KOTIMAAN UUTISET
Tänään on keskiviikko, 23. huhtikuuta 2014. Sivu on ladattu klo 14:48

EU:n johtajat vaativat: Suomesta tultava EU-liittovaltion maakunta

'Euroopan presidentti' Herman Van Rompuy esitteli keskiviikkona 12. syyskuuta ehdotuksiaan siitä, kuinka edistää euroalueen integraatiota. Ehdotuksiin kuuluu yhteinen budjetti, yhteisvastuu veloista sekä parlamentti. Muistettakoon, että vielä puoli vuotta sitten Suomessa L-sanan sanomisesta sai  vainoharhaisen leiman.

Toimittaja: Riikka Söyring
15.9.2012, Verkkomedia.org

 

EU:n johtajat vaativat: Suomesta tultava EU-liittovaltion maakunta

Vaaleilla valitsemattoman 'Euroopan presidentin' yhdessä Euroopan keskuspankki EKP:n, euroryhmän ja komission kanssa laatimat ehdotukset herättävät enemmän kysymyksiä kuin antavat vastauksia, kirjoittaa EurActiv.

Ehdotusten on tarkoitus "saada jäsenmaat kaapista ulos herkimmissä asioissa", kuten liittovaltiokysymyksessä, jota L-sanaa ei Suomessa vielä puoli vuotta sitten voinut sanoa saamatta vainoharhaisen leimaa.

Tärkeimpiä kohtia luonnostelmassa ovat:
 

- Euroalueen ´keskusbudjetti´, jonka tarkoitus on vastata asymmetrisiin shokkeihin ja estää tartuntoja

- Rajoitettu yhteisvelka-anti (limited common debt issuance) joka olisi käytössä niin kauan kuin sitä saattelee kulku kohti yhdessä tehtyjä budjettipäätöksiä

- Koordinoitu yhteisten valtionvelkakirjojen anti/myynti eli siis "EU-valtionvelkakirjat" joiden velkojen takaisin maksusta sijoittajille/pankeille EU vastaa yhteisesti, jopa yli tähän asti taloussopimuksissa määriteltyjen rajojen

- Euroalueen ulkopuolisia EU-maita "edustava" parlamentti, johon kuuluisi vain euroalueen maiden edustajia

- Vakausmekanismien (bailout fund) käyttäminen suoraan pankkien uudelleenpääomittamiseen sekä talletustakuisiin


Ensi viikolla, 18-19 syyskuuta pidettävä EU-kokous käsittelee niitä kohtia, jotka eivät vaadi EU-sopimusten muuttamista. Suunnitteilla oleva poliittinen unioni (= liittovaltio) vaatii uuden sopimuksen. Kansanäänestyksistä, joita liittovaltioitumisesta eräissä maissa vaaditaan kansalaisten toimesta, keskustellaan joulukuun kokouksessa.

Komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso puhui europarlamentille vakuutellen liittovaltioitumisen tarvetta ja haukkuen Suomen sekä Hollannin epäluulojen osoittamisesta kesäkuisen EU-kokouksen päätöksiä kohtaan.

Tunnustusta Suomen edustajille tässä asiassa: aina on syytä olla epäluuloinen, kun naapuri alkaa siirrellä rajakiviä ja vaatia siitä maksua.

Barroson mukaan on aika ottaa päättäväisiä askelia kohti "luottamuksen sopimusta" ja siirtyä "kansallisvaltioiden liittovaltioon". Barroso sanoo, että eurooppalainen liittovaltio ei olisi kuin Yhdysvallat vaan "demokraattinen kansallisvaltioiden liittovaltio, jossa voimme ratkoa yhteiset ongelmamme jakamalla suvereniteetin (kokonaan komissiolle) ja jossa jokainen kansalainen olisi paremmin varustettu kontrolloimaan omaa kohtaloaan."

Suomen sixpack-hallitus on jo kirjannut hallitusohjelmaan komission vallan vahvistamisen.

Barroson puhe toisteli pitkälti samoja teemoja kuin Saksan liittokansleri Merkelin elokuussa aloittama Ich will Europe ("Haluan Euroopan")-kampanja, jolla Merkel pyrkii vakuuttamaan saksalaiset liittovaltion eduista, EurActiv toteaa.

Barroso tyrmäsi ajatuksen euroalueen maiden parlamentista. "Tehdään asia selväksi - on vain yksi Euroopan Unioni. Vain yksi komissio ja yksi europarlamentti."

Olli Rehn säestää: "kohti todellista talous- ja rahaunionia".

 

Mitä todellisessa talous- ja rahaunionissa olisimme saamassa?

Saisimme 19 maata, jotka eivät ole noudattaneet tähänkään asti talouskurisopimuksen (Stability and Growth Pact) sääntöä, jonka mukaan alijäämän suhde bkt:n tulee olla maksimissaan 3 prosenttia, ja velan suhde bkt:n maksimissaan 60 prosenttia.

Kyseiset maat ovat Tanska, Kypros, Itävalta, Belgia, Tsekin tasavalta, Italia, Hollanti, Portugali, Slovenia, Slovakia, Puola, Romania, Liettua, Ranska, Malta, Latvia, Irlanti, Kreikka, Espanja, Iso-Britannia ja Unkari.

Saksa on laatinut 6-sivuisen asiakirjan nimeltään "More growth through better spending: four challenges" (Enemmän kasvua paremman varojen käytön avulla: neljä haastetta), joilla pyritään estämään ylimääräistä varojen siirtoa kassavajeessa kituville kriisimaille: uudessa "Multiannual Financial Framework" -kehyssuunnitelmassa (EU-jargonia, joka tarkoittaa pitkän aikavälin EU-budjettia) kaavaillaan, että rahoitusta koskevat säännöt "palautetaan kriisiä edeltävän ajanjakson tilaan".

Tottelemattomuudesta sakotetaan eli jos ei budjetti pysy kasassa, avustushanat menevät kiinni. Talouskasvua ja työllisyyttä Saksan asiakirjassa edistetään lisäämällä paperityötä eli "jokaisen alueen (joka saa jotain EU-projektirahaa) täytyy laatia kasvustrategia...muunnettuna operatiivisiksi ohjelmiksi sekä demonstroida, että (saadut) varat on keskitetty kasvurelevantteihin toimiin jne".

Euroopan alueella sijaitsevista oppilaitoksista tulee laatia kartta, joka muodostaisi pohjan koulutukseen varattujen varojen jakamista koskeville päätöksille.

Euromaiden velkakriisi on heikentänyt talouskasvua 17 jäsenmaan valuutta-alueella.

Saksan inflaatio on kiihtynyt heinäkuun jälkeen, kun Iranin öljyntuontia koskevat rajoitukset EU:ssa astuivat voimaan: Raakaöljyn hinta on noussut lähes 25 prosenttia kesäkuun lopun jälkeen.

Espanjan pääministeri Mariano Rajoy on ilmoittanut, ettei salli sitä, että EU ja Euroopan keskuspankki EKP asettaisivat Espanjan velkakirjaostojen ehdoksi, että ne määräävät maan säästötoimien kohteista.

 

Lähteet:

 

Riikka Söyring @ 15.9.2012 14:35