Perustuslaillinen kaaos Yhdysvalloissa – valtio rikkoo itse omia lakejaan. Suomessa päätöksentekoa siirretään perinteisen kuntademokratian ulottumattomiin. Lähellä on kaukana ja päinvastoin, kuin Orwellin romaanissa 1984.
Toimittaja: Riikka Söyring
25.9.2011, Verkkomedia.org
Viranomaisten mielivalta uhkaa kuntia, rakentamista ja omistuksia
Yhdysvaltain ympäristövirasto EPA, joka taannoin kunnostautui julistamalla tavallisen heinän vaaralliseksi ympäristön saastuttajaksi, jatkaa erikoislaatuisia laintulkintoja. Yhdysvaltain korkein oikeus on aloittamassa seuraavanlaisen tapauksen käsittelyn:
Priest Lakesta, Idahosta kotoisin oleva perhe nimeltä Sackett osti itselleen 63 eekkerin maapalan 23 000 dollarin hintaan läheltä kotikaupunkiaan. Sackettin perhe aikoi rakentaa itselleen talon.
Tontti sijaitsee 150 metrin päässä järvestä, tontilla on kaupungin vesi- ja viemäriverkoston liittymä. Tontti sijaitsee alueella, jossa on jo rakennuskantaa. Perhe hankki kaikki tarvittavat luvat ja ryhtyi töihin.
Yhdysvaltain ympäristövirasto EPA kävi perheen kimppuun kuin yleinen syyttäjä.
EPA:n edustaja ilmestyi rakennustyömaalle heilutellen määräystä (compliance order) ja vaati, että työt on keskeytettävä välittömästi. Samalla EPA vaati, että pariskunnan on kuljetettava pois paikalle tuomansa täyttömaa, palautettava maapala luonnontilaan sekä istutettava puita 3 metrin välein, aidattava maa-alue ja annettava sen olla 3 vuotta sillään.
Vaadittujen toimenpiteiden kustannusarvio on karkeasti ottaen neljännesmiljoona dollaria. EPA:n vaatimukset täytettyään he saattaisivat saada luvan anoa hallitukselta lupaa rakentaa omistamalleen tontille. Jos perhe käy hankalaksi, heille saatetaan langettaa 37 500 dollarin edestä sakkoja – per päivä.
Tähän päivään mennessä sakkoja on kertynyt 40 miljoonaa dollaria.
Chantell Sackett kertoo ympäristöviraston ilmoittaneen hänelle, että "jos ostatte maapalan, on syytä selvittää ensin sijaiseeko se kosteikkoalueella".
Rva Sackett kysyi, miten hän saa selville, sijaitseeko maapala kosteikkoalueella, ja minkä rekisterin puoleen hänen pitäisi kääntyä?
Virkailija antoi hänelle koordinaatit. Kun koordinaatit tarkastettiin, selvisi, että Sackettien maapala ei sijaitse kosteikkoalueella. EPA:n mielestä sillä ei ole väliä, ettei maapala sijaitse kosteikkoalueella ja kehotti Sacketteja tekemään niin kuin oli käsketty.
Sackettit kääntyivät oikeusviranomaisten puoleen saadakseen apua viranomaisten mielivaltaa vastaan. Oikeusviranomaiset sanoivat, ettei asia kuulu heille koska kyseessä on toisen viraston hallinnollinen päätös. Pariskunnan tulisi totella ympäristöviraston määräyksiä, maksaa 250 000 dollaria voidakseen anoa rakennuslupaa ja sitten vasta haastaa EPA:n päätös.
Tai kieltäytyä yhteistyöstä ja maksaa sakot eli 37 500 dollaria per päivä.
Sackettit, heidän asianajajansa Damien Schiff sekä Pasific Legal Foundation ‑järjestö ovat vieneet nyt asian oikeusistuimeen. Oikeusistunnon keskiössä on, onko hallituksella oikeus viedä ihmisten yksityisomaisuus ilman laillista prosessia.
Asianajaja Schiff sanoo kyseessä olevan ennakkotapauksen; sekaisin mennyt hallitus on muodostunut uhkaksi jokaiselle maanomistajalle kautta koko kansakunnan. Yhdysvaltain perustuslain 5. lakilisäys nimenomaan kieltää riistämästä keneltäkään hänen elämäänsä, vapauttaan tai omaisuuttaan ilman laillista prosessia.
Puhdasta vettä koskeva Clean Water Act puolestaan antaa EPA:lle oikeuden antaa määräyksia ja sitten sakottaa "rikkureita".
Clean Water Actin valtuudet ovat tavattoman laajat. Säädös vaatii luvanvaraisiksi minkä tahansa saastuttavan ainesosan laskemisen Yhdysvaltain vesistöihin mistä tahansa kohteesta, ja sitä on tulkittu niin, että säädös koskee myös kosteikkoja. Määritelmät säädöksessä ovat itse asiassa niin väljät, että jopa täysin kuivalta vaikuttava maa katsotaan säädöksen alaiseksi. Eli jos EPA päättää kuivan maan tai yksityisen tontin olevan tai saattavan olla kosteikkoaluetta, kansalaisella ei ole oikeutta kiistää EPA:n määritelmää tai sen perusteita.
Jos kansalainen palkkaa avukseen asiantuntijoita tai hankkii näiltä mielipiteen tai todisteita, EPA:n ei tarvitse niitä hyväksyä: EPA voi silti määrätä sanktioita.
EPA voi myös määrätä tontin omistajan luovuttamaan täyden pääsyn paitsi tontille myös kaikkiin tontinomistajan yksityisiin arkistoihin koskien sitä, mitä maapalalle tai maapalalla on tehty. Periaatteessa siis ympäristövirasto voi riistää Sacketteilta heidän perustuslaillisen oikeutensa olla vapaita turhista etsinnöistä tai rauhassa yksityisalueellaan.
Oikeusministeriö ja ympäristövirasto EPA eivät kumpikaan suostu kommentoimaan.
Alla olevasta linkistä on kuvia alueista, jotka Yhdysvalloissa ovat käyttökiellossa luonnonsuojelun takia ja joiden takia ihmisten omaisuus on takavarikossa tai käyttökiellossa. Niitä onkin napsittu lisää kasaan eri presidenttien aikana:
http://www.propertyrightsresearch.org/articles2/wildlands_project_and_un_convent.htm
Tilanne Suomessa
Suomessa maankäyttö- ja rakennuslaissa on annettu kaikille kaavamuodoille yhteiset suunnittelun tavoitteet. Lisäksi jokaiselle kaavatasolle on esitetty omat sisältövaatimuksensa, jotka maakuntakaavan osalta ovat:
1. maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne
2. alueiden käytön ekologinen kestävyys
3. ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen ja teknisen huollon järjestelyt
4. vesi- ja maa-ainesvarojen kestävä käyttö
5. maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset
6. maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaaliminen sekä
7. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.
Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 26.11.2001.
Valtioneuvosto päätti 15.1.2004 valtakunnallisista alueiden kehittämistavoitteista. Yleistavoitteet ovat:
1) alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen,
2) palvelurakenteen turvaaminen koko maassa ja
3) tasapainoisen alue-rakenteen kehittäminen.
Maakuntakaavan sisältövaatimukset ja valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ja ‑kehittämistavoitteet ovat maakuntakaavan yleiset lähtökohdat. Nämä sovitetaan maakuntakaavassa maakunnallisiin tavoitteisiin, jotka on esitetty maakuntasuunnitelmassa.
Suunnittelussa otetaan huomioon edellä mainitun lisäksi huomioon seuraavat asiakirjat:
• seutujen strategiat
• maakuntaohjelma
• EU:n rakennerahastokauden 2007–2013 ohjelmat
• ESDP eli Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen suuntaviivat 1999
• Natura 2000-verkosto ja valtakunnalliset suojeluohjelmat
• hankekohtaiset selvitykset
Osa seutujen strategioista näytetään toteutettavan meneillään olevien kuntaliitosten kautta. Suomen EU-neuvotteluihin kuului velvoitteena suunnitella aluejakojärjestelmä, eli niin kutsuttu NUTS-jako, jonka viimeisiä vaiheita nyt toteutetaan, kertoo Sven-Olof Jakobsson.
Ulkoministeriön arkistosta löytyvästä neuvottelutavoitemuistiosta käy ilmi, että EU-liittymissopimukseen luvatut tulevat suurkunnat suunniteltiin sisäasiainministeriössä jo vuonna 1992. Sisäasiainministerinä toimi tuolloin Mauri Pekkarinen (kesk). Suunnitelma oli seuraava:
NUTS I – 5 suurlääniä, jotka Jouni Backman (sd) oli jo toteuttanut Paavo Lipposen (sd) hallituksen sisäministerinä.
NUTS II – 19 maakuntaa, jotka oli jo valmiiksi sopeutettu EY-tukien jakelu- ja valvonta alueiksi, eli TE-keskuksia varten.
NUTS III – 88 pientalousaluetta, joista nyt tehdään PARAS-lain/ kuntaliitosten edellyttämät suurkunnat.
Suomen kuntien yhdistämisen tavoitteena ei ole yksittäisten kuntien talouden parantaminen, vaan EU-aluehallinnon NUTS III:n pakkototeuttaminen. Tämän tietää todennäköisesti jokainen päättäjistämme, mutta kukaan heistä ei koskaan ole maininnut asiasta, toteaa Sven-Olof Jakobsson.
Toimittajan kommentti:
EU:n esittämät aluejaot puolestaan noudattelevat samoja linjoja kuin YK:n Agenda 21 ‑asiakirjassa esitetyt. Agenda 21:stä löytyvät myös nuo nyt niin muodikkaat PPP- eli elinkaarimallit ja moni muu kansalaisia kummastuttanut rakentamista, maankäyttöä, vettä tai metsiä koskeva järkijättöinen "uudistus".
Kuntien kannanotossa todetaan: "On vaikea ymmärtää, miksi kuntien määrä olisi maamme kunnallishallinnon uudistamisen ensisijainen kysymys. Olennaisempi painopiste aloituksessa lausuttavaksi olisi ollut kuntien lakisääteisten velvoitteiden ja taloudellisten resurssien välisen epätasapainon korjaaminen.
Siihen on valtiovarainministeriöllä jopa lakisääteinen velvollisuus, sillä kuntalain 8 §:n mukaisesti ministeriön on pidettävä huolta, että kuntien itsehallinto otetaan huomioon kuntia koskevan lainsäädännön valmistelussa."
EU-neuvotteluja varten tehty kuntakartta oli esillä EY-ministeriryhmän kokouksessa 22.7.1993.
Liitteet:
1) maanomistuksen vallankaappaus (rajoituksia mm. pohjaveden käyttöön)
2) pienviljelijöiden toiminnan vaikeuttaminen (USA:ssa vaaditaan nyt perheyrityksiltä, että he palkkaisivat ammattikuljettajia maatalouskoneilleen – aivan kreisiä, jos koneilla ajellaan pelloilla, joissa ei ole muuta liikennettä)
3) omakotitalorakentamisen rajoittaminen (vaikuttaa siltä, että käytännössä omakotitalorakentaminen tulee luvanvaraiseksi ja edellyttää "partnership-järjestelyjä")
YK:n Agenda 21:een on kätkeytymässä maanomistuksen vallankaappaus. Ohjelmaa ollaan käynnistämässä USA:ssa, mutta se on leviämässä globaaliksi. Ympäristönsuojelu on ohjelman julkisena intressinä. Sen rajoitukset näyttävät kuitenkin tuovan vakavia haasteita maanomistajille, pienviljelijöille ja omakotitalorakentamiselle.
kts. tarkemmin
Agenda 21 update: family farms under attack
http://web.idrc.ca/openebooks/448-2/ (No part of this publication may be reproduced, stored in a retrieval system, or transmitted, in any form or by any means, electronic, mechanical, photocopying, or otherwise, without the prior permission of the International Development Research Centre (IDRC) and the International Council for Local Environmental Initiatives (ICLEI).)
UNEP – ICLEI
http://americanpolicy.org/sustainable-development/agenda-21-in-one-easy-lesson.html/Green Global Dictatorship: Regional Governance, UN Agenda 21, Sustainable Development, and the Wildlands Project
http://sites.google.com/site/waterwatchalliance/agenda21– käy läpi sitä, miten Agenda 21:stä on sulautettu paikallishallintoon, public-private partnership -yhteistyöhön ja miten tavoitteena on, että puolet maasta otetaan valtion (tai jonkun muun tahon) omistukseen ja pidetään joko luonnonsuojelualueena (jonka resursseja ei saa käyttää) tai "puskurialueena" (suojaa luonnonsuojelualueina)
– näin väki tungetaan alueellisiin keskittymiin ja suositaan kerrostaloja (valvonta tietysti helpompaa)
– 4th World Wilderness Congress: vahva pankkien ja miljardöörien osallistuminen. He ehdottivat menettelyä, jolla kehitysmaat voisivat maksaa velkansa luovuttamallla luonnonalueensa pankkiireille.
"Under ‘AGENDA 21′, (the Global Agenda for the 21st century), it clearly states that there will be no private housing or private transport."
"Maailmanpankki haluaa, että maailman valtiot antavat rahallisen arvon luonnolleen. Valtioiden budjetteihin pitäisi saada metsien, koralliriuttojen ja muiden eliöyhteisöjen taloudellinen arvo. Kansalliseen tilinpitoon halutaan mukaan kaikki hyödyt, jotka luonto tuottaa.
Tässä on tarkoitus kokonaan muuttaa tapaa, jolla hallitukset arvostavat maansa ekosysteemejä, sanoi Maailmanpankin (World Bank) pääjohtaja Robert Zoellick tänään Japanissa YK:n ympäristökokouksessa.
Intia ja Kolumbia ovat lupautuneet ensimmäisinä maina ottamaan luonnon arvon mukaan taloudelliseen päätöksentekoon.
– Kansantalouden tilinpidossa pitää olla mukana metsien tarjoama hiilensidontapalvelu tai koralliriuttojen tuottamat hyödyt. Kun erilaisten ekosysteemien tuottamat biljoonien dollarien rahalliset arvot saadaan maiden tilipitoon, se auttaa suojelemaan luonnon monimuotoisuutta, joka hupenee hurjaa vauhtia, sanoi Zoellick.
Luonnon köyhtymisen on laskettu aiheuttavan maailman taloudelle 2–5 tuhannen miljardin dollarin menetykset vuosittain.
Sackettien tapaus EPA to property owner: 'Your land is our land'
http://www.wnd.com/?pageId=348077#ixzz1Yrxcpyj0
(kuvaliite: Tämä EU-neuvotteluja varten tehty kuntakartta oli esillä EY-ministeriryhmän kokouksessa 22.7.1993.)
KissanKulmasta @ 28.9.2011 7:17:01
Ihmiskunnan loppulaukka,
useampikin kunta on tosiaan ilmaissut ihmettelynsä siitä että ELY-keskukset puuttuvat mm. kuntien kaavoittamiseen tai kesämökkien muuttamiseen talviasuttaviksi.
ELY-keskukset tuntuvat haluavan kuntien kaavoittavan kirkonkylään tai sen liepeille tontteja, ja näin kunnat ovat tehneetkin. Mutta ne tontit, mitkä menevät kaupaksi, sijaitsevat useammin kuitenkin haja-asutusalueilla.
Mielenkiintoista on ollut myös se, että uusimmat raportit joko antavat ymmärtää tai sanovat (myös YK:n omat) että haja-asutusalue on ekologisempi asumismuoto kuin kaupunki ja että kaupungit ovat energiankulutuksen ja sen kuuluisan hiilijalanjäljen kannalta huonompi vaihtoehto.