Viime vuoden marraskuussa Norjan TV 2 paljasti, että Yhdysvaltain Oslon-suurlähetystöstä oli johdettu kymmenen vuoden ajan vakoiluverkostoa, johon oli värvätty norjalaisia poliiseja sekä tiedustelu- ja turvallisuushenkilöstä. Viranomaiset vakoilivat siis Norjan kansalaisia Yhdysvaltain lähetystön laskuun. Asian tultua julki Norjan hallitus käynnisti tutkimukset vakoiluskandaalista, mutta tutkimukset "kylmenivät" Breivik-tapahtumien jälkeen.
Toimittanut Olli Kingelin
2.12.2011 verkkomedia.org
SIMAS tulee sanoista Security Incident Management Analytics System ja tarkoittaa Yhdysvaltain tietokantaa, johon kerätään tietoja "lähetystöjen silmälläpidosta". Yhdysvaltain lähetystöt värväävät kohdemaistaan agentteja keräämään kyseisiä tietoja. Agentteja nimitetään havainnoinninpaljastusyksiköiksi (SDU, Surveillance Detection Unit). Kaikki tapahtuu luonnollisesti "terrorisminvastaisen sodan" nimissä, "jotta lähetystöjä vastaan suunniteltavat terrori-iskut voitaisiin tunnistaa ajoissa".
Marraskuun alussa 2010 tuli ilmi, että Yhdysvaltain Oslon-lähetystö oli värvännyt 20 norjalaisista viranomaista SDU-agenteiksi vakoilemaan "epäilyttäviä" Norjan kansalaisia ympärivuorokautisesti ja että vakoilua, mukaan lukien salaa videointia, oli tapahtunut jo kymmenen vuotta. Vakoilukoneistoa johdettiin suurlähetystön vieressä olleesta rakennuksesta käsin. Syksyllä Yhdysvaltain ulkoministeriön apulaisulkoministeri Philip Crowley vahvisti, että vakoilua on suoritettu, mutta "yhteistyössä Norjan viranomaisten kanssa". Hän lisäsi, että "kohdemaiden on hyväksyttävä vakoilutoimet" ja että "kaikki tapahtui yhteistyössä norjalaisten kanssa".
SDU-toimiin palkatut ex-viranomaiset panivat virantoimituksessa olevat kollegansa etsimään tiedot ja välittivät ne sitten lähetystöön.
Norjan ulkoministeriön edustaja Marte Kopstad kutsui pääministeri Jonas Gahr Støren tukemana Yhdysvaltain lähetystön edustajat kokoukseen ja vaati selitystä. Skandaali vain paheni, kun Norjan suojelupoliisi PST (Politiets sikkerhetstjeneste, Norjan SuPo) tuli vedetyksi mukaan vakoilukuvioon. Oikeusministeri Knut Storberget päätti aloittaa sisäiset tutkimukset ja lähetti kyselyt poliisipäällikölle ja PST:n päällikölle. Oli selvää, että eläkkeelle jääneiden poliisien vakoilutoiminta vieraan valtion hyväksi oli "ongelmallista". Tapauksen tutkimukset siirrettiin Oslosta Østfoldin poliisipiiriin, koska epäiltiin jääviys- ja puolueettomuusongelmia sekä tutkimusten vaarantumista suhteiden ja kytkösten takia.
Vaikka Yhdysvaltain edustajat väittivät, että kaikki tehtiin maan viranomaisten kanssa yhteistyössä, PST:n päällikkö Roger Berg ei muistanut, että PST:ltä olisi kukaan koskaan kysynyt lupaa vakoilemiseen. Lähetystöstä ei myöskään haluttu avoimesti vastata kysymyksiin.
Vakoiltuja henkilöitä on arvioiden mukaan ollut "satoja", ja useat heistä ovat tietämättään päässeet vuosikymmeniksi Yhdysvaltain salaisiin terroristitiedostoihin. Eläkkeellä olleet poliisit kuvasivat esimerkiksi mielenosoittajia ja kulkueita.
Leif Hansen, entinen Norjan tiedustelupalvelun työntekijä, jolla oli keskeinen rooli SDU-väen värväämisessä amerikkalaisten puolesta, kertoi lähetystön maksaneen vakoojilleen palkat "eri tavoin" pimeästi, ainakin alkuaikoina. Hän ei kertonut, miten asia oli ollut viimeiset viisi vuotta, mutta väitti itse liittäneensä tulot veroilmoitukseensa. Entinen lähetystön työntekijä oli puolestaan kiitellyt yhteistyötä eläkeläispoliisien ja -sotilaiden kanssa, koska "se oli kätevä tapa olla sotkeutumatta virallisiin kiemuroihin, kun tarvittiin tietoja tietyistä henkilöistä". Entiset viranomaiset tietenkin panivat kollegansa etsimään tiedot ja välittivät ne sitten lähetystöön.
Helmikuun 9. päivänä poliisiylijohtaja Ingelin Killengreen erosi, koska vakoilututkimuksissa oli jääty odottamaan lupaa kuulustella avainhenkilöitä, jotka olivat sekaantuneet Yhdysvaltain lähetystön masinoimaan urkintaan. Maaliskuun alussa odotettiin edelleen Washingtonin kantaa siihen, voivatko vakoilusta kiinni jääneet kertoa toiminnastaan, ts. puretaanko heidän salassapitovelvollisuutensa. Poliitikkojen ja oikeusviranomaisten kärsivällisyys oli loppumassa viivyttelyn takia. Yhdysvaltain lähettiläs halusi tällöin jatkaa vakoiluohjelmaa, koska "se oli täysin julkista, eikä siinä ei ollut mitään laitonta".
Maaliskuun 16. päivänä amerikkalaiset antoivat luvan kuulustella kymmentä vakoilujuttuun sekaantunutta norjalaista.
Toukokuussa Yhdysvaltain Oslon-lähetystö ilmoitti jatkavansa vakoiluohjelmaansa.
Heinäkuun lopussa, Oslon ja Utøyan tapahtumien jälkeen, valtionsyyttäjä Jørn Maurud totesi, "ettei ole tullut ilmi mitään sellaista, joka osoittaisi Yhdysvaltain lähetystön henkilökunnan toimineen laittomasti". Tutkintaa suorittaneen Østfoldin poliisin mukaan lähetystö ei kuitenkaan ole luovuttanut kerättyä vakoilumateriaalia. Myös Norjan tietosuojaviranomaiset jäävät luultavasti ilman vastausta, mitä lähetystö teki sille toimitetulle materiaalille, joka selvästi koostui muustakin kuin Yhdysvaltain lähetystön välittömässä läheisyydessä tapahtuneesta tarkkailusta.
***
Lähteet ja oheislukemisto
mk @ 3.12.2011 16:34:02
mietin vain että mihin tämäusan suomen lähetyston lisärakennus on tarkoitettu "innovaatiokeskus"