KOTIMAAN UUTISET
Tänään on perjantai, 18. huhtikuuta 2014. Sivu on ladattu klo 16:08

Talouskuri hyödyttää pankkeja ja federalisteja

Hyvinvointiyhteiskunnan pohja on murenemassa. Täällä eletään etukenossa velkaa ottaen, samalla kun vaaditaan lisää talouskuria ja lapioidaan rahaa palmujen alle. Onko missään enää mitään järjen häivää?

Toimittaja: Riikka Söyring
2.7.2012, Verkkomedia.org

Talouskuri hyödyttää pankkeja ja federalisteja

Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto peräänkuuluttaa Suomessa aloitettavaksi laajaa yhteiskunnallista keskustelua tulevaisuuden haasteista. Aallon mielestä Suomi tarvitsee kansallisen selviytymisstrategian, koska hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja on murenemassa.

Aallon mukaan "Suomen ja Euroopan on pakko uudistua. Nyt on löydyttävä siviilirohkeutta ehdottaa uusia asioita, vaikka niiden sanomisesta voikin saada turpaansa. Yhteiskunnan tulisi herätä Suomen talouden heikkoon tilaan."

– Kun Suomi ja Eurooppa kulkee kohti lamaa, on oltava rohkeutta keskustella rehellisesti siitä, kuinka edessä olevista ongelmista selvitään, Aalto sanoo.

– Hallitus, eläkeyhtiöt ja sijoittajat suojelevat vain omiaan, eivätkä uskalla ottaa riskejä. Yrittäminen ja uudet investoinnit ovat kuitenkin ainoa keino päästä takaisin nousu-uralle.

Poliitikoilla pitäisi olla rohkeutta kertoa mihin yhteiseurooppalainen politiikka on johtanut, toteaa Aalto, toisin sanoen siihen, että Suomen vaihtotase ja verokertymä laskevat.

Sammon toimitusjohtaja Kari Stadighin sekä vuorineuvos Jorma Elorannan keväällä julkaistut raportit Suomen talouden tilasta esittävät, että Suomi tarvitsee hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaakseen 200 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Molemmat raportit korostavat investointien merkitystä.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä muistuttaa, etteivät leikkaukset ja veronkiristykset luo Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeää taloudellista kasvua.

Samaan tulokseen maailmantalouden toiminnasta ovat päätyneet maailman johtavat ekonomistit kuten nobelisti Paul Krugman, jotka ovat julkaisseet manifestin järjen käytöstä taloudessa, A Manifesto for Economic Sense.

Manifestin mukaan poliitikot inttävät, että kriisin syyt ovat holtittomassa julkisen velan ottamisessa – ja ovat väärässä. Kriisin syyt ovat yksityissektorin ylenpalttisessa lainailussa ja velkaantumisessa, mukaan lukien pankkien harjoittama kohtuuton vivuttaminen, joka johti kuplien syntyyn.

 

Valtioiden alijäämät ovat seuraus, eivät syy

Kriisin luonteeseen kuuluu, että kun kuplat puhkesivat Atlantin molemmin puolin, yksityissektori vähensi kulutustaan ja alkoi maksaa velkojaan pois – mikä oli järkevää yksilön kannalta, mutta makrotaloudellisesti se johti alaspäin johtavaan kierteeseen, koska toisen kulutus on toisen tulo. Kulutuksen väheneminen on aiheuttanut laman, joka on pahentanut julkista velkaa, sanotaan manifestissa.

Yhdysvaltain valtionvelka on tällä hetkellä yli 15 biljoonaa ($15 trillion) dollaria, suurempi kuin bkt, ja mahdoton maksaa takaisin. Ratkaisuna aiotaan leikata sosiaaliturvaa ja koulutusta. Pääosin velka on syntynyt Yhdysvaltain jatkuvasti ympäri maailmaa käymien sotien kuluista.

Jokaisesta verodollarista 53 centtiä menee Yhdysvalloissa sotakuluihin.

Euroalueella tilanne on hieman toinen euron ulkomaanvaluutta-luonteen takia. Euroa ei laske liikkeelle yksikään sitä käyttävä valtio, vaan ne lainaavat sen, euro "ostetaan markkinahintaan".

Manifesti arvioi, että oikea vastaus kriisiin ajanjaksona, jona yksityissektori vähentää kulutustaan, olisi tasapainottaminen ylläpitämällä julkista kulutusta eikä pahentaa asioita leikkaamalla.

Jos sekä yksityissektori että julkinen sektori vähentävät kulutustaan samaan aikaan, se vain vahvistaa huonoa tilannetta.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, joka on kuuluisa siitä, että se jatkuvasti vaatii talouskuria kolmannen maailman maissa (ja nyt myös Euroopassa) on sekin myöntänyt, että talouskuri ainoastaan vahingoittaa taloutta ja pahentaa pitkäaikaistyöttömyyttä, toisin sanoen kurjistaa jo ennestään huonoa tilannetta.

Talouskurilinjalla tehdään "sisäinen devalvaatio" eli leikataan palkkoja ja eläkkeitä, jolloin ostovoima ja verotulot laskevat. Verotulojen laskiessa joudutaan leikkaamaan julkista sektoria, eikä velkojakaan ole mahdollista maksaa pois.

Samalla myös velkojen korot nousevat, koska "markkinat hermostuvat". Ajan mittaan palkkojen, eläkkeiden ja kulujen leikkaukset ajavat myös pankkisektorin konkurssiin.

 

Miksi siis toimitaan järjettömästi?

Vastaus voi olla yksinkertaisempi kuin moni tulee ajatelleeksikaan: pankit hyötyvät välivaiheesta. Sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa pankit ja poliitikot ovat naimisissa keskenään.

Tämän luulisi tietämättömimmänkin oivaltaneen, jos on yhtään seurannut vuodesta 2008 meneillään ollutta tukipakettirallia, jossa luottokelvoton valtio takaa läpi juntatuilla hallituspäätöksillä konkurssikypsää pankkia pelastushimmelin kautta annetulla naapuriavulla. Tätä kutsutaan talouden tervehdyttämiseksi.

Pankkien kannalta talouskurivaihe tässä sekoilussa on kuitenkin hedelmällinen.

Talouskuri johtaa yksityistämisiin sekä konkurssitakavarikoihin, myös kuntien ja kaupunkien kohdalla, koska valtionosuuksia leikataan: pankit pääsevät ostamaan halvalla hinnalla esimerkiksi vesilaitoksia ja energiantuotantoa, koska valtioiden on "talouskurin puitteissa" pakko myydä omaisuuttaan jotta ne voisivat maksaa niiden lainojen korkoja, joita ne ottivat pankeilta tukeakseen tai pääomittaakseen uudelleen pankkeja – sekä pulassa olevia naapurivaltioita.

Tuplahyöty siis: pankeille.

"Suomi ei ole koskaan ollut vaikutusvaltaisempi Euroopan unionissa kuin tänä päivänä, mutta valitettavasti väärästä syystä. Syy on se, etteivät kaikki ole hoitaneet talouttaan yhtä hyvin," sanoo Alexander Stubb (kok).

Mihin käytämme vaikutusvaltaamme? Maksamme enemmän kuin muut eri tukipakettien kautta?

Ainakin OP-Pohjolan Heiskanen sanoo Taloussanomille: "Vastaisuudessa valtiot ottavat aiempaa enemmän riskiä. Näin siinä tapahtuu, kun suoraa tukea annetaan pankeille... Jos vaikkapa Espanja ei ota vastuuta lainoista, riski siirtyy pääomittajille eli muille valtioille."

Heiskanen puhuu viimeisimmän EU:n huippukokouksen "päätöksistä", ja arvioi, että Euroopan johtajilla ei vieläkään ole selkeää näkemystä kokonaisuudesta.

Yksityis- ja yrityssektori puolestaan joutuvat "tervehdyttämisen" seurauksena vapaapudotukseen, jolloin pankki pääsee jälleen pienellä sijoituksella hyötymään

1) velallisen omaisuuden kuten osakkeet, yrityksen ja/tai kiinteistön samalla kun

2) velka jää.

Tuplahyöty siis. Pankeille. Talous tosin romahtaa.

 

Myös poliitikot hyötyvät

Poliitikot käyttävät itseaiheutettua kriisiä ajaakseen liittovaltiounelmiaan, jossa paikka isomman yksikön pienenä herrana on mieluisampi vaihtoehto kuin pienen yksikön pienenä herrana.

Näin ainakin helposti ajattelee lukiessaan Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausuntoa aiheesta "Talouskasvu ja valtionvelka EU:ssa: kaksi innovatiivista ehdotusta" (oma-aloitteinen lausunto) (2012/C 143/03): "Tärkeimmät suositukset: J. Monnet: Eurooppa tarvitsee kriisien antamia kimmokkeita kehittyäkseen ja yhdentyäkseen."

Tai EU-komission varapuheenjohtaja Viviane Redingin hehkutuksia: "Euroopan johtajien on aika näyttää, että euro ja EU ovat ikuisia kuten timantit. Ja että ne eivät vain selviä myrskystä, vaan kasvavat vahvemmiksi. On tullut aika rakentaa eurooppalainen liittovaltio," Reding päättää mahtipontisesti.

***

Toimittajan kommentti:

Eikö ennemminkin kannattaisi viskata muutama investointipankkiiri petoksista, jotka on jo todistettu, vankeuteen ja erottaa talletus- ja investointipankit omiksi yrityksikseen?

"Vastuullista politiikkaa" harjoittaneet poliitikot voisivat pitää pankkiireille sellissä seuraa.

Sen sijaan, että rangaistaan koko väestöä yhden sektorin synneistä?

 

Pääasialliset lähteet:

Taloussanomat: Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto kaipaa Suomeen laajaa yhteiskunnallista keskustelua

A Manifesto for Economic Sense

US Debt Clock, 

The Economist: The Global Debt Clock

Taloussanomat: Sijoittajaeliitti myy nyt osakkeita pörssin ohi

MTV3: ETLA:n tutkija: Huippikokouksen päätöksillä vain viivytettiin eurokriisin pahentumista

Taloussanomat: EU-komission varapuheenjohtaja: On liittovaltion aika

VoxEU, Daniel Gros: Why an ESM programme could be a kiss of death: Recovery values and subordination

Taloussanomat: OP-Pohjolan Heiskanen: Valtiot ottavat riskiä kriisimaiden tuesta

Tom Keene, Catarina Saraiva, "U.S. Needs Austerity to Reset Economy, Pimco Official Says: Tom Keene," Bloomberg News, June 8, 2012 

"Suomi ei ole koskaan ollut vaikutusvaltaisempi Euroopan unionissa kuin tänä päivänä, mutta valitettavasti väärästä syystä. Syy on se, etteivät kaikki ole hoitaneet talouttaan yhtä hyvin"

US National Debt by Presidential Term: Per Capita and as Percentage of Gross Domestic Product, 

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Talouskasvu ja valtionvelka EU:ssa: kaksi innovatiivista ehdotusta" (oma-aloitteinen lausunto) (2012/C 143/03): "Tärkeimmät suositukset: J. Monnet: Eurooppa tarvitsee kriisien antamia kimmokkeita kehittyäkseen ja yhdentyäkseen"

Real GDP growth rate.

"Fourteen Member States had government debt ratios higher than 60% of GDP in 2011: Greece (165.3%), Italy (120.1%), Ireland (108.2%), Portugal (107.8%), Belgium (98.0%), France (85.8%), the United Kingdom (85.7%), Germany (81.2%), Hungary (80.6%), Austria (72.2%), Malta (72.0%), Cyprus (71.6%), Spain (68.5%) and the Netherlands (65.2%)."

Alexander Eichler, "IMF Report: Austerity Measures Hurt Income, Make Long-Term Unemployment Worse," Huffington Post, September 13, 2011 
Rob Urie, "Who Benefits From Austerity Politics?," Counterpunch, November 18, 2011

Simon Johnson, "What if the Government Defaults?," Slate, July, 18, 2011

Slate, July, 18, 2011
 

Riikka Söyring @ 2.7.2012 17:46