ULKOMAAN UUTISET
Tänään on lauantai, 19. huhtikuuta 2014. Sivu on ladattu klo 17:38

EU-kansojen taistelu markkinavoimille uskollisia hallituksia vastaan kiihtyy

Rahoitusmarkkinoilla on uusi huoli: entä jos työttömien kasvava armeija ei enää suostu allekirjoittamaan maailman mahtavien politiikkaa? Talouskuri on purrut - seurauksena yhä useampi euromaa pankkeineen on vaarassa kaatua hätärahoituksen varaan. Eipä kumma, että 'liikaa demokratiaa' vastustetaan.

Toimittaja: Riikka Söyring
27.4.2012, Verkkomedia.org

 

EU-kansojen taistelu markkinavoimille uskollisia hallituksia vastaan kiihtyy

Yli vuoden Euroopan Unioni on vaatinut talouskuria, talouskuria ja lisää talouskuria ratkaisuna Euroopan velkakriisiin. Toteutunut talouskuri on johtanut talouskurimukseen, ja velkaantuneilla mailla menee entistä huonommin.

Kaduilla liikehditään vilkkaasti. Tsekin tasavallassa lähes 100 000 ihmistä kokoontui Prahan Wenceslas-aukiolle vastustamaan talouskuria. Aiemmin tänä vuonna kymmenien tuhansien romanialaisten mielenilmaukset kaatoivat hallituksen. Kreikassa mielenilmaukset jatkuvat jo ties monetta kuukautta, samoin Madridissa ja Lissabonissa.

Talouskuriin - toisin sanoen rahan siirtoihin pankeille - kyllästyneet ihmiset ovat siirtämässä taistelua kaduilta myös äänestyskoppeihin. 

 

Hallitukset kaatuvat

Hollannin pääministeri Mark Rutte jätti eroanomuksensa kuningatar Beatrixille 23. huhtikuuta, ja Ranskan presidentti Sarkozyn - joka on ollut eräs talouskurisopimuksen pääarkkitehteja - odotetaan häviävän vaalit sosialistien Francois Hollandelle.

Oikeistolainen National Front ("Kansallinen rintama") on saanut ennakkoäänestyksessä yhden äänen viidestä.

Kenties siksi keskustan presidenttiehdokas François Bayrou on hylännyt aiemmat EU-federalistiset kannanottonsa ja painelee nyt nationalismi-näppäimiä puhumalla"tiiviimmästä yhteistyöstä ilman liittovaltioitumista". Myös vasemmisto nostanut Ranskassa kannatustaan.

Vastaava kehitys näkyy muissakin Euroopan maissa.

Euroopan unionin - pääasiassa Saksan - vaatima talouskuri on johtanut ilkeään kierteeseen, jossa supistuvista talouksista pitäisi puristaa samaan aikaan enemmän säästöjä ja lisää tuloja. Tuloksena on ollut entistä pienempi talouskasvu.

Center for European Reform´in pääekonomisti Simon Tilford kertoi uutistoimisto Associated Pressille, että "talouskuri tosiasiassa hidastaa Euroopan talouksien tarpeellista tasapainottamista... ei voi olla olemassa taloudellista kestävää kehitystä ilman talouskasvua."

Leikkaukset julkisella sektorilla ovat johtaneet paitsi palvelujen vähenemiseen, myös verotulojen kutistumiseen ja sosiaalimenojen kasvuun. 

 

Tilastokatsaus euron tuomasta vakaudesta

EU-maat onnistuivat vuonna 2011 vähentämään alijäämiään, mutta siitä huolimatta - tai sen takia - niille kertyi enemmän velkaa.

Eurostatin tuoreiden tilastojen mukaan alijäämä koko Euroopan Unionin alueella oli 4,5% bkt:sta, kun vuonna 2010 luku oli 6,5%. Euroalueelle vastaavat luvut ovat  6,2 prosentista 4,1 prosenttiin.

Huonoimmat lukemat tulevat Irlannista (13,1%), Kreikasta (9,1%), Espanjasta (8,5%), Isosta-Britanniasta (8,3%) ja Sloveniasta (6,4%).

Keskimäärin EU-mailla on julkista velkaa 87,2% suhteessa bkt:sta, mikä tarkoittaa lähes 2 prosentin nousua säästötoimien alkamisen jälkeen.

Korkein velan suhde bkt:n vuonna 2011 oli:

Kreikka (165,3%), Italia (120,1%), Irlanti (108,2%), Portugali (107,8%), Belgia (98%), Ranska (85,8%), Iso-Britannia (85,7%), Saksa (81,2%), Unkari (80,6%), Itävalta (72,2%), Malta (72%), Kypros (71,6%), Espanja (68,5%) ja Hollanti (65,2%).

Luvuissa ei kuitenkaan ole mukana yksityis- ja yrityssektorin velat.

Saksan alijäämä kutistui 1 prosenttiin, Viro ja Ruotsi tekivät ylijäämää.

Myös Unkarilla on ylijäämää (4,3%) mutta EU-komissio "ei kelpuuta tätä": komission mukaan Unkarin ylijäämä ei johdu "kestävästä" talouspolitiikasta, vaan siitä, että Unkari kansallisti eläkerahastot. Tämän takia Unkari joutuu "kohtaamaan taloussopimuksessa määrätyt sanktiot, jos se ei tee ´kestävän kehityksen´ budjettileikkauksia," kertoo EU Observer.

Kaiken kaikkiaan 23 EU-maata 27.stä on "liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn" kohteena, toisin sanoen lisää talouskuria ja julkisten palveluiden yksityistämisiä.

 

Yhtenäinen Eurooppa rakoilee

EU käsittelee parhaillaan seuraavan seitsemän vuoden budjetin sisältöä, ja sitä, mihin rahoja suunnataan. Budjetin koko on 1 025 miljardia euroa. Samalla suunnitellaan EU:n "varojen hankintaa" eli EU:n verotusoikeutta.

Köyhemmät EU-maat ovat syyttäneet "ytimen" maita siitä, että ytimen maat suunnittelevat pitkän tähtäimen budjetteihin sellaista leikkauspolitiikkaa, joka ei suurestikaan vaikuta niihin itseensä samalla kun "ydin" pääsee vahtimaan rahan käyttöä muissa maissa. Erityisesti syytökset kohdistuvat Suomeen, Hollantiin ja Saksaan, jotka kaikki haluavat leikata 100 miljardia euroa seuraavan seitsemän vuoden jaksolla koheesiopolitiikkaan tarkoitetuista rahoista sekä maataloustuesta.

Köyhemmät maat pelkäävät, että rahaa siirretään köyhemmiltä alueilta rikkaampien maiden käyttöön "makroekonomisten ehtojen" alla. Useat maat ovat ilmoittaneet kantanaan, että "makroekonomisia ehtoja" tulee soveltaa kaikkien jäsenmaiden kaikkeen varojen käyttöön, jotta menettely olisi reilu.

Alexander Stubbin "makroekonomisia ehtoja" koskevista lausunnoista suivaantunut Puolan eurooppaministeri Mikolaj Dowgilewitz laukoi: "Haluaisin nähdä sellaisia ´makroekonomisia ehtoja´, joita sovitettaisiin myös Suomeen ja Hollantiin. Sitten voimme keskustella. Löytäkää hyvä tapa rangaista itseänne ensin ja sitten voimme löytää reilun ja oikeudenmukaisen tavan keskustella ehdoista."

Taloussivusto Bloomberg alleviivaa, että vakauden tuomisen sijaan talouskuria vaativa taloussopimus ja niukkuustyrannialinja on lisännyt euroalueen epävakautta.

 

Vaihtoehdottomuuden politiikka

Ratkaisuksi euroalueen epävakauteen ja velkaantumiseen tarjotaan euroalueen yhteisvelkakirjoja, eurobondeja. Poliittisesti tämä ratkaisu voi osoittautua mahdottomaksi, sillä jäsenmaiden kansalaiset vastustavat tätä ratkaisua, erityisesti Saksassa.

Ranskalainen ekonomisti Jacques Attali puolestaan uskoo, että ainoa tapa "pelastaa euro" ja hoidella Eurooppa ulos kriisistä samalla kun nykyiset elinstandardit säilytetään, on enemmän integraatiota, toisin sanoen liittovaltio.

Poliittisesti tämäkin ratkaisu on käyttökelvoton, sillä jäsenmaiden kansalaisia se ei innosta.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n raportin mukaan 91% suomalaisista ei pidä liittovaltiokehitystä toivottavana ratkaisuna, ja vastaavaa kertovat mielipidemittaukset muistakin maista.

Euroalueen taloutta on yritetty pelastaa myös erityisin vippaskonstein, kuten Euroopan keskuspankki EKP:n pankkipaniikkiin jakelemalla LTRO-lainaohjelmalla, jolla pankit ovat saaneet kahteen eri otteeseen satoja miljardeja euroja 1 prosentin korolla itselleen.

Vippaskonsteja ovat myös Euroopan väliaikainen rahoitusvakausväline ERVV ja rakenteilla oleva pysyvä "vakausmekanismi" EVM. EVM:n alkupääomaksi on kaavailtu 700 miljardia euroa.
 

"Hallitus on 26.4.2012 antanut eduskunnalle esityksen Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamista koskevan sopimuksen hyväksymisestä. EVM:n pääomittamiseksi valtion talousarvioon varataan noin 1,44 miljardin euron lisämääräraha."

 

Asianajaja ja Public Banking-instituutin perustaja Ellen Brownin mukaan Euroopan vakausmekanismi EVM:n ratifiointia huomattavasti järkevämpi vaihtoehto olisi muuttaa Lissabonin sopimuksen 123. artiklaa, jonka jälkeen EKP voisi luotottaa jäsenvaltioita suoraan. Tai EU.maat voisivat palauttaa taloudellisen suvereniteettinsa elvyttämällä kansalliset, julkisesti omistetut pankkinsa, ja käyttää niitä luomaan luottoa, korottomasti.

"Idea ei ole uusi, ja sitä on käytetty tehokkaasti esimerkiksi Australiassa Commonwealth Bank of Australian kautta. Sitä on käytetty Kanadassa Bank of Canadan kautta. Nykyään rahan luonti on liikepankkivampyyrien yksinoikeus, jota ne käyttävät imeäkseen elinvoiman talouksista. Rahanluontioikeus tulee palauttaa valtioille. Luoton tulisi olla julkinen työkalu, jota käytetään ihmisten hyväksi".

 

EVM - Eurooppalainen varkauden mekanismi ei sittenkään läpihuutojuttu

EVM on kohdannut odottamatonta vastarintaa europarlamentissa. Tiistaina 24.4 esiteltiin europarlamentaarikoille hollantilaisen Dutch Court of Auditors´in raportti. Raportissa moititaan "vakausmekanismi" EVM:n läpinäkymättömyyttä, vastuuvajetta sekä demokraattisen valvonnan puutetta.

"Demokraattinen kontrolli ja julkinen valvonta ovat olemassa vain rajoitetussa määrin EVM:n rakenteissa, toisin sanoen kansalliset parlamentit voivat pitää valtiovarainministerejä vastuullisina heidän osuudestaan EVM:n toimintaan mutta EVM:n toimijoita tai organisaatiota itseään ei saada vastuuseen (niiden julkisten varojen käytöstä, joista se ottaa varantonsa)."

Raportti varoittaa, että yleisön tuki näille luxemburgilaisille osakeyhtiöille(=vakausmekanismit) tulee olemaan vielä nykyistä pienempi, kun kyseisten viritelmien demokratiavaje selviää, sekä se, että EVM on pysyvä instituutio.

Alunperin EVM:n tilejä ei edes ollut määrä saada tarkastaa. Pitkällisen tappelun jälkeen sopimusluonnoksiin saatiin lisättyä pykälä, jolla EVM:lle luotiin tilintarkastusryhmä, jos kohta vain sisäinen sellainen - ulkopuolisilla, riippumattomilla tahoilla ei vieläkään ole asiaa EVM:n tilejä tarkastamaan.

Sitäkään ei ole määritelty, saavatko sisäiset tilintarkastajat katsastaa ainoastaan kassavirrat vai saavatko he tarkastaa myös sen, mihin EVM on rahaa käyttänyt. Europarlamentille annetaan "ilmoitus" EVM:n varojen hallinnosta vuosittain, mutta mitään sanomista varojen käyttöön parlamentilla ei ole.

 

Yhteenveto

Euroalueen talous-, rahoitus-, velka- ja pankkikriisien tukahduttamaa taloutta hoidetaan talouskurilla ja leikkauksilla, joka on kasvattanut euroalueen talous-, rahoitus-, velka- ja pankkikriisejä.

Samalla talous on kutistunut, ja työttömyys kasvaa, mikä supistaa taloutta entisestään. Työvoimapula ei ole euroalueen tulevaisuuden huolia Eurostatin tilastojen perusteella.

Lähes 9 miljoonaa henkilöä euroalueella oli alityöllistettyjä vuonna 2011, ja työttömiä EU:ssa on lähes 25 miljoonaa henkilöä, selviää Eurostatin katsauksesta. Osa-aikaisia työntekijöitä vuonna 2011 EU:ssa oli 42 miljoonaa. Vuonna 2010 osa-aikaisia oli 41,3 miljoonaa. Niitä työntekjöitä, jotka eivät enää hae töitä, on 8,5 miljoonaa (4,6% koko EU:n työvoimasta). Kokonaistyöttömyys EU:ssa oli 10,8 % helmikuussa 2012.

Kriisejä pyritään hoitamaan myös rakentamalla julkisilla varoilla uusi rahoitusrakenne EVM, jota ei valvota, jonka tilejä ei saa tarkastaa ja jonka hallituksella sekä henkilökunnalla on vastuu- ja verovapaus sekä syytesuoja. Lisäksi EVM voi pyytää lisää julkista rahoitusta aina halutessaan, eikä sen tarvitse tehdä selkoa siitä, mihin aiemmat varat hupenivat.

Rahoitusmarkkinoiden ylivaltaa ei enää uhkaa kuin jäljellä olevat demokratian rippeet. Muuta ei voi päätellä investointipankki Morgan Stanleyn kommentista: "Ranskan ja Kreikan vaalit sekä Irlannin tulossa oleva kansanäänestys nostavat huolta sijoittajissa, yrityksissä sekä kuluttajissa."

- Irlanti aikoo siis äänestää siitä, liittyykö se EU:n talous(kuri)sopimukseen.

Varmuuden vuoksi EU vaihtoi Italiaan ja Kreikkaan teknokraattihallituksen, joka ei ole riippuvainen äänestäjistä, samalla kun se aloitti Irlannin kiristämisen tukirahoilla.

Ranskaa, jonka kansa ennakkoäänesti väärin presidentinvaaleissa, rangaistiin Ranskan velkakirjahuutokaupassa. Ranska joutuu maksamaan korkeampia korkoja lainoistaan äänestettyään sosialistien Hollandea, joka lupasi kiristää rikkaiden verotusta.

Kriisin hoitamisen (lue: markkinoiden lepyttämisen) sivutuotteena on irtisanottu tuhansia ja tuhansia valtion työntekijöitä, korotettu veroja, leikattu palveluista ja eläkkeistä. Kilpailukyvyn nimissä palkkoja on jäädytetty, työturvallisuutta heikennetty ja irtisanomisia helpotettu.

Toisin sanoen vähennetty ostovoimaa, joka luo työpaikkoja jotka tuovat verotuloja.

Poliitikot kumartavat markkinavoimia, ja pelkäävät etteivät maat saa luottoa, jos markkinavoimia ei totella. Saman rahan saisi ilman korkoja laittamalla veroparatiisit kuriin ja verottamalla yrityksiä. Tai ottamalla yksityisiltä liikepankeilta takaisin valtioille kuuluvan oikeuden luoda rahaa.

Muuten ollaan kohta samassa tilanteessa kuin Yhdysvalloissa, jossa suuryrityksille jää enemmän rahaa verotuksen jälkeen - ja liittovaltion velka kasvaa.

Vastakkain ovat siis demokratia ja markkinavoimat.

- Poliitikot ovat jo puolensa valinneet.

 

Lähteet:

Associated Press

EurActiv

EuObserver

Kathimerini

EVA

Ellen Brown

Eurostat

Euroopan komissio

Citizens for Tax Justice

Riikka Söyring @ 27.4.2012 7:47