ULKOMAAN UUTISET
Tänään on perjantai, 25. huhtikuuta 2014. Sivu on ladattu klo 5:29

Maailmantalous huojuu, kiristyy ja taantuu - Suomea luotsataan talousmyrskyn silmään

Luottoluokittaja Moody´s on laskenut viidentoista suuren pankin luottoluokituksia. Näyttää siltä, että pankkitukitalkoot saattavat laajeta euroalueen ulkopuolellekin. Talousmyrsky on noussut ja luottamuspula Suomi-laivan komentosiltaan ja sen arvostelukykyyn on heikkoa: EVM-päätös kadotti kurssimme.  

Toimittaja: Riikka Söyring
25.6.2012, Verkkomedia.org

 

Maailmantalous huojuu, kiristyy ja taantuu - Suomea luotsataan talousmyrskyn silmään

 "Älä koskaan kuluta rahaa ennen kuin sinulla on sitä." 

Saksan liittokansleri Angela Merkel kertoi keskiviikkona 20. kesäkuuta, että ei ole olemassa mitään konkreettisia suunnitelmia siitä, että euroalueen takausrahastot, Euroopan vakausväline EVM ja Euroopan väliaikainen vakausrahasto ERVV voisivat ostaa velkakirjoja helpottaakseen Italiaan ja Espanjaan kohdistuvaa ´markkinoiden painetta´.

Merkelin kommentti on vastaus Italian teknokraattipääministerin, EU:n virkaansa nimittämän Mario Montin ehdotukseen siitä, että EVM ja ERVV ostaisivat valtioiden velkakirjoja alentaakseen Italian ja Espanjan lainakuluja. Italialla on velkaa noin 120% bkt:sta, mikä on lähellä kestämätöntä tasoa.

ERVV:n varoista on jo puolet mennyt Kreikan, Portugalin ja Irlannin tukemiseen.

Kaikki valtioiden käyttämä raha "lainataan" yksityisistä liikepankeista ja siitä maksetaan korkoa. Kaikki tiliraha luodaan velasta kirjaamalla otettu velka "talletuksena" tilille. Samaan tapaan tehdään luotonlaajennus. Ennen kirjausta tuota rahaa ei ole olemassa.

Jotta EVM:lla ja ERVV:lla olisi rahaa, jolla ostella valtioiden velkakirjoja, EVM:n ja ERVV:n takaajina toimivat valtiot lainaavat rahan joko liikepankeilta tai ´markkinoilta´, korollisesti tietenkin.

Moinen seikkailu velkakirjamarkkinoilla olisi siis lähinnä kipulääke, eikä parantaisi itse vaivaa: tapaa, jolla raha syntyy velasta. Tai sitä, että euroa - joka ei ole yhdenkään sitä käyttävän valtion valuutta - ei laske liikkeelle yksikään sitä käyttävä valtio, ne lainaavat sen.

Ja se maksaa: Korko on rahan hinta ja hinnan määrittelevät velkakirjamarkkinat.

Espanja, jolle on jo luvattu 100 miljardia euroa "pankkien tervehdyttämistä" varten, pyysi jo virallisesti lisäapua. Jokainen avunpyyntö - annettu tuki - lisää muiden euroalueen maiden velkataakkaa. Tällöin rahan hinta nousee.

Italian - jolla on valtionvelkaa 2 biljoonaa (€2 trillion) euroa - teknoraattipääministeri Mario Monti lipsautti The Guardianille mielenkiintoisen tiedon sivulauseessa: "kriisimaat ovat (spekulanttien) hyökkäyksen kohteena, ja tästä syystä niiden velkakirjoja pitäisi ostaa takaus- ja tukirahastojen kautta."

Euroopan keskuspankki EKP osti jo viime vuonna Espanjan ja Italian velkakirjoja, ja sen lisäksi se avitti espanjalaisia sekä italialaisia pankkeja ylimääräisellä biljoonalla eurolla (tuhat miljardia) halpaa lainaa - yrittäen siten helpottaa luottolamaa: Turhaan.

Jokainen tietää, että Espanjassa odottaa puhkeamassa oleva kiinteistökupla, ja että Espanjan - tai Italian - pankeilla on vain roskaa taseissaan.

Ja nyt EKP myöntää lainaa vielä isompia roskavuoria vastaan.



Euroalueen myrsky puhjennut

"Riippuvaisuus siittää alamaisuutta, nöyristelyä ja lahjottavuutta; se tukahduttaa hyveen ja valmistaa sopivat työkalut pyyteiden suunnitelmille."

Euroopan maista tulevan kysynnän heikkeneminen, joissa - talouskurin purressa - työttömyys on lisääntynyt ja sitä mukaa ostovoima vähentynyt, vaikuttaa suoraan "Euroopan talousveturin" Saksan talouteen. Saksalla ei kenties kohta ole varaa enää ylläpitää sekä Eurooppaa, että omia pankkejaan.

Mikä sitten eteen? Otetaanko lisää lainaa, ja mistä?

Luottoluokituslaitos Moody’s laski viime viikolla viidentoista maailman suurimman pankin luottoluokitusta.

Yhdysvaltalaispankeista laski Bank of American, Citygroupin, Goldman Sachsin ja JPMorganin luokitus. Britanniassa laski Royal Bank of Scotlandin, Barclaysin and HSBC:n luokitus. Muita pankkeja ovat Credit Suisse, UBS, BNP Paribas, Credit Agricole, Societe Generale, Deutsche Bank, Royal Bank of Canada ja Morgan Stanley.

Moody'sin mukaan luokituksen lasku johtuu siitä, että pankkien pitkän aikavälin kannattavuus- ja kasvunäkymät ovat epävarmoja.

Lähes jokainen pankki, jonka luottoluokitus laski, löytyy Suomen valtiokonttorin listauksesta, jossa luetellaan "Valtion lainanoton päämarkkinatakaajapankkeja, jotka ovat pitkässä lainanotossa valtion tärkeitä yhteistyökumppaneita."

Saattaisi sanoa, ettei asialla ole mainittavaa merkitystä: antoivathan luottoluokittajat AAA:ta roskaluotoille aivan huoletta kuplan kasvaessa. Kuinka niiden arvostelukykyyn voisi luottaa?

Luottoluokitusten laskemisella on kuitenkin merkitystä sikäli, että ne kertovat pankkijärjestelmällä olevan edelleen niin kutsuttuja ´systeemisiä vaikeuksia´ - toisin sanoen pankit eivät ole sen paremmassa kunnossa kuin ne olivat vuonna 2008, jolloin kupla puhkesi. Se kertoo myös siitä, että pankkien välinen lainaustoiminta ei ole kunnossa, ne eivät luota toisiinsa, eivätkä lainaa toisilleen. 

Luottoluokitusten laskeminen tarkoittaa sitä, että pankit joutuvat haalimaan jostain käteistä, mahdollisesti myymällä omaisuutta ja/tai ostamalla/myymällä "turvallisia" velkakirjoja.

Euroopan pankit ovat kuitenkin jo kuukausia myyneet varallisuuttaan valmistautuakseen Basel III-sopimuksen määrittämiin summiin pankkien korotetusta pääomasta - toisin sanoen pankeilla täytyy olla jotain omaa omaisuutta, millä taata vakavaraisuutensa. Pelkällä tyhjällä - kuten tähän asti - ne eivät enää voi pyöriä.

Toisaalta Basel III-sopimus vaikeuttaa pankkien vivuttamista, jolloin ne eivät voi myöntää yhtä paljon lainoja. Ja jos lainoja ei myönnetä: hyvästi talouskasvu. (Näennäinen) Talouskasvu korreloi paitsi lainanoton määrän kanssa, myös bkt:n kasvun kanssa.

Entä sitten ne turvalliset velkakirjat?

Ei ainakaan euroalueen valtioista. Euro ei ole turvallinen, koska sitä ei laske liikkeelle valtio, ainakaan sijoittajien mielestä: aina on olemassa konkurssiriski. Tämä euron ominaisuus on se, jonka "korjaamiseksi" sanotaan olevan pakko muodostaa vastahakoisista jäsenmaista "syvempi taloudellinen ja poliittinen unioni" eli liittovaltio.

Business Week muistuttaa siitä, että Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoo suorien pankkitukien olevan vastoin euroalueen sääntöjä.

Euroopassa on taantuma.



Maailmantalouden aallokko kasvaa, kiristyy

"Totisesti, minä vapisen maani puolesta, kun ajattelen että Jumala on oikeudenmukainen."

Nykyisessä globaalissa maailmassa valtioiden ja pankkien taloudenpito on niin kytkeytynyt toisiinsa, että tarkasteltaessa toista, on syytä tarkastella toistakin.

Yhdysvaltain valtionvelka kasvaa 1,5 biljoonaa dollaria ($1.5 trillion) vuodessa. Yhdysvaltain keskuspankki FED:in on pakko pitää yllä matalaa korkotasoa estääkseen velkaa tappamasta hallituksen budjettia kokonaan.

Vuoden 2001 talousnobelilla palkittu, Maailmanpankin entinen pääekonomisti ja tuoreen kirjan "The Price of Inequality: How Today’s Divided Society Endangers our Future" ("Eriarvoisuuden hinta: Kuinka nykypäivän jaettu yhteiskunta vaarantaa tulevaisuutemme") kirjoittaja Joseph Stiglitz suomii jyrkin sanoin Yhdysvaltain talouspolitiikkaa Washington Post -lehdessä.

Stiglitzin mukaan Yhdysvallat on keskellä ilkeää epätasa-arvon ja taantuman sykliä: "Eriarvoisuus pidentää alaspäin vievää tietä, ja alaspäin vievä tie lisää eriarvoisuutta. Valitettavasti konservatiivien suosima ´talouskuri´ vain pahentaa asioita."

"Kaunistelevan talouskuri-sanan taa peitetään politikka, joka todellisuudessa eriarvoistaa, ja vähentää työntekijöiden sekä työttömien mahdollisuuksia terveydenhuoltoon, koulutukseen ja perustoimeentuloon samalla kun osakkeenomistajien saamat tuotot taataan," tähdentää sosiologian professori James Petras.

Stiglitz ottaa esiin Yhdysvaltain yksityisesti omistetun keskuspankin, Federal Reserven (FED) tässä kuussa julkaiseman datan, joka osoittaa taantuman murskaavan vaikutuksen keskiluokkaan ja pienituloisiin: mediaanitulo on pudonnut lähes 40% kolmessa vuodessa; tavallinen amerikkalainen ei ole päässyt jakamaan maansa (näennäistä) vaurastumista.

"Tavallaan data vahvisti sen, mikä jo tiedettiin, mutta silti luvut ovat shokeeraavia." Kiinteistöjen - joka on edustanut amerikkalaisille säästöjä ja omaisuutta - kuplan puhkeamisen jälkeen laskenut arvo on pyyhkinyt varallisuuden pois.

Sama on nyt tapahtumassa Espanjassa.

Toinen syy FED:in ylläpitämälle lähes-nollakorko-tasolle on se, että pienikin nousu korkotasoissa aiheuttaisi multibiljoonamenetykset pankeille sotkemalla pankkien käymän johdannaiskaupan, joka on niiden pääasiallinen tulolähde. Tähän keinotteluun pankit pystyvät, koska keskuspankki (kuten FED - tai EKP) lainaa pankeille rahaa lähes nollakorolla, ja tuon rahan ne "sijoittavat" korkeammalla korolla - tai keinottelevat johdannaismarkkinoilla.

Kuluttajan kannalta tilanne on ongelmallinen: Jos keskuspankki päättää äkkiä nostaa korkotasoa, asuntovelalliset alkavat upota - eikä se paranna maan taloudellista kokonaistilannetta yhtään.

Stiglitz suorastaan huutaa hädässään: Jos ei ymmärretä tulojen epätasaisen jakautumisen, eriarvoistumisen ja talouden suoriutumisen välistä yhteyttä, riskeerataan se, että aletaan noudattamaan politiikkaa joka vain pahentaa asioita.

Amerikan rappio ja eriarvoisuus on seurausta noudatetusta raha-, talous- ja sääntelypolitiikasta, paljon enemmän kuin ´markkinoiden toiminnan´ seurausta, Stiglitz toteaa: Seurauksena on työntekijöiden aseman huonontaminen, velkaorjapolitiikka.

John Schmitt Center for Economy and Policy Researchista tuo orjatalouden käsitteen lähemmäs nykypäivää tutkielmassaan Inequality as Policy: The United States since 1979 ("Epätasa-arvon politiikka: Yhdysvallat vuodesta 1979").

Schmittin mukaan syynä taloudellisen epätasa-arvon kasvuun on määrätietoisesti harjoitetussa politiikoissa, jotka suunniteltiin varta vasten lisäämään epätasa-arvoa. Harjoitettujen poliitikkojen tausta on poliittisen voimatasapainon muutoksessa, joka suosii työnantajia ja sortaa työntekijöitä. Sen jälkeen, kun ilmiötä ei enää voinut kiistää, alettiin etsiä selityksiä.

Standardiselitys, sanoo John Schmitt, on globalisaatio, joka on kuin luonnonvoima, jota ei voi väistää: globalisaation oletetaan laskeneen työntekijöiden palkkoja, koska he joutuvat kilpailemaan työpaikoista muiden maiden matalapalkka-työntekijöiden kanssa, ja koska tuotantoa siirretään sinne, missä tuotantokustannukset ovat matalammat.

"Globalisaatio on vähemmän suosittu selitysmalli poliittisessa diskurssissa, koska se myöntää sosiaaliset kustannukset, joita markkinoiden integraatiosta seuraa; selitysmalli uhkaa eliitin talousprojektia... Amerikkalaisille ja eurooppalaisille työntekijöille kerrotaan, että heidän tuleva vaurautensa riippuu globalisaation etenemisestä: enemmän globalisaatiota. Toisaalta heille myös kerrotaan globalisaation etenemisen tarkoittavan sitä, että meillä ei enää ole varaa nykyisenkaltaisiin hyvinvointiyhteiskuntiin."

Stiglitzin mukaan olisi syytä ymmärtää, että tulojen epätasaisella jakautumisella ja makroekonomian kunnollisella toimimisella on yhteys: Enemmän talouskuria merkitsee vähemmän kasvua joka merkitsee vähemmän verotuloja ja enemmän leikkauksia.

Yhdysvaltain taloudellista tilannetta huonontaa se, että kotimaan demokratian tai kotimaan talouden ylläpitämiseen ei liikene varoja, koska jokaisesta verodollarista 53 centtiä menee muiden maiden ´demokratisoimiseen´ pommein ja ohjuksin, kertoo AlJazeera Frames.

Ei siis oikeastaan pidä kummastella, miksi NATO kosiskelee niin innokkaasti uusia jäseniä maksumiehiksi ja hyökkäyssotien kulujen jakajaksi.

Stiglitz kehottaa tekemään päinvastoin kuin nyt tehdään, sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa - tai muutoin vaihtoehtona on tupladippi, varsinkin jos taloustilanne Euroopassa kehittyy samaan suuntaan kuin nykyisellään.

 

Liittovaltiosta turvaa Suomi-laivalle?

"Käy kauppaa kaikkien kanssa, liittoudu älä kenenkään - sen pitäisi olla tunnuslauseemme"

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on esitttänyt suuntaviivoja, joilla se uskoo selvittävän euroalueen kriisistä. IMF haluaa, että pankkeja voitaisiin rahoittaa suoraan "vakausrahastoista" ja että Euroopan keskuspankki EKP:lle annettaisiin vapaammat kädet esimerkiksi korkotason pitämiseksi keinotekoisesti alhaalla, valtion lainojen ostoja markkinoilta tai halpaa pankkirahoitusta.

"Päättäväinen siirtyminen kohti täydellisempää talous- ja rahaliittoa, erityisesti pankkiunionia ja läheisempää fiskaalista unionia, tarvitaan luottamuksen palauttamiseksi," IMF:n johtaja Christine Lagarde sanoi euroryhmän kokouksen jälkeen Luxemburgissa.

Lagarden mukaan euroalue tarvitsee myös vahvemman hallinnon, jolla on riittävän suuret keskitetyt resurssit ja demokraattinen valvonta, toisin sanoen liittovaltioitumista "Huolimatta merkittävistä poliittisista toimista, pankkien ja valtioiden lainamarkkinat ovat monissa euromaissa erittäin jännitteiset. Se herättää kysymyksen rahaliiton elinkelpoisuudesta."

IMF haluaa myös "tiiviimpää talous- ja rahaliittoa, euroalueella luottamuksen palauttamiseksi järjestelmään" sekä pankeille suoraa pääsyä erilaisiin euroalueen tukirahastoihin. Euroopan Komissio tukee IMF:n ajatuksia.

Tai muuten tulee tuho, ja maailma loppuu. Kuten joka viikko sitten euron perustamisen: "Jos ette suostu niin..."

Olli Rehn ehätti kertomaan, että "Jälleenrakennamme EMU:a tässä kriittisessä tilanteessa" millä Rehn epäilemättä tarkoitti liittovaltioitumista.

IMF kannattaa myös ajatusta, että pankit voisivat saada suoraan rahoitusta EU:n kriisirahastoilta. Se katkaisisi IMF:n mukaan haitallisen napanuoran valtioiden ja pankkien väliltä.

Millä tavoin? Tukirahastoja ylläpitävät valtiot omilla takauksillaan, veronmaksajien kustannuksella, lainaamalla liikepankeilta rahaa tukirahastoille joilla pankkeja tuetaan.

 

EVM-päätös vie meidät myrskyn silmään - "silmät ummessa"

"Viive on virhettä parempi"

Eduskuntapuolueista ainoastaan perussuomalaiset ja keskusta ovat vastustaneet Suomessa Euroopan va(r)kausmekanismi EVM:n käyttöönottoa. Tästä, saati eduskuntatyöskentelystä, ei moni suomalainen ole tietoinen, sillä valtamedia on keskittynyt uutisoimaan pääasiassa oppositiokansanedustajien vapaa-ajan vietosta, ei heidän työstään. Näin ainakin perussuomalaisten kohdalla.

EVM:n on tarkoitus aloittaa toimintansa 1.7.2012 ja korvata nykyiset väliaikaiset välineet ja Euroopan rahoituksenvakautusmekanismi. Suomi on kiirehtinyt mekanismin käyttöönottoa

EVM:aa käsiteltäessä Kari Rajamäki /sd sanoi esittelypuheenvuorossaan: "Tämän sopimuksen tavoitteena on turvata euroalueen vakautta perustamalla kansainvälinen rahoituslaitos, jonka jäseniä ovat kaikki euromaat. EVM on pysyvä kriisinhallintamekanismi, joka liittyy kiinteästi EU:n talouspolitiikan koordinaatiokokonaisuuteen... EVM:n kapasiteetti on mittava, se riittää kuitenkin vain rajallisten ongelmien ratkaisemiseen."

Perustuslakivaliokunnan lausunnossa todetaan, että EVM:n hallintoneuvoston päätösten oikeudellinen velvoittavuus heikentää eduskunnan tosiasiallista vaikutusmahdollisuutta.

"Valtiovarainvaliokunta esittää, että eduskunta hyväksyy Euroopan vakausmekanismin perustamisesta tehdyn sopimuksen, ja edelleen, että eduskunta hyväksyy annettavaksi selityksen, jonka mukaan sopimuksen 35 artiklan määräys hallintoneuvoston puheenjohtajan, jäsenen ja varajäsenen oikeudellisesta koskemattomuudesta ei rajoita Suomea hallintoneuvostossa edustavan ministerin Suomen perustuslain mukaista ministerivastuuta ja että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana."

"Eli jos valtiovarainministeri on sitoutunut hallintoneuvostossa, että Suomi on valmis maksamaan vaadittaessa maksettavaa pääomaa, niin olemme silloin sitoutuneet jo kansainvälis-oikeudellisesti tähän maksuun. Eduskunta ei tosiasiassa voi enää jälkikäteen budjettikäsittelyssäkään mitään tälle sitoumukselle," kertoo Rajamäki.

Perussuomalaisten täysistuntopuheenvuorojen perusteella perussuomalaiset ovat tunnistaneet Euroopan kriisien syiksi euron ulkomaanvaluutta-luonteen sekä tukipakettien turhuuden.

Ari Jalonen /ps totesi: "Tukipaketteja on jaeltu ympäri Eurooppaa. Ne eivät ole auttaneet tilanteeseen, eivätkä auta. Maa toisensa perään odottaa vuoroaan, ja jopa tämän istunnon aikana on niistä ensimmäinen ilmoittautunut jonoon. Ainoa keino hidastaa tätä talouskriisiä on liittovaltio. Sitä hallitus nyt ajaa... Mielenkiintoista tässä EVM-kuviossa on vielä se tosiaan, että tähän ei saada niitä kuuluisia vakuuksia, eli takki kääntyy taas kerran.

EVM:n rakenteeseen kuuluu monia semmoisia yksityiskohtia, mitkä ovat erittäin merkittäviä, mutta niistä ei ole puhuttu, kenties siksi, että niistä ei ole haluttu puhua. EVM-mekanismissa ei ole minkäännäköistä reittiä, miten siitä voisi erota. Se ei ole siis mahdollista, käytännössä. EVM:n päätöksistä ei ole myöskään mahdollisuutta valittaa mihinkään, olkoon se päätös sitten kuinka epäoikeudenmukainen tai väärä tahansa. Valitusoikeutta ei ole. EVM voi vaatia rahaa Suomelta, ja vaikka täällä salissa käsittelyssä sanoisimme sille ei, niin se ei auta."

Ville Vähämäki /ps huomautti: "EVM:n ongelma on siinä, että se voi myöntää pankeille niin sanottua vakaustukea. Miksi tämä on ongelmallinen asia? No, sen takia, että jäsenmaat eivät voi valvoa toisen jäsenmaan pankkeja. Onhan se epämiellyttävä tilanne, että joudutaan tukemaan sellaista pankkia, jota ei pystytä valvomaan...

EVM:ssä on lisäksi budjettivaikutus, jota väliaikaisessa mekanismissa ei ollut. EVM:lle annettavat pääomat todellakin siis annetaan eikä niitä saada koskaan takaisin. Ne otetaan budjetista, ja tällä hetkellä tilanne on se, että ne otetaan velaksi."

Hallituksen esityksessä kerrotaan "Eurojärjestelmä on antanut pankeille kahdessa erässä vakuudellista 3 vuoden lainaa yhteensä yli 1 000 miljardia euroa."

Tuhat miljardia euroa on melkoinen määrä. "Pidemmällä tähtäimellä se ei kuitenkaan poista pankkien keskinäistä luottoriskien arviointiin perustuvaa luottamuspulaa."

Luottamuspulaa näkyy olevan muuallakin.

Anne Louhelainen /ps: "Hallituksen esityksessä todetaan myös: "EVM:n toimintakyky edellyttää, että sen sisäistä hallintoa, päätöksentekoa, henkilöstöä ja sen kautta myönnettävää rahoitustukea koskevat linjaukset on tehtävä kesäkuun 2012 loppuun mennessä. Mielestäni meille jaetusta materiaalista ei näitä tietoja löydy, joten miten me voimme äänestää sellaisen järjestelmän käyttöönotosta, josta meidän hallituksen esityksen mukaan tulisi tietää enemmän? Nyt olemme hyväksymässä sopimusta puolisuljetuin silmin ja korvin."

Edukskunta hyväksyi Euroopan vakausmekanismisopimus (EVM) äänin 104-71, poissa 24. Asiaan tehty lausumaehdotus kaatui äänin 104-71.

 

Toimittajan kommentti: "Kippareilla kurssi hukassa"

Miksi EVM:n oli pakko mennä mukaan, jos on muitakin EU-maita, jotka eivät mene siihen mukaan? Epäroiviä maita on yhä - ja niihin kannattaakin panna toivonsa  Suomen hallituksen sijaan.

Miten Suomi olisi ongelmissa, jos ei menisi tähän huonoon kauppaan mukaan? Suomella on AAA-luokitus. EU tarvitsee Suomea maksumieheksi enemmän kuin Suomi tarvitsee EU:ta.

Tosiasiassa EVM:n kapasiteetti - vielä yhdessä ERVV:nkin kanssa - on niin pieni, että se tuskin riittää edes Espanjan ja Italian seuraavan parin vuoden rahoitustarpeisiin.

Myös EVM:n organisaatio on ongelma: Se on demokraattisen valvonnan yläpuolella.

CEPS:in, Centre for European Policy Studies´en johtaja Daniel Gros pitää EVM:aa kuolinsuudelmana, joka alistusmekanismina tappaa ´pelastettavien´ taloudet - ja lisää jatkuvien tukipakettien tarvetta sekä pankeille että valtioille.

Jokainen ´pelastustoimi´ vain pyrkii ylläpitämään osittaisvaranto-periaatteella toimivien pankkien "rahanluontia", jonka kulut maksavat veronmaksajat joka maassa. Jos me kustannamme pankkien toiminnan, meidän pitäisi myös omistaa pankit valtion kautta.

Asia, johon meidän tulisi varautua, on nykyisen fiat-rahaan perustuvan järjestelmän romahtaminen, ei pankkien toistuva "uudelleen pääomittaminen". Meillä tulisi olla varalla toimintakuntoon saatettu, julkisesti omistettu pankkijärjestelmä.

Vai onko näiden ´vakausmekanismien´ tarkoituskin alistaa kaikki keskuspankkien keskuspankin ja maailmanhallituksen velkaorjaksi? Kenties on niin kuin CNBC:N uutislähetyksessä todetaan: "Olemme kaikki keskuspankkien velkaorjia".
 

Lähteet:

  • Kaikki sitaatit: Yhdysvaltain 3. presidentti, Thomas Jefferson
Riikka Söyring @ 25.6.2012 17:00