KOTIMAAN UUTISET
Tänään on lauantai, 29. marraskuuta 2014. Sivu on ladattu klo 1:55

Venäjä solmi panssariyhteistyön ranskalaisten kanssa - pilasiko hallitus Patrian mahdollisuudet?

Kesäkuun alussa kenraali Makarov ilmaisi Venäjän kiinnostuksen yhteistyöstä Patrian miehistöajoneuvojen parissa. Sitten ilmeni hallituksen NATO-intoilu ja epädiplomaattisuus esitettyjä yhteistyötarjouksia kohtaan. Nyt ranskalaisten ilmoitetaan solmineen mittavan panssariajoneuvojen valmistussopimuksen venäläisten kanssa. 

Toimittaja: Janus Putkonen
1.7.2012, Verkkomedia.org
janus.putkonen@verkkomedia.org 

 

Venäjä solmi panssariyhteistyön ranskalaisten kanssa – pilasiko hallitus Patrian mahdollisuudet?

Venäjän valtion hallitseva aseyhtiö Rosoboronexport ilmoitti perjantaina, että Venäjä ja Ranska aikovat yhdessä valmistaa panssaroidun APC-miehistönkuljetusvaunun jo tulevan 18 kuukauden aikana. Yhteistyön alkamisesta uutisoi Venäjän virallinen uutispalvelu RIA Novosti.

Asiasta kertoi toimittajille yhtiön varajohtaja Igor Sevastyanov, joka kertoi osallistuvansa työryhmään, jossa tavoitteena on yhdistää toisiinsa molempien maiden uusinta teknologiaa ja malli tulevasta ajoneuvosta on jo hahmoteltu.

"Työskentelemme kehityksen parissa, joka perustuu ranskalaiseen alustaan, mutta joka varustetaan venäläisillä aseilla ja venäläisillä torneilla." Rosoboronexport -yhtiön varajohtajan mukaan panssariajoneuvon valmistuksen aikataulu on nopea: "ajoneuvon pitäisi ilmestyä jo lähitulevaisuudessa, noin 18 kuukaudessa. Luonnos on valmiina ja malli ajoneuvosta on jo tehty."

Sevastyanovin mukaan Ranska on kiinnostunut valmistamaan yhteistyössä Venäjän kanssa miehistönkuljetusajoneuvon, jota voidaan myydä myös kolmansiin maihin. Panssaroitua ajoneuvoa voivat käyttää Ranskan ja Venäjän asevoimat. Valmisteilla oleva ajoneuvo tulee täyttämään sekä Venäjän että NATO:n standardit.

 

Entäs ne Patrian taisteluajoneuvot?

Venäjä ilmaisi kesäkuussa kiinnostuksensa suomalaisiin Patrian valmistamiin APC (Armored Personel Carrier) -ajoneuvoihin ja väläytti mahdollisuutta, että suomalaisella teollisuudella voisi olla jättimahdollisuuksia miehistönkuljetusvaunujen parissa. Tietoa korostettiin presidentti Sauli Niinistön Pietarin vierailun alla juhannuksena, kun Patrian kerrottiin saaneen kyselyn 500 AMOS-ajoneuvon tilauksesta.

- Niinistö huokui optimismia vielä matkatessaan junassa kohti Pietaria.

Presidenttitapaamisen lehdistötilaisuudessa sävy oli kuitenkin tiukempi ja presidentti Vladimir Putin toisti Venäjän näkemyksen siitä, ettei Suomen tulisi uhata Venäjän turvallisuutta lähestymällä jatkuvasti NATO-jäsenyyttä. Panssariyhteistyöstä tai AMOS-kranaatinheitinten kaupoista ei puhuttu enää mitään. Tapaamista eivät juhlistaneetkaan otsikot suurista aiesopimuksista teollisuudessa, varsinkaan aseteollisuudessa. Valtamedia vaikeni Patria-kaupoista.

- Mitä jäi kertomatta?

Vain Voice Of Russia (Venäjän Ääni) uutisoi Suomen ja Venäjän välisistä panssarikaupoista juhannuksen jälkeisellä viikolla 26.6.2012, tyytyen vähättelemään Venäjän aikomusta hankkia suomalaisvaunuja: "Aikaista on puhua myöskin suomalaisen tekniikan hankkimisesta, koska kiinnostus tuotetta kohtaan on rajoittunut ainoastaan sanoihin, joissa tuotiin esille halu tutustua vaunujen tekniikkaan", Venäjän Ääni kirjoitti. 

Tämä enteilee Suomen sopimusmahdollisuuksien kariutuneen. 

Viime viikolla Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clintonin vieraillessa Suomessa Venäjä sai kuultavakseen täysin päinvastaisen viestin kuin oli toivonut kuulevansa. Suomi ilmaisi julkisesti halunsa syventää entisestään yhteistyötä sotilasliitto NATO:n ja Yhdysvaltojen kanssa. Venäjälle annettiin siis tylysti NATO-rukkaset.

Perjantaina tuli tieto venäläis-ranskalaisesta panssarivaunuyhteistyöstä – sattumaa? 

 

Patria-miehistönkuljetusvaunu ei ole näillä näkymin Venäjän uuden miehistönkuljetusvaunun perustana – Suomelle jopa mittaamattoman arvokas yhteistyösopimus näyttää menneen ranskalaisille.

 

Toimittajan kommentti: 

Menettikö Suomi historiallisen yhteistyömahdollisuuden?

Tietenkään Ranskalais-venäläinen yhteistyö panssaroitujen miehistönkuljetusajoneuvojen parissa ei välttämättä tarkoita, että muut valmistajat olisi kokonaan sivuutettu kilpailusta. Tarjouskysely Suomeen tehtiin juhannuksen alla AMOS-kranaatinheitinyksiköistä, eikä suoranaisesti miehistönkuljetusvanuista, vaikka tosin juuri tästä yhteistyöstä oli juhannuksen alla suomalaisille vinkattu.

Varmaa on se, että ranskalaiset ovat hyötyneet tilanteesta ja päässeet nyt ensimmäisenä voimallisen panssariyhteistyön alkuun. Puhuttaessa Venäjän panssarikaluston sopimuksista on sanomattakin selvää, että pöydällä ovat tuhansien, ellei kymmenien tuhansien ajoneuvojen lukumäärät ja suuret teollisuuden sopimukset, jotka Suomelle olisivat olleet tarpeen metalliteollisuuden työpaikkojen kadotessa.

Venäjällä on maailmantilanteen kiristymisen johdosta kiire asevoimiensa uusimisohjelman parissa ja trendi nopeista, isoistakin kaupoista on ollut nähtävissä kuluneen vuoden ajan. Miljardisummilla voideltu armeijan uudistaminen sisältää siis myös panssariajoneuvokaluston uusimisen käytännössä lähes kokonaisuudessaan. Tässä olisi voinut olla metalliteollisuutemme pelastaja ja uuden hedelmällisen yhteistyön pohja suurvaltanaapurimme kanssa. 

Mutta Suomi antoi Venäjälle NATO-rukkaset kaupanteon ratkaisuhetkellä. Ensin ne annettiin Makaroville Suomen vierailulla ja sitten Putinille Pietarissa. Venäjä ei ole saanut toivomaansa vakuutusta siitä, ettei Suomi ole liittymässä sotilasliitto NATO:n täysjäseneksi ja ehdotukset sotilaallisesta yhteistyöstä maidemme välillä on torjuttu. Suomi antanut ymmärtää toistuvasti täysin päinvastaista kuin mikä johtaisi maidemme väliseen yhteistyöhön. 

Siis arvioikaamme, maksoiko hallituksemme NATO-intoilu Suomelle kesäkuun aikana tämän historiallisen yhteistyömahdollisuuden, miljardeja euroja ja mahdollisesti tuhansia teollisuuden työpaikkoja sekä mahdollisuuden päästä mukaan osaksi suurvallan teollisuuskehitystä?

Pelkäänpä, että juuri näin on pääsi tapahtumaan ja kunnes toisin kuulemme, tähän ajatukseen kannattanee myös tottua. Mutta mitä muuta olemmekaan menettäneet – turvallisuuden, naapurisovun ja keskinäisen luottamuksen lisäksi tällä NATO-alttarilla?

 

Huom!

Aihe on hankala ja tietoa vaikea saada. Jos sinulla on lisätietoa, joka mielestäsi kuuluu tämän uutisen aineistoon, kerro tietosi, niin päivitämme uutista. Kiitos yhteistyöstä!

janus.putkonen@verkkomedia.org

 

Lähteet:

 

Lue myös:

Puolustusvoimia leikattuaan tehtävänsä jättänyt Stefan Wallin saa seuraajakseen EU-poliitikko Carl Haglundin, joka tyrmää Reutersin haastattelussa Venäjän tarjoukset yhteistyöstä ja sivuuttaa varoitukset, joiden mukaan Suomen NATO-jäsenyys aiheuttaisi uhan Venäjälle ja maidemme välisille suhteille.

30.6.2012, Verkkomedia.org

 

 

Janus Putkonen @ 1.7.2012 20:02