KOTIMAAN UUTISET
Tänään on sunnuntai, 20. huhtikuuta 2014. Sivu on ladattu klo 16:20

Sisäministeri Räsäsen valikoiva muisti

Suomi pumppaa rahaa Keski-Euroopan pankkitukeen ja keskustelu käy aiheestakin kuumana. 'Vakuuspuheet ovat harhautusta eivätkä vastaa totuutta', toteaa Toimi Kankaanniemi. Vakuuskeskustelu onkin pelkkää sumutusta, jolla käännetään huomio pois oleellisemmista kysymyksistä.

Toimittaja: Riikka Söyring
17.7.2012, Verkkomedia.org

  

Sisäministeri Räsäsen valikoiva muisti

Hiljattain Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jan Vapaavuori kohautti mediassa kyseenalaistaessaan Suomen vakuusvaatimukset. Tämä sai monen kokeneen kehäketun aprikoimaan, onko hallituspuolueiden sisällä erimielisyyttä.

Sisäministeri Päivi Räsänen kirjoittaa Uuden Suomen puheenvuoroissa blogissaan: "Vakuuksien vaatiminen ERVV:n kautta myönnettävässä kriisituessa kirjattiin hallitusohjelmaan eikä tästä linjasta voida poiketa. Ilman vakuuksia edellyttävää hallitusohjelmakirjausta puolueemme ei olisi hallitukseen lähtenyt mukaan."

Sisäministeri Räsäsellä on valikoiva muisti.

Räsäsen mukaan kristillisdemokraatit vaativat vakuuksia jo oppositioaikana ja "vakuuksien kirjaaminen hallitusohjelmaan oli edellytyksemme hallitusyhteistyölle", ja että hallituksen sisällä vakuuksista vallitsee yksimielisyys.

Kristillisdemokraattien (kd) vaaliohjelmasta vakuusvaatimuksia ei kuitenkaan löydy. Ehkäpä ne on piilotettu, tai sovittu jossain muualla?

Ex-kansanedustaja Toimi Kankaanniemi kirjoittaa omassa US-puheenvuorossaan: "Ikävä todeta, että ministeri Päivi Räsänen muistaa hatarasti tai peräti täysin väärin parin vuoden takaisia asioita. Hän väittää, että KD vaati jo oppositiossa ollessaan vakuuksia kriisimaiden tukemisen ehtona. Tämä ei pidä paikkaansa.

KD:n eduskuntaryhmä ja puolue vaativat aina kevään 2011 takinkäännökseen asti, että kukin jäsenvaltio maksakoot omat pelimerkkinsä itse. Eduskuntavaalien 2011 vaaliohjelmassa, johon puolue ilmoitti sitoutuvansa, todetaan kahteen kertaan (sivu 8 1. Laina syö lastemme pöydästä, kohta 18; ja sivu 49 14. Jäsenvaltiot maksakoot omat pelimerkkinsää itse, kohta 1): "Suomen ei tule ottaa vastattavakseen huonosti taloutensa hoitaneiden EU:n jäsenmaiden velkoja tai kansainvälisten rahoituslaitosten riskejä minkään järjestelyn kautta".

Selvää tekstiä. Missään ei mainita, että jotkin vakuudet olisivat vaihtoehto."

- Linja ja lupaus oli yksiselitteinen. Vakuuspuheet nyt ovat harhautusta eivätkä vastaa totuutta, toteaa Kankaanniemi.

Yksikään kriisimaa ei pysty antamaan täysiä reaalivakuuksia. Kreikan vakuudet olivat heikot, ja se lienee syy, miksi hallitus ne salasi. Vakuudet, joihin hallitus on sitoutunut, eivät turvaa Suomen saatavia. 

 

Vakuudet realisoituvat jolloinkin 15-30 vuoden kuluttua

Lissabonin sopimuksen 123 ja 125 artikla kieltävät jäsenmaita tukemasta toisiaan tai ottamasta vastuita toistensa veloista, yksiselitteisesti.

Vakuuksista keskustelutetaankin selvästi poliittisista syistä. Vakuuksista keskusteluttaminen ohjaa huomion pois pääasiasta: liittovaltiokehityksestä, jossa meille on tarjolla yhteinen veropolitiikka, yhteinen puolustuspolitiikka EU-armeijoineen sekä yhteisvastuulliset velat.

KD:n vaaliohjelmassa sanotaan: "EU 2020 -strategia tulee panna täytäntöön alueen maailmanlaajuisen kilpailukyvyn parantamiseksi. EU:n ja jäsenmaiden antamien julkisten tukien tulee olla tasapuolisia, eivätkä ne saa vääristää kilpailua. Työllisyys- ja yritystuet kuuluu rahoittaa kansallisesti samoin reaktiot nopeisiin rakennemuutoksiin, eli globalisaatioon sopeutumisrahasto tulee purkaa."

Kuitenkin KD on hallituksessa mukana rakentamassa erilaisia vakausmekanismirahastoja, jotka ovat EU:n ulkopuolelle rakennettuja järjestelmiä; esimerkiksi Euroopan vakausmekanismi EVM on syytesuojattu luxemburgilainen osakeyhtiö, joka ei ole velvollinen esittämään tilejään Euroopan Unionille.

- Suomi olisi voinut jäädä sen ulkopuolelle ja olisi voinut jatkaa halutessaan EU:ssa ja eurossa, sanoo Kankaanniemi.

Räsänenkin myöntää: "Tähänastiset euroalueen talouksien vakautustoimet eivät ole toimineet toivotulla tavalla, kuitenkin äkillinen romahdus on pystytty estämään."


KD:n vaaliohjelmassa runoiltiin:

"EU:n budjetti säilytetään noin yhden prosentin osuutena alueen bruttokansantulosta. Torjumme pyrkimykset EU:n omiin rahoituslähteisiin, kuten EU-veroihin. Rahoitusvirtojen valvontaa ja petosten estämistä tulee tehostaa.

Kasvu- ja vakaussopimusta tiukennetaan ja estetään vapaamatkustaminen toisten jäsenmaiden kustannuksella. On pidettävä kiinni tavoitteesta saada julkinen velka alle 60 prosentin bktosuuteen kaikkien jäsenmaiden, myös suurten, kohdalla."


Nyt Räsänen kirjoittaa blogissaan: "Euroopan rahamarkkinoiden vakaus on välttämätön Suomelle jo pelkästään taloutemme kannalta elintärkeän vientiteollisuuden vuoksi."

 

Suomen tilanne heikkenee nopeasti

Valtiovarainministeriön suhdannekatsauksen mukaan tuonti ohitti viennin Suomessa jo vuonna 2010, ja suunta on edelleen sama. Toisin sanoen: Suomi ei vie, Suomi tuo - ja kasvattaa alijäämäänsä.

Suomen Rahatiedon Taloussanomille keräämien tietojen mukaan Suomen valtionvelka nousi kesäkuussa 2012 jälleen uuteen ennätykseensä.

Kesäkuussa Suomen valtiolla oli velkaa noin 83 195 miljoonaa euroa eli pyöreästi 83,2 miljardia euroa. Velka kasvoi kesäkuussa 1 513 miljoonalla eurolla. Edellisvuoden kesäkuusta valtionvelka on kasvanut jo 10 191 miljoonalla eurolla.

Tukipakettien syytäminen kriisimaihin ei auta, jos tavoitteena on saada julkinen velka alle 60 prosentin bkt-osuuteen. Se ei onnistu, ellei Suomessa toteuteta hyvinvointivaltion alasajoa nopeutetulla tahdilla.

Suomi on EU:ssa nettomaksaja. Maksamme jo nyt muiden elämää.

- Näin Suomen veronmaksajat palvelevat kansainvälisiä suurpankkeja ja -sijoittajia, Kankaanniemi toteaa.

Kankaanniemi erosi kristillisdemokraateista vastalauseena puolueen hallitukseen menon jälkeen muuttuneelle linjalle.

 

Toimittajan kommentti:

Saattaa tuntua näpertelylle kirjoittaa tällaisista aiheista. Moni varmaan ajattelee, että "ainahan puolueet pettävät vaalilupauksensa, mitä uutta tuossa muka on?"

Kyse on toki suurista summista, ja lähes jokainen ymmärtää, että neuvotteluissa keskustellaan siitä, maksaako veronmaksajan lisäksi joku muu taho, ja kuinka raha maksajiksi valituilta tahoilta viedään.
 

"Tukipakettien, vakuuksien, rahoitusvakausmekanismien kanssa täytyy kuitenkin ymmärtää, että puhutaan talousunionista. Näiden hyväksymisen tai hylkäämisen kautta ollaan valitsemassa joko liittovaltio tai paluu kansallisiin rahayksikköihin, itsenäisyyden uudelleen omaksuminen."


Villakoiran ydin piilotetaan, kun keskustelussa vilistetään kaikkia muita termejä, paitsi L-sanaa. Taloudellinen ja poliittinen unioni esiratsastajinaan tukipaketit ja rahoitusvakausmekanismit merkitsee vain ja ainoastaan liittovaltiota.

Epäilijät voivat tutustua vaaleilla virkaansa valitsemattoman Herman Van Rompuyn aatoksiin Euroopan Unionin suunnasta lukemalla Van Rompuy´n raportin "Kohti todellista talous- ja rahaliittoa".

Puolueista liittovaltion kannalla avoimesti ovat kokoomus, SDP ja RKP. Vaivihkaa liittovaltion kannalla ovat vasemmisto, keskusta, vihreät ja kristillisdemokraatit, mikä selviää, kun käy läpi eduskunnan äänestyksiä tahi perustuslakivaliokunnan päätösmenettelyjä eri aiheista.

Eduskuntapuolueista liittovaltiota vastaan ovat ainoastaan vasenryhmän kaksi edustajaa, Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho sekä perussuomalaiset.

 

Mitä suomalaiset itse haluavat?

Mielipidetiedustelut ovat selkeästi europolitiikkaa ja liittovaltioitumista vastaan.

7. heinäkuuta Iltalehden kyselyyn vastanneet suomalaiset torjuvat liittovaltion, sekä haluavat selvittää vaihtoehdon eurolle.

12. heinäkuuta Ylen teettämän kyselytutkimuksen mukaan enemmistö ei halua lisätä suomalaisten taloudellisia vastuita eurokriisissä euroalueen vakauttamiseksi.

13. heinäkuuta kyselijöinä olivat Mtv3 ja Aamulehti. Vastaukseksi saatiin, että puolet suomalaisista antaisi euroalueen hajota.

Jo maaliskuussa julkaistu Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n raportti kertoi, että tukipakettien suhteen mielipide on jyrkästi vastaan: Kansa seisoo lähes yhtenä rintamana rahaliiton "no bail out" -säännön takana. Seitsemän kymmenestä (69 %), katsoo, ettei euromaille pidä sälyttää yhteisvastuuta yksittäisten jäsenmaiden talousongelmista EVA:n raportti kertoi myös, että liittovaltiokehitystä ei toivo kuin harva suomalainen (9 %). Liittovaltiokehitys on suomalaisten mielestä mahdollinen, mutta epämieluisa kehityskulku

Miksi Suomen hallitus siis korostaa hallitusten välisen yhteistyön ja itsenäisten valtioiden yhteistyön tiivistämisen sijaan vahvaa komissiota?

Liittovaltiossa ei ole enää Suomea tai Suomen omia varoja, on vain yhteisiä varoja - ja velkoja.

 

Lähteet:

Uusi Suomi, Päivi Räsänen: Tukea vain vakuuksia vastaan

Kristillidemokraatit 

Ex-kansanedustaja Toimi Kankaanniemi: Jäsenvaltiot maksakoot pelimerkkinsä itse 

Eduskunta 

Mtv3: Suuri vaalikeskustelu 

Eurooppa-neuvosto: Huippukokouksen vaikutukset euroalueeseen

Eduskunta 

Taloussanomat: Kansantalousprofessori syyttää eurokriisin hoitajia taloustieteen lainalaisuuksien unohtamisesta

Iltalehti: Myös Espanjan vakuussopimus pimentoon? 

Euroopan komissio, lehdistötiedote: Kohti todellista talous- ja rahaliittoa

EVA:n tutkimusraportti "EU vai Ei?" 

Riikka Söyring @ 17.7.2012 10:42