KOTIMAAN UUTISET
Tänään on keskiviikko, 23. huhtikuuta 2014. Sivu on ladattu klo 18:06

Suomi-neito tarpoo euroalueen suossa

Euroalueen erilaisia taloudellisia kriisejä on ratkottu vuodesta 2008. Tuloksena alueella menee huonommin kuin aiemmin. Julkisuudessa käyty keskustelu ei ole ollut omiaan selventämään tilannetta.

Toimittaja: Riikka Söyring
30.7.2012, Verkkomedia.org

 

Suomi-neito tarpoo euroalueen suossa

Euroalueen kriisikasauma, jonka väitetään alkaneen Lehman-pankin romahtamisesta vuonna 2008, ei näytä loppumisen merkkejä. Kriisin ratkomiseksi tehdyt toimenpiteet pahentavat tilannetta. Julkisuudessa käyty keskustelu ei ole ollut omiaan selventämään tilannetta.

Toistaiseksi euromailta taloudellista apua on pyytänyt virallisesti viisi yhteisvaluutta-alueen maata: Kreikka, Irlanti, Portugali, Kypros ja Espanja.

Irlanti, Kypros ja Espanja joutuivat turvautumaan muiden tukeen kansallisen pankkikriisin takia, kun taas Kreikassa ja Portugalissa ongelmana oli valtion ylivelkaantuminen. Pankkien tukeminen on kasvattanut valtioiden velkaantumista tuntuvasti koko euroalueella.

 

Vajaa vuosi sitten, lokakuussa 2011, euroalueen huippukokous antoi julkilausuman perustellakseen toimiaan

Kokonaiskuvan selventämiseksi: käydäänpä julkilausuma nyt kriisimaakohtaisesti läpi.

Esipuhe aloittaa:

"Olemme kuluneiden kolmen vuoden aikana toteuttaneet sekä koko Euroopan unionissa että euroalueella ennennäkemättömiä toimia maailmanlaajuisen finanssikriisin vaikutusten torjumiseksi. Hyväksymäämme strategiaan kuuluu määrätietoisia toimia, joilla varmistetaan julkisen talouden vakauttaminen, vaikeuksissa olevien maiden tukeminen sekä euroalueen talouden ohjauksen ja hallinnan vahvistaminen, joka johtaa keskuudessamme taloudellisen yhdentymisen syvenemiseen ja kunnianhimoiseen kasvusuunnitelmaan."

 

Espanja

Julkilausuma:

"Panemme tyytyväisenä merkille Espanjan toteuttamat merkittävät toimenpiteet budjettialijäämänsä pienentämiseksi, pankkisektorinsa rakenteiden uudistamiseksi ja hyödyke- ja työmarkkinoiden uudistamiseksi, sekä tasapainoista talousarviota koskevan perustuslakimuutoksen hyväksymisen... Lisätoimia tarvitaan kasvun tehostamiseksi ja siten liian suureksi kasvaneen työttömyyden vähentämiseksi. Osana toimia olisi tehostettava työmarkkinoilla tehtäviä muutoksia jouston lisäämiseksi... "

 

Jouston lisääminen merkitsee irtisanomisten helpottamista sekä palkkojen jäädyttämistä/alentamista.

EurActiv-sivuston mukaan Espanja on työnnetty täyden tukipakettimenettelyn partaalle.

Euromyönteinen sivusto kirjoittaa: "Espanjan talous on vajonnut syvemmälle taantumaan toisella vuosineljänneksellä, raportoi Espanjan keskuspankki."

Espanjan valtiovarainministeri Luis de Guinos kiistää tarpeen "täyden hoidon" tukipankettijärjestelyistä Espanjan "pankkisektorin tukemiseksi" luvatun sadan miljardin euron lisäksi. Espanjan 10 vuoden valtionvelkakirjojen korko nousi vaaravyöhykkeelle 7,5 prosentin tuntumaan.

Espanja on jo leikannut "talouskurin" nimessä 65 miljardia euroa, Espanjan keskuspankin mukaan lisää vyönkiristystä tarvitaan: "Lisää samoilla linjoilla; enemmän leikkauksia, enemmän ´uudistuksia´ markkinoiden luottamuksen palauttamiseksi", toteaa keskuspankin pääjohtaja Fernando Restroy. Espanjan talouskasvu on kutistunut 0,4% mikä vaikeuttaa velkojen takaisinmaksua sekä markkinarahoituksen saamista. Sijoittajien pako maasta sen rahoitusvaikeuksien takia jatkuu. Työttömyys on kasvussa, ja ylittänee nuorison osalta 52 prosentin rajan.

Espanjan paikallishallinnoista peräti seitsemäntoista toivoo saavansa taloudellista tukea Madridilta, koska liian korkeiksi kohonneet rahoituskustannukset ovat sulkeneet niiltä muut lainahanat.

Kokonaisuudessaan Espanjan osalta voitaneen siis todeta, että julkilausumassa asetetut tavoitteet eivät ole käytetyillä keinoilla toteutuneet.

 

Italia

Julkilausuma ilmaisee ensin tyytyväisyytensä Italian suunnitelmiin, jotka:

"koskevat kasvua edistäviä rakenneuudistuksia ja julkisen talouden vakauttamisstrategiaa, ja kehotamme Italiaa esittämään näille uudistuksille kiireimmiten kunnianhimoisen aikataulun. Annamme arvoa Italian sitoumukselle saavuttaa tasapainoinen talousarvio vuoteen 2013 mennessä ja rakenteellinen talousarvioylijäämä vuonna 2014, minkä myötä julkisen talouden bruttovelka supistuu 113 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2014..."

 

Italia sitoutui myös "uudistamaan" työlainsäädäntöä "sekä erityisesti irtisanomissääntöjä ja -menettelyjä" samoin kuin "tarkistamaan" työttömyyskorvausjärjestelmää sekä nostamaan eläkeikää 67 vuoteen. Italia edellytettiin panostavan koulutukseen. Näillä keinoin oli julkilausuman mukaan tarkoitus "tervehdyttää talous".

The Telegraph kirjoittaa nopeasti syvenevässä talousahdingossa tarvittavien säästöjen olevan niin massiivisia, että ne vaarantavat koulujen avaamisen kesäloman jälkeen. Kaupunkien pelätään jättävän konkurssihakemuksia. Alueellinen työttömyys kasvaa.

Italia on euroalueen kolmanneksi suurin talous samalla kun se on maailman kolmanneksi velkaantunein maa Yhdysvaltain ja Japanin jälkeen ja Euroopan toiseksi velkaantunein Kreikan jälkeen, kertoo Kauppalehti.

Yle puolestaan kertoo vaaleilla valitsemattoman, EU:n virkaansa nimittämän teknokraattipääministeri Mario Montin arvioivan Italian pystyvän alentamaan julkisen talouden alijäämäänsä suunnitellusti tänä ja ensi vuonna. Monti kehotti italialaisia lainsäätäjiä pitämään kiinni "uudistuksista", jotta kolmanneksi suurin eurotalous selviäisi vaikeuksistaan omin avuin.

Ja heti perään Italian hallituksen tapaamisen jälkeen tiedotusvälineille puhunut Monti kiisti, että Italiassa olisi vireillä uusia leikkaustoimia.

Italian ongelmia ovat korruptio, tehoton julkishallinto sekä mafian vaikutusvalta kaikilla päättävillä tasoilla, myös EU:ssa.

Kokonaisuudessaan Italian osalta voitaneen siis todeta, että julkilausumassa asetetut tavoitteet eivät ole käytetyillä keinoilla toteutuneet, vaan tilanne on pahentunut siinä määrin, että Italian odotetaan päätyvän omalla jonotusnumerollaan tukipakettia tarvitsevien maiden joukkoon.

 

Maat, joilla on sopeutusohjelma

Kreikka, Portugali ja Irlanti.

Julkilausuma hehkuttaa:

"Ohjelmia toteuttavien maiden osalta olemme ilahtuneita Irlannin edistymisestä sopeutusohjelmansa täysimääräisessä täytäntöönpanossa, mikä on tuottamassa myönteisiä tuloksia. Myös Portugali edistyy hyvin ohjelmansa toteuttamisessa, ja se jatkaa määrätietoisesti toimenpiteitä julkisen talouden kestävyyden tukemiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi."

"Kunnianhimoisella Kreikan talouden uudistusohjelmalla ja yksityisen sektorin osallistumisella varmistetaan, että Kreikan velkasuhde supistuu, tavoitteena 120 prosentin velkasuhteen saavuttaminen vuoteen 2020 mennessä."

 

Heinäkuun 22. päivä 2012 The Telegraph tiedotti Kreikan pääministeri Antonis Samaraksen toteavan Kreikan olevan syvässä lamassa, joka vastaa Yhdysvaltain vuoden 1930 Suurta Lamaa.

Tervehdyttämistoimien ja hätäapupakettien jälkeen Kreikan velkataakka on kasvanut ennätyslukemiin samalla kun bruttokansantuote on supistunut.

Itsemurhien määrä on noussut 20 prosenttia. Työttömyys kasvaa. Pankkisektori on vajoamassa.

Taloussanomat puolestaan uutisoi Kreikan olevan täysin pois raiteiltaan. Maaliskuisten velkahelpotusten, hätäapupakettien ja säästöohjelman oli tarkoitus laskea Kreikan velkaantuneisuus 120 prosenttiin bkt:sta vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä velka-aste on 160 prosenttia bkt:sta.

"Kreikka ei tule selviämään veloistaan, ja siksi 200 miljardin euron lainoja on järjesteltävä uudestaan", kirjoittaa Taloussanomat.

Amerikkalaispankki Citigroup uskoo Kreikan eroavan eurosta vuoden tai puolentoista vuoden aikana 90 prosentin todennäköisyydellä. Citin aiempi ennuste eron todennäköisyydelle oli 50–75 prosenttia.

Irlannissa pelätään asuntokuplan puhkeamista. Kuplan puhkeaminen työntäisi maan yhä alemmas vievään kierteeseen.

Portugalissa on yksityistetty valtion omistuksia, leikattu julkisen sektorin palkkoja sekä korotettu veroja. Samaan aikaan vesi, energia, vuokrat ja elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet. Vanhemmat joutuvat tekemään kahta tai kolmea työtä selvitäkseen perusmenoista, joten lapset kasvavat omillaan: vanhemmilla ei ole aikaa olla lastensa kanssa.

Portugalin pääministeri, ex-Goldman Sachsilainen Carlos Moedas saa kehuja komissiolta ja eurojohtajilta hyvin suoritetusta työstä.

 

Kova ydin kovilla

Euroopan maksumiehillä on omat ongelmansa. Luottoluokittaja Moody´s arvioi Saksan, Hollannin ja Luxemburgin tulevaisuusnäkymät heikentyneiksi. Suomen luottoluokitus säilyi Aaa:na, ja se uutisoitiin Suomessakin.

Luottoluokittaja Standard & Poor´s (S&P) säilytti Saksan Aaa:n, mutta arvioi Luxemburgin, Hollannin ja Suomen kasvunäkymät heikoiksi. Valtiovarainministeriö ei ole lähettänyt tästä arviosta tiedotetta.

Luottoluokittaja Fitch arvioi Saksan, Suomen, Hollannin ja Luxemburgin Aaa:ksi, mutta pitää Ranskan kasvunäkymiä heikkoina.

Suomen kannalta luokitus tietää alempia markkinakorkoja mutta suurempia vastuita takauspaketeissa sitä mukaa kun muut maksajat tippuvat avunsaajiksi.

Moody´s:in raportin kiinnostavimpia kohtia euroalueen kannalta oli kuitenkin toteamus Saksan pankkisektorin heikkoudesta. Saksan pankkisektorin heikkous tuo kuvaan mukaan saksalaisen pankkikriisin mahdollisuuden. Varsinkin, jos Saksa ei onnistu kriisimaiden auttamisen varjolla hankkimaan kriisimaille altistuneille pankeilleen tukia muilta euromailta.

Kuinka lähellä Saksan tuen tarve on, jää nähtäväksi. Luottoluokitusyhtiö Moody’s onkin  laskenut 17 saksalaisen pankkiryhmän luokitusnäkymiä vakaista negatiivisiksi. Päätös tarkoittaa, että pankkien luottoluokitus laskee aiempaa suuremmalla todennäköisyydellä lähitulevaisuudessa.

Moody’sin päätös on seurausta sen viime maanantaiselle ilmoitukselle laskea Saksan, Hollannin ja Luxemburgin luokitusnäkymät niin ikään vakaista negatiivisiksi. Saksalaispankkien suhde Saksan valtioon ja sen velkaan on niin voimakas, että valtion luottoluokitusnäkymät vaikuttavat myös pankkeihin, kirjoittaa Taloussanomat

Ei ole mahdotonta, että euroalueen kehitys kulkee suuntaan, jossa ydinmaita ei enää ole. Mikäli fysiikan lait pitävät paikkansa, ytimensä menettänyt hiukkanen hajoaa vauhdikkaasti ja suurella pamauksella.

 

Toimittajan kommentti:

Lukiessani Euroalueen huippukokouksen julkilausumaa, kiinnitin huomiota sivulauseissa ilmaistuun päämäärään, liittovaltioitumiseen.

Sanaa liittovaltio ei mainita koko tekstissä, se ilmaistaan kiertoilmauksin kuten:

"...Hyväksymäämme strategiaan kuuluu määrätietoisia toimia, joilla varmistetaan julkisen talouden vakauttaminen, vaikeuksissa olevien maiden tukeminen sekä euroalueen talouden ohjauksen ja hallinnan vahvistaminen, joka johtaa keskuudessamme taloudellisen yhdentymisen syvenemiseen ja kunnianhimoiseen kasvusuunnitelmaan..."

tai

"...ilmentävät vahvaa päättäväisyyttämme tehdä kaikki tarvittava nykyisten vaikeuksien voittamiseksi ja ryhtyä tarvittaviin toimiin talous- ja rahaliiton saattamiseksi valmiiksi..."

 

Selväksi tulee, että kyseessä on ideologian ajaminen talouden tervehdyttämisen varjolla. Kyse on uusliberalistisen ideologian pakkosyöttämisestä vastahakoisille eu-kansalaisille.

Selväksi tulee myös, että uusliberalistiset teesit ´vapaista markkinoista´ vaativat valtion vahvan sääntelykoneiston, jolla suuryritysten etuja ajetaan työntekijöiden saavutettuja oikeuksia polkemalla samoin kuin pk-yritysten toiminnan vaikeuttamisella.

Kenties siitä ei pitäisi olla yllättynyt: kokeiltiinhan uusliberalismia ensimmäiseksi diktaattori Pinochet´in Chilessä.

Kenties ei pitäisi olla yllättynyt siitä, kuinka vähän julkista keskustelua todellisuudessa on käyty euroalueen tulevaisuudesta.

 

Pääasialliset lähteet:
 
Valtiovarainministeriö: Euroalueen huippukokouksen julkilausuma, 26. lokakuuta 2011
EurActiv: Spain pushed to the brink of full bailout
The Telegraph, Nick Squires: Ten Italian Cities at Risk of Bankruptcy
EuObserver, Valentina Pop: Spain in Political Blunder as bailout likelihood increases
The Telegraph: Greek Economy is in a ´Great Depression´ says Samaras
YLE: Monti: Italian on selvittävä talouskriisistä ilman apupaketteja
Taloussanomat: EU-lähteet: Kreikka ei selviä veloistaan
EurActiv: Council Voting: Who are the EU hardliners and ´yes men´?

Verkkomedia: Euroalueen ytimen luottoluokitusta laskettiin 

GRTV: Catastroika: Privatisation goes Public (dokumentti)
Taloussanomat: Moody´s laski 17 saksalaisen pankin talousnäkymiä
Taloussanomat: Citigroup: Kreikka eroaa eurosta 90 prosentin todennäköisyydellä
Riikka Söyring @ 30.7.2012 17:29