KOTIMAAN UUTISET
Tänään on maanantai, 20. toukokuuta 2013. Sivu on ladattu klo 1:47

Alkava ECOFIN-kokous: nauloja Suomi-neidon arkkuun ja EU:n liittovaltion synnytystä

EU-maiden valtiovarainministerit ja keskuspankkien pääjohtajat kokoontuvat epäviralliseen Ecofin-kokoukseen Kyproksen Nikosiaan 14. ja 15.9.2012. Suomea kokouksessa edustavat valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ja Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen.

Toimittaja: Riikka Söyring
12.9.Verkkomedia.org

 

Alkava ECOFIN-kokous: nauloja Suomi-neidon arkkuun ja EU:n liittovaltion synnytystä 

Valtiovarainministeriön tiedotteen mukaan euroalueen valtiovarainministerit käsittelevät euroalueen talous- ja rahoitusmarkkinatilannetta sekä Espanjan pankkitukiohjelman ja Kreikan sopeutusohjelman tilannekatsausta perjantaina.

Ministerit arvioivat myös Portugalin ja Irlannin sopeutusohjelmia. Lisäksi käsitellään Kyproksen tilannetta ja Euroopan vakausmekanismin (EVM) käynnistysvaiheeseen liittyviä kysymyksiä.

Valtiovarainministerit ja keskuspankkiirit keskustelevat epävirallisessa ECOFIN-kokouksessa myös tilanteesta taloudessa sekä rahoitus- ja valtionvelkakirjamarkkinoilla. Komission syysennuste julkistetaan vasta marraskuussa, mutta ennakkotietojen mukaan erot eri maiden kasvunäkymien välillä ovat huomattavia, kertoo valtiovarainministeriö.

Virallisten kriisimaiden - Kreikka, Irlanti, Portugali, Kypros, Espanja - lisäksi Italian talous on heikoilla. Koko euroalue on taantumassa, myös Suomi.

 

Suomi vaatii säästökuria - tukee pankkiunionia

Suomen näkökulmasta ensisijaista on, että unionialueen luottamusta voidaan vahvistaa ja siten saada aikaan käänne talouskehityksessä, vaikka varsinaisiin elvyttäviin toimiin ei olisikaan mahdollisuuksia, toteaa valtiovarainministeriö.

"Tästä syystä EU:n ja euroalueen jäsenvaltioiden, erityisesti kriisimaiden tulisi pitää kiinni annetuista sitoumuksista sekä toteuttaa sellaisia rakenteellisia uudistuksia, jotka vahvistavat kasvupotentiaalia ja kestävyyttä", millä tarkoitetaan lisää talouskasvun tappavaa talouskuria, palkkojen leikkauksia tai jäädyttämistä, irtisanomisten helpottamista sekä julkisen sektorin leikkauksia. Elvytysrahat on lapioitu naapureille.

Komissio antoi tänään 12.9. ehdotuksen EU:n yhtenäisestä pankkivalvonnasta. "Suomi pitää myönteisenä, että komissio tekee esityksen valvonnasta sekä laajemmasta pankkiunionista" koska edellinen EU:n pankkivalvoja, vuonna 2010 perustettu EBA, epäonnistui tehtävässään perusteellisesti saattaen itsensä surkuhupaisaan valoon pankkien stressitesteillä - jonka kriisiseurauksia nyt maksellaan.

Laajempi pankkiunioni tarkoittaa käytännössä sitä, että asiansa hoitaneet valtiot takaavat kaikkien jäsenmaiden talletukset sekä muut taloushullutukset.

 

Barroso hehkuttaa liittovaltion puolesta

Komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso kuvaili pankkivalvontaa "suureksi askeleeksi kohti pankkiunionia", mikä merkitsee samalla askelta kohti virallista liittovaltiota.

Valtiovarainministeriön mukaan "Pankkiunionin perustavoitteena on pankkisektorin ja valtioiden välisen kohtalonyhteyden katkaiseminen siten, että pankkikriisien hoito ei tulevaisuudessa enää jää veronmaksajien vastuulle" niin että veronmaksajat sen huomaisivat. Raha kierrätetään keskuspankkien ja "vakausmekanismien" tai IMF:n kautta.

Mep Sari Essayah katsoo, että "Pankkiunionin turvin konkurssiohjaus annetaan EKP:lle ja riskit ja tappiot päästään jakamaan kaikkien pankkien ja välillisesti asiakkaiden kesken, myös niiden, jotka eivät ole syyllisiä ongelmiin."

– Jos talletussuojajärjestelmä rakennetaan yhdistämällä kansalliset rahastot eurooppalaiseen, lasku lankeaa taas asiansa hoitaneiden maksettavaksi, siteeraa verkkolehti Uusi Suomi Essayahia.

"Suomi pitää myös hyvin tärkeänä, että omistajan- ja sijoittajanvastuu toteutuu täysimääräisesti", tulkitsee valtiovarainministeriö. Sama väite kuultiin jo Kreikan vakuuksien yhteydessä mutta se osoittautui pelkäksi rauhoitteluksi.

Bulgarian, Tsekin tasavallan, Tanskan, Unkarin, Latvian, Liettuan, Puolan, Romanian, Ruotsin ja Ison-Britannian edustajat kokoustivat 10. syyskuuta keskustellakseen EU-komission haluamasta pankkiunionista. Kaikilla kyseisillä mailla on veto-oikeus pankkiunionin suhteen.

Osa maiden huolesta kohdistuu siihen, että suurten jäsenmaiden (Saksa, Italia, Ranska, Itävalta) pankeilla on "yliedustus" (65%) pankkitoiminnassa muissa EU-maissa. Pankkiunionin mukanaan tuoma pan-eurooppalainen, yhteisvastuullinen talletustakuu turvaisi muiden kustannuksella isojen maiden pankkien toimintaa ja kilpailukykyä.

Maat eivät myöskään pidä siitä, että pankkiunionin valvonta annettaisiin Euroopan keskuspankki EKP:lle, jonka johtokuntaan on pääsy ainoastaan euroa käyttävien maiden edustajilla.

Viron pankkitoiminta on kokonaan ruotsalaisten käsissä, joten Viro kuuluisi samalla pankkiunioniin mutta sen pankkitoiminnan valvonta kuuluisi ei-euroalueelle.

 

Suomi tukee IMF:n uudistamista

"Vuonna 2008 kärjistyneen finanssikriisin seurauksena useissa maissa (erityisesti USA ja Iso-Britannia) on arvioitu tarvetta kieltää talletuspankeilta pääosin osallistuminen arvopaperi- ja johdannaistoimintaan. Tätä koskeva lainsäädäntö on jo annettu USA:ssa (ns. Volcker rule). Tämän johdosta komissio asetti työryhmän arvioimaan vastaavan sääntelyn tarvetta EU:ssa. Työryhmän puheenjohtajaksi nimitettiin Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen."

Hyvä asia on, että "Suomi pitää tervetulleena, että perinteisen pankkitoiminnan ja investointipankkitoiminnan erottamista toisistaan arvioidaan myös EU-tasolla" ja tukee pääjohtaja Liikasen työryhmän työtä.

Kokouksessa on esillä myös ns. varjopankkitoiminta, jolla tarkoitetaan perinteisen pankkijärjestelmän ulkopuolista luotonvälitystä tai tähän verrattavaa toimintaa. Suomi katsoo, että erityisen tärkeää on torjua mahdollisuudet sääntelyn kiertämiseen sekä asiakkaansuojaa ja rahoitusjärjestelmän vakautta vaarantaviin häiriöihin, mikä kuulostaa hyvälle, mutta toisaalta täytyy muistaa, mistä vaalirahoitus tulee: yhtiöiltä, joiden mukaan "veroparatiisien käyttämistä on vaikea välttää".

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) vuoden 2010 kiintiö- ja hallintouudistuspaketti sisältää kehittyneiden eurooppalaisten maiden lupauksen luopua kahdesta johtokuntapaikasta nousevien talouksien hyväksi. Päätös on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2012 aikana, valtiovarainministeriö tiedottaa.

"Suomi kannattaa IMF:n kiintiö- ja hallintouudistuspaketin päätösten voimaansaattamista. Pohjoismaiden ja Baltian maiden vaalipiirin edustukseen ei todennäköisesti kohdistu muutospaineita, vaan ratkaisu on löydettävissä muiden vaalipiirien uudelleenjärjestelyjen kautta."

 

Lähteet:

Valtiovarainministeriö 

EuObserver 

 

Riikka Söyring @ 12.9.2012 22:26