt on ikävä kyllä käynyt niin, että nykysuomalaiset ja yleensä länsimaalaiset, ovat saastuneet rabbiinisen ylimystön valtamedioiden ja yhteiskunnallisten instituutioiden kautta virtaavan henkisen kuonan vaikutuksesta tasapäiseksi ”possulaumaksi”.

Luonnollisesti olisi ilahduttavaa, että tulevat sukupolvet kokisivat ”valaistuksen” ja muodostaisivat kukoistavan kulttuurin, jonka turvin kansainväliset foorumit, kuten esimerkiksi Yhdistyneet Kansakunnat, kansainväliset rahoituslaitokset jne. kehittyisivät humanitäärisiksi instituutioiksi. Tai paremminkin YK kokonaisuudessaan uudistuisi täysin erilaiselle kehittyneelle perustalle.

 

Lähteet
Blum, William (2002). Roistovaltio. Sammakko 2002

Chomsky, Noam (2004). Uusi sotilaallinen humanismi, Kosovon opetukset. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. S. 75-77 ja 90.

Chossudovsky, Michel (2003). SOTA ja GLOBALISAATIO. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy

The Spotlight –lehti. Sit. Niemi, Pertti (2001). Johdatus Emanuel Swedenborgin filosofiaan. Turku: TAB-kirjat.  s. 189 ja 190


  1. http://news.bbc.co.uk/2/hi/asia-pacific/7101154.stm
  2. http://www.tiedonantaja.fi/vanha-arkisto/2000-1-1/0145-artikkulko
  3. http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&id=4288
  4. Pravdassa. Sit.http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=3&id=4288
  5. http://www.veteranstoday.com/2012/07/02/nato-tied-to-muslim-slaughter-at-srebrenica/
  6. http://www.tiedonantaja.fi/vanha-arkisto/2000-1-1/0145-artikkulko

 

Toimitus @ 18.7.2012 14:38