ULKOMAAN UUTISET
Tänään on perjantai, 24. lokakuuta 2014. Sivu on ladattu klo 11:29

Sota, talous ja talouskasvu - kampanja Irania vastaan

Yhdysvalloissa on vallassa ollut jo pitkään ajatus, että sota Irania vastaan ratkaisisi talouskriisin ja laukaisisi talouden toipumisen. Oikeutetun sodan väittämät ylläpitävät käsitystä sodasta humanitaarisena operaationa. Lopullinen päämäärä on kuitenkin alistaa ihmiset, kirjoittaa David Broder.

Kirjoittanut: David Broder, The War Recovery, Washington Post, October 31, 2010
Vapaasti kääntänyt: Riikka Söyring
4.3.2012, Verkkomedia.org

 

Teoria Oikeutetusta sodasta ylläpitää käsitystä sodasta humanitaarisena operaationa

Jotkin Yhdysvaltain käymistä sodista on tuomittu suoralta kädeltä, toisia taas juhlittu humanitaarisina interventioina. Merkittävä osa Yhdysvaltain sodanvastaisista liikkeistä tuomitsee sodan, mutta juhlii kampanjoita kansainvälistä terrorismia vastaan. Kampanjat kansainvälistä terrorismia vastaan muodostavat selkärangan Yhdysvaltain sotilaalliselle doktriinille.

"Oikeutettu sota"-teoria on toiminut kulissina Yhdysvaltain ulkopolitiikan luonteelle samalla kun se on tarjonnut ihmiskasvot hyökkääjälle. Sekä klassisessa muodossaan että ajanmukaisena versiona Oikeutettu sota -teoria ylläpitää käsitystä sodasta humanitaarisena operaationa. Se kutsuu aseisiin eettisin ja moraalisin perustein kapinallisia, terroristeja, epäonnistujia tai roistovaltioita vastaan.
 
Yhdysvaltain sotilaallisissa akatemioissa opetettu moderni versio Oikeutetusta sodasta on sulautettu kiinteästi Yhdysvaltain sotilaalliseen ajatteluun. Sota terrorismia vastaan ja ennalta ehkäisevän sodan käsite oikeutetaan itsepuolustuksena. Yhdysvallat määrittää itse, milloin "on oikeutettua käydä sotaa" oikeuttaakseen sodan.
 
Oikeutettu sota on palvellut armeijan komentorakenteiden konsensuksen rakentamisessa. Se on myös palvellut joukkojen vakuuttamisessa: joukot käyvät oikeutettua sotaa. Oikeutettu sota -teoria on merkittävä osa sotapropagandaa ja median disinformaatiota, jolla pyritään saamaan yleisön kannatus sodalle. Obaman Nobel-rauhanpalkinnon myötä Oikeutetusta sodasta tulee universaalisti hyväksytty, kansainvälisen yhteisön ylläpitämä.
 
Lopullinen päämäärä on alistaa ihmiset, epäpolitisoida Amerikan sosiaalinen elämä sekä estää kriittinen ja analyyttinen lähestymistapa, joka haastaisi Yhdysvaltain ja Naton käymien sotien legitimaation. Sodasta tulee rauhantyötä, ihmisystävällinen tehtävä. Rauhanomaiseen kyseenalaistamiseen ja vastarintaan suhtaudutaan kuin jumalanpilkkaan.

 

Media apulaisena

Jugoslavian sodan puhkeaminen 1999 muodostui monella tavalla vedenjakajaksi. Ihmisystävällisistä syistä soditun Oikeutetun sodan konsepti otettiin vastaan avosylin Pohjois-Amerikassa sekä läntisessä Euroopassa, myös vasemmiston taholta. Monet nk. edistykselliset tahot ja organisaatiot hyväksyivät humanitaarisen sodan Kosovon albaanien suojelemiseksi. Sota esitettiin kansalaissotana, ei Yhdysvaltain ja NATO:n johtamana invaasiona vieraan valtion alueella.
 
Naton tekemien pommitusten ollessa kuumimmillaan useat edistysmielisinä pidetyt kirjoittajat kuvailivat KLA:ta (Kosovo Liberation Army; myöh. Al-Qaeda) kansallisena vapautusarmeijana, joka oli omistautunut Kosovon albaanien siviilioikeuksien suojelemiselle. KLA oli terroristijärjestö, jolla oli yhteyksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja jota CIA tuki. Ilman mitään todisteita Jugoslavian hallitus esitettiin vastuulliseksi humanitaaristen kriisien syntyyn Kosovossa.

Professori Richard Falk kuvailee: Kosovon sota oli Oikeutettu sota, koska se aloitettiin, jotta estettäisiin Jugoslavian entistä serbijohtoa mahdollisesti aloittamasta etnistä puhdistusta. Sota antoi Kosovon asukkaille mahdollisuuden rauhalliseen ja demokraattiseen tulevaisuuteen. Sota oli oikeutettu, vaikka se aloitettiin laittomasti ilman YK:n suostumusta ja vaikka sen takia Kosovon asukkaat ja serbisiviilit haavoittuivat, kärsivät, kuolivat samalla kun sodan käynnin tapa minimoi Naton vahingot. (1)
 
Kuinka sota voi olla oikeutettu, vaikka se on laittomasti aloitettu? Kun uhrit ovat siviilejä?

 

Sama kaava

Esittämättä mitään todistuaineistoa media liittyi kuoroon tuomiten Milosevicin hallinnon samalla kun se ylisti Natoa ja tuki KLA:ta.

Stephen Shalom ZNet-artikkelissaan sanoo: Jos ihmiset (KLA) haluavat taistella oikeuksiensa puolesta eivätkä pyydä muita tekemään sitä puolestaan, niin silloin heille tulee antaa aseita. Tämä argumentointi on minusta houkuttelevaa, se on pätevää Bosnian suhteen. (2)

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW), joka tunnetaan Yhdysvaltain ulkopolitiikan tukijana, vaati hallinnonvaihdosta Jugoslaviaan: joko presidentti Milosevicin syrjäyttämistä tai sotaa toivotun lopputuloksen saavuttamiseksi.(3)
 
New York Herald Tribune kirjoitti: "Kansainvälisen yhteisön epäonnistuminen Milosevicin rankaisemisessa hänen rikoksistaan Kroatiassa ja Bosniassa lähettää viestin, jonka mukaan Milosevic voi jatkaa rikoksiaan. On päivänselvää nyt, että mieheen, joka aloitti nämä konfliktit, ei voida luottaa niiden lopettamisessa". (4)

Valtion päämiestä rangaistiin tuhoamalla maa.
 
Vuonna 1999 brittiläinen The Observer kuvaili Peter Beaumontin kirjoittamassa artikkelissa Milosevicia Belgradin teurastajaksi. (5) Sama kaava toistui Saddam Husseinin kanssa. Aiemmin, vuonna 2003 aloitettua Irakin pommitusta ja miehitystä käsitellessään sama kirjoittaja, Peter Beaumont, kuvailee Saddam Husseinia Bagdadin teurastajaksi. (6)

Lontoossa, Washingtonissa ja Brysselissä asuvia Oikeutetun sodan komentajia ei tunne nimeltä monikaan; niitä nimiä harvoin mainitaan.

 

Valheellinen sodanvastainen aktivismi: Iranin esittäminen uhkana
 
Useat henkilöt, jotka sodanvastaisessa liikkeessä tuomitsevat Yhdysvaltain hallituksen toimet, tuomitsevat myös Iranin presidentti Ahmadinejadin hallituksen sen Israelia kohtaan osoittaman sotaisan asenteen takia. Oikeutetun sodan ideaa, jota käytettiin Jugoslaviassa, sovelletaan nyt Iraniin.
 
The New York Times väitti lokakuussa 2005 presidentti Ahmadinejadin haluavan pyyhkäistä Israelin kartalta. "Iranin konservatiivinen presidentti, Mahmoud Ahmadinejad, sanoi keskiviikkona, että Israel täytyy pyyhkäistä kartalta, ja että palestiinalaisten hyökkäykset tuhoavat Israelin, raportoi ISNA."
 
Ahmadinejad puhui noin neljäntuhannen opiskelijan yleisölle aiheesta Maailma ilman siionismia. Hän muisteli puheessaan Iranin varhaisen islamilaisen, vuoden 1979 vallankumousta. Iran ja Israel ovat olleet katkeria vihollisia siitä asti, ja Israelin vastaiset iskulauseet ovat olleet yleisiä. (7)

 

Mitä Ahmadinejad todella sanoi
 
Vaatimusta Israelin kartalta pyyhkäisystä ei koskaan esitetty, ei siinä muodossa kuin media siitä kertoi. On hyvä tietää, että sitaatti Ahmadinejadin käyttämästä vertauksesta oli itsessään sitaatti, edesmenneen Ajatollah Khomeinin, Iranin vallankumouksen isän suusta. Ahmadinejad siteerasi Khomeinia vahvistaakseen oman kantansa sionismiin.

Alkuperäinen sitaatti farsinkielellä kuului:

"Imam ghoft een rezhim-e ishghalgar-e qods bayad az safheh-ye ruzgar mahv shavad."
Ahmadinejad ei viitannut Israeliin maa-alueena, vaan Israelin hallintoon. Hallintoa ei voi "pyyhkäistä kartalta". Ahmadinejad ei edes mainitse Israelia nimeltä, vaan käyttää sanontaa "rezhim-e ishghalgar-e qods"  eli Jerusalemissa oleileva hallitus.

Mitä Ahmadinejad siis halusi pyyhkäistäväksi kartalta? Ei mitään. Karttaa ei edes mainita koko puheessa, ei myöskään Israelia tai pois pyyhkimistä.

Hän sanoo: "Imaani Khomeini sanoi, että Jerusalemissa oleilevan hallituksen täytyy hävitä ajan (kirjan) sivuilta." (8) Alkuperäinen puhe on Ahmadinejadin kotisivuilla kokonaisuudessaan.
 
Se, mitä presidentti Ahmadinejad puheessaan vaati, oli hallinnon vaihtaminen Tel Avivissa. Kun vertaa Ahmadinejadin puheen sisältöä esimerkiksi Yhdysvaltain puolustusministeriön entisen varajohtajan Paul Wolfowitzin runsaasti julkisuutta saaneisiin lausuntoihin terrorismia tukevien valtioiden lopettamisesta, saa käsityksen valtamedian uutisoinnin objektiivisuudesta.
 
(suom.huom. Paul Dundes Wolfowitz, s. 22. joulukuuta 1943, on amerikanjuutalainen akateemikko ja poliitikko, joka toimi mm. Maailmanpankin pääjohtajana 2005–2007 sekä USAn puolustusministeriössä. Israelissa asunut ja opiskellut Wolfowitz on kiistelty henkilö Yhdysvaltain politiikassa. Hänet tunnetaan Irakin sodan arkkitehtina ja George W. Bushin tukijana. Neokonservatiivi Wolfowitz erosi pääjohtajan virasta kesäkuun 2007 lopussa virkavirheen aiheuttaman skandaalin vuoksi. Skandaali koski pääasiassa hänen Maailmanpankissa työskentelevän rakastajattarensa Shaha Rizan suosimista palkkaus- ja ylennysasioissa.)

Ennaltaehkäisevän sodan käsitystä rauhan välineenä on käytetty sodanvastaisen liikehdinnän kesyttämiseen. Vaikka täysimittainen sota Irania vastaan on huolenaihe, se ei kuitenkaan ole sodanvastaisten järjestöjen prioriteettilistalla ykkösenä. Hyvin harva sodanvastainen tapahtuma Euroopassa, Yhdysvalloissa tai Kanadassa keskittyy Yhdysvaltain ja Israelin Iranille muodostamaan uhkaan. (9)
 
Samalla on meneillään UANIn (United Against Nuclear Iran) kampanjointi, jolla kutsutaan presidentti Obamaa ja Yhdysvaltain kongressia estämään Irania kehittämästä ydinaseita. (10) UANIn perustajat Richard Holbrooke ja Gary Samore ovat Obaman nimittämiä.
 
(suom.huom. Gary Samore on presidentti Obaman ja Valkoisen talon erityisavustaja terrorismia, massatuhoaseita ja asekontrollia koskevissa asioissa. Hän neuvoi myös Clintonin hallitusta. Richard Holbrooke, diplomaatti, kirjailija, lehtimies, professori ja investointipankkiiri puolestaan on toiminut lähettiläänä Afganistanissa ja Pakistanissa sekä hoitanut apulaisvaltiosihteerin tehtäviä koskien Aasiaa ja Eurooppaa. Hän työskentelee tiiviisti Hilary Clintonin, presidentti Obaman ja armeijan kanssa)
 
Omien sanojensa mukaan UANIn pyrkimyksenä on edistää ihmisoikeuksia ja ihmisoikeusjärjestöjä, työväen asiaa, ruohonjuuri-organisaatioita sekä antaa poliittisia neuvoja.
 
Sodan vastaisia kollektiivisia kansalaisjärjestöjä (NGO) on suosittu veroeduin ja lahjoituksin korporaatioilta. Saadut edut ovat lieventäneet kansalaisjärjestöjen näkökantoja Iranin sodan aloittamisen suhteen. Irania – ja islamia – pidetään sodanlietsojana siitä huolimatta, ettei Yhdysvaltoihin tai Eurooppaan ole hyökännyt yksikään islamilainen valtio satojen vuosien aikana.

Pentagon on suunnitellut ydinasein käytävää, ennaltaehkäisevää sotaa Irania vastaan vuodesta 2003. Sekä presidentti Obama että valtiosihteeri Hilary Clinton ovat todenneet että "kaikkia vaihtoehtoja harkitaan".
 
Kuuban Fidel Castro muistutti globaalin ydinsodan mahdollisuudesta puheessaan:
"Tänä päivänä on olemassa ydinsodan riski. En epäile hetkeäkään, etteikö Yhdysvaltain ja Israelin hyökkäys Iranin islamistiseen tasavaltaan kehittyisi globaaliksi ydinasekonfliktiksi." (11)

 

Sota ja talous
 
Sota esitetään keinona talouden korjaamiseen: sotateollisuus luo työllisyyttä. Talouskriisin vallitessa ammattiliittoja kehotetaan luopumaan sodanvastaisista asenteistaan ja keskittymään työpaikkojen luomiseen aseteollisuudessa. Washington Post kirjoittaakin, että "sota Irania vastaan ratkaisisi talouskriisin ja ja laukaisisi talouden toipumisprosessin."
 
Kun katsoo ajassa taaksepäin, näkee että edellinen suuri lama ratkaistiin sodalla: syttyi  – tai sytytettiin – Toinen maailmansota.

Kun presidentti Bushin perintönä tullut talouskriisi puhkesi, Obaman hallinto joutui vaikeuksiin. Obama neuvonantajineen varmasti näkee – selviytyäkseen poliittisesti  –  Irania vastaan käydyn sodan tuomat mahdollisuudet. Hän ennättää käyttää vuodet 2011 ja 2012 kehitelläkseen sotaa mullaheja vastaan. Kongressin republikaanit tukevat häntä tässä. Jännitteiden kasvaessa ja sotaan valmistautumisen alkaessa talous elpyy.

En väitä, että Obama aloittaa sodan varmistaakseen uudelleenvalintansa. Mutta sodan tuomat mahdollisuudet ovat varmasti houkuttelevat. Jos ihmiset saadaan vakuutettua siitä, että Iran on uhka maailman rauhalle, kansakunta tukee häntä, ja Obama saattaa jäädä voittajien kirjoittamaan historiankirjoitukseen yhtenä menestyksekkäimmistä presidenteistä kautta aikojen.

 

Lähteet:

 
(1)   http://www.wagingpeace.org/articles/2003/08/01_falk_interview.htm
(2)   Michael Karadjis, Bosnia, Kosova & the West, Resistance Books, 2000, p. 170
(3)   Edward S. Herman, David Peterson and George Szamuely, Yugoslavia: Human Rights Watch in Service to the War Party, Global Research, March 9, 2007
(4)    Fred Abrahams, "The West Winks at Serbian Atrocities in Kosovo," International Herald Tribune, August 5, 1998. quoted in Edward S. Herman et al, op cit
(5)    Peter Beaumont, Ed Vulliamy: Ten years on, the end of the line, The Observer, 24 June 2001
(6)    Peter Beaumont. The death of Saddam Hussein, The Observer, Sunday , December 31, 2006
(7)    Nazila Fathi, Wipe Israel 'off the map' Iranian says - The New York Times, 27 October 2005
(8)    Arash Norouzi: Israel: "Wiped off The Map". The Rumor of the Century, Fabricated by the US Media to Justify An All out War on Iran , Global Research  February 20, 2007
(9)     Main US antiwar collective: United for Peace & Justice : Index, United for Peace & Justice : Events
(10)   UANI home page
(11)   Fidel Castro Ruz, VIDEO: Fidel’s Message against Nuclear War: "In a Nuclear War the 'Collateral Damage' would be the Life of All Humanity.", Global Research, October 21, 2010
 
Riikka Söyring @ 5.3.2012 0:05