Geenimanipulointi (GM, GE ja GMO) esiintyy ruokapöydissä ja uutisissa tuon tuosta, eikä lainkaan imartelevassa valossa. Mutta mitä on GM-ruoka, mitä siitä tiedetään ja mitä siitä ei tiedetä? Tutkiva journalisti Riikka Söyring kasasi aiheesta tietopaketin meille jokaiselle.
Toimittaja: Riikka Söyring
16.5.2012, Verkkomedia.org
Tietopaketti geenimanipuloidun ruokapöydän kattaajalle, OSA 1
Ruoasta on tullut korkean profiilin politiikkaa ympäri maailmaa johtuen monestakin syystä. Ongelmaksi ovat nousseet mm. ruokaturva, elintarviketuotannon tuontantoketjujen omistamisen keskittyminen eli ns. vertikaalinen integraatio, keskittymisestä aiheutuneen tehotuotannon mahdollistama tautien leviäminen, erilaiset elintarvikeskandaalit sekä geenimuuntelu.
Euroopassa ja Yhdysvalloissa kuluttajat ja erilaiset kansalaisjärjestöt ovat nousseet vastarintaan geenimuuntelua vastaan. Teollisuuden väitteet geenimuuntelun (lyhenteet: GM, GE ja GMO) turvallisuudesta eivät ole menneet lävitse.
Ruoasta on tullut yhteiskunnallinen kysymys aivan uudessa merkityksessä: kyse ei ole enää maailman nälän poistamisesta – joka johtuu tulojen epätasaisesta jakautumisesta eikä ruokatuotannon riittämättömyydestä – vaan myös siihen liittyvistä sosioekonomisista ja ekologisista vaikutuksista sekä eettisistä ja moraalisista valinnoista.
Geeniruokamarkkinoita hallitsevat suuryhtiöt. Teollisuuden ja tutkijoiden mukaan geeninsiirtotekniikka on vain klassisen kasvinjalostuksen jatke. Geeninsiirrot eivät kuitenkaan ole täsmäjalostusta. Tuloksena on monenlaisia odottamattomia vaikutuksia, eikä niitä tunneta tai osata arvioida.
Vuonna 2005 Nature-lehti julkisti tutkimuksen, joka osoitti lituruohon korjaavan sukupolvesta toiseen siirtyviä geenivirheitään. Purduen yliopiston molekyyligeneetikko Robert Pruitt äimisteli:
"Havainto kyseenalaistaa kaiken, mitä olemme uskoneet!"
Professori huolissaan GM-viljelystä
Purduen yliopistossa 35 vuotta professorina työskennellyt tri Don Huber, joka on erikoistunut maaperän mikrobiologiaan, kasvipatologiaan ja mikroekologiseen vuorovaikutukseen, on syvästi huolissaan GM-viljelyn leviämisestä.
Tri Huberin mukaan maanviljely on täydellinen systeemi, joka perustuu moneen toisiinsa kytkeytyvään, vuorovaikutuksessa olevaan tekijään: jos muuttaa yhtä tekijää, muuttaa samalla koko herkän systeemin muiden tekijöiden vuorovaikutusta, koska ne työskentelevät yhdessä.
Tri Huber, jolla on kaiken kaikkiaan yhteensä 55 vuoden kokemus maatalouden eri osa-alueiden tutkimisesta, sanoo GM-viljelyn vaikuttaneen kasveihin, fyysiseen ympäristöön, biologiseen dynamiikkaan sekä erilaisten tuhohyönteisten toimintaan sekä kasvi-, eläin- ja ihmissairauksien ilmenemismuotoihin.
Myrkyt osana kasvijalostusta
Geenimuuntelu ja glyfosaatti-rikkaruohomyrkky kuuluvat erottamattomasti yhteen. Geenimuunneltuihin viljelykasveihin on muuntelulla ympätty vastustuskyky rikkaruohomyrkyille.
Alun perin maailman nälkä piti ratkaistaman geenimuuntelulla, koska rikkaruohomyrkylle vastustuskykyisten kasvien istuttaminen lisäisi viljelijöiden satomääriä vähentämällä rikkaruohon määrää.
Tällä hetkellä tilanne kuitenkin on se, että viljelijät ympäri maailmaa menettävät hälyttävällä vauhdilla peltoalaa rikkaruohomyrkyille vastustuskykyisille rikkaruohoille: rikkaruohotkin ovat kehittäneet vastustuskyvyn pärjätäkseen.
British Institute of Science in Society kuitenkin kertoo, että Yhdysvalloissa kamppaillaan 13 erilaista glyfosaatille erittäin vastustuskykyistä rikkaruohoa vastaan 73 eri alueella.
Stauffer Chemical Co patentoi glyfosaatin alun perin kelaattorina vuonna 1964. Glyfosaatti kykenee sitomaan minkä tahansa positiivisesti varautuneen ionin. Kelaatiossa ravinteiden saanti estyy.
"Jos katsoo mitä tahansa kasveille välttämätöntä mineraalia; kalsiumia, magnesiumia, potassiumia, kuparia, rautaa, mangaania, sinkkiä... kaikkia näitä entsyymitoiminnalle välttämättömiä elementtejä, huomaa että niillä kaikilla on ioni. Kun ioni sidotaan, se ei enää kykene toimimaan kasvin rakennusaineena tai ravinteiden välittäjänä", tri Huber sanoo.
Jopa geenimuunnelluilla kasveilla, jotka on muovattu kestämään glyfosaattia, se vaikuttaa noin 25 eri entsyymiin kasvin kasvun aikana.
"On hyvin dokumentoitu, että vieraiden geenien ymppääminen kasviin vähentää niiden kykyä hyödyntää ravinteita. Kun siihen lisätään glyfosaattikäsittely, saadaan lisäelementti joka vähentää kasvien toiminnan tehokkuutta niinkin vähäisillä annoksilla kuin 12 grammaa per eekkeri", tri Huber sanoo.
GM-kasveissa mikroravinteita jopa 80-90% prosenttia vähemmän kuin normaalissa kasvissa
Glyfosaatti siis muodostaa esteen ravinteiden hyödyntämiselle, ja ominaisuus näyttää siirtyvän nautitun GM-ravinnon myötä myös ihmisiin ja eläimiin. Syöty ei enää ravitse. Myös maaperän mikro-organismit muuntuvat, koska glyfosaatti vaikuttaa niiden metabolismin toimintaan.
Ravinnon laatu puolestaan on suorassa yhteydessä maaperän laatuun: tästä syystä viranomaiset esimerkiksi varoittavat poimimasta yrttejä teiden varsilta tai sieniä ydinvoimalan kupeelta.
Mikro-organismit myös auttavat kasveja hyödyntämään maaperässä olevia ravinteita, joten jos niiden toimintaa haitataan tai se estyy, kasvit voivat huonommin ja ovat ravintoarvoltaan heikompia.
"Seurauksena onkin ollut mm. yli 40 uutta kasvitautia", toteaa tri Huber.
Glyfosaattijäämät ravinnoksi käytettävissä kasveissa siirtyvät myös ihmisten ja eläinten suolistoon ja vaikuttavat siellä elävien bakteerien toimintaan. Aiemmin harvinaiset eläinten botulismikuolemat esimerkiksi maitotiloilla ovat yleistymässä.
Syynä on ilmeisesti se, että normaalisti ruokamyrkytyksiä aiheuttavaa Clostridium botulinum -bakteeria kurissa pitäneet suolistobakteerit ovat vahingoittuneet glyfosaattijäämien takia ja tulleet toimintakyvyttömiksi.
Kuluttajilla ei välttämättä ole käsitystä siitä, kuinka paljon GM-muunneltuja ainesosia ravinnossa tosiasiassa oikeastaan on. Yhdysvalloissa kasvatetusta soijasta 93%, sokerijuurikkaista 95% ja maissista 86% esimerkiksi on geenimuuneltua alkuperää.
Seurauksena lähes kaikki tarjolla oleva valmisruoka tai karjanrehu sisältää GM:aa. On siis todennäköistä, että tulevaisuudessa näemme voimakkaan kasvun mineraalien ja ravinteiden puutokseen liittyvissä sairauksissa.
Vielä ei myöskään tiedetä, onko glyfosaatti rasvaliukoinen ja kertyykö se elimistöön. "Lannoitteena käytettävään eläinten lantaan se kertyy, jos karjaa tai kanoja on ruokittu GM:lla", Huber toteaa.
Maailman nälän ratkaisemisen tiellä on muitakin esteitä.
GM-pohjaiset riskitekijät huomattavia
Tällä hetkellä joiltain isoilta maitotiloilta saatujen tietojen mukaan näyttää siltä, että alkionkehitys keskeytyy jopa 70 prosentilla GM-muunnellulla rehulla ruokitusta lypsykarjasta ja hedelmättömyys on noin 10-15 prosentin luokkaa, kertoo tri Huber.
Ensimmäisen kerran ilmiön havaitsivat eläinlääkärit vuonna 1998 soijalla ruokitussa karjassa. Lehmän saaminen tiineeksi vaatii useamman siemennyksen kuin aiemmin.
Huolestuttava uutinen on myös se, että on löytynyt uusi, SDS-kasvitautia (Sudden Death Syndrome) aiheuttava mikro-organismi, josta ei vielä edes tiedetä, mikä se oikeastaan on: se ei ole sieni, se ei ole bakteeri, se ei ole mykoplasma eikä se ole virus, vaikka se onkin suunnilleen viruksen kokoinen.
Ainoa mikä tiedetään varmasti, on että kyseessä on aivan uusi, tieteelle ennestään tuntematon entiteetti ja että sitä löytyy geneettisesti muunnellusta soijasta ja maissista.
Sen tiedetään aiheuttavan hedelmättömyyttä ja keskenmenoja nautakarjassa, hevosissa, lampaissa, sioissa ja kanoissa. Myös ihmisten suhteen keskenmenojen ja hedelmättömyyden esiintyminen on yleistynyt, sanoo tri Huber.
Glyfosaattia voidaan pitää riskitekijänä myös endokriinisen, kilpirauhasen ja aivolisäkkeen toiminnan kannalta.
"Laboratoriossa olemme vahvistaneet, että outo olomuoto kasvaa hyvin missä tahansa, jos kasvualustassa on mukana sientä, hiivoja, bakteereita tai muita mikro -organismeja. Yritämme kerätä tarpeeksi materiaalia dna-analyysiä varten", tri Huber kertoo.
Eräs havainto, joka tästä mysteeriorganismista tehtiin Iowassa kolme vuotta sitten, oli sen aiheuttama ennenaikainen ikääntyminen: kaksivuotiaan pihvilehmän liha täytyi luokitella 10-vuotiaan lehmän lihaksi biologislta ominaisuuksiltaan.
Tarpeellisen tutkimuksen tiellä on kuitenkin vaikeuksia.
Se johtuu pääasiassa patenttilainsäädännöstä, joka antaa patentin haltijalle – eli yleensä isolle korporaatiolle – oikeuden estää patentin kattamalle alueelle tunkeva tutkimustyö. Viljelijä joutuu esimerkiksi allekirjoittamaan viljelysopimuksen, joka estää häntä tutkimasta patentoidun viljalajikkeen vaikutuksia omalla tilallaan tai vertaamasta satotuottoa muihin viljalajikkeisiin.
Yliopistot, jotka ovat toiminnassaan paljolti riippuvaisia yritysrahoituksesta, ovat myös kieltäneet omia tutkijoitaan perehtymästä tiettyihin ongelmakenttiin, tri Huber kuvaa.
Lähteet:
- Jeffrey M. Smith: Petoksen siemenet (Like-kustannus)
OSA 2 – Tilanne EU:ssa
Heinäkuussa 2011 europarlamentti päätti, että EU-mailla tulee olla mahdollisuus kieltää tai rajoittaa muuntogeenisten kasvien viljelyä alueellaan. Parlamentin mielestä jäsenmaiden tulee voida vedota ympäristösyihin kielloista päättäessään.
Ympäristösyitä voisivat olla esimerkiksi torjunta-aineresistenssi, biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen tai tiedonpuute mahdollisista kielteisistä ympäristövaikutuksista.
Sosioekonomiset vaikutuksetkin voivat olla oikeutettu perusta kiellolle esimerkiksi tilanteessa, jossa perinteistä tai orgaanista viljelyä ei voida riittävästi suojata mahdolliselta muuntogeenisten kasvien aiheuttamalta saastumiselta. Saastuttajat joutuvat myös korvausvastuuseen aiheuttamastaan vahingosta.
Nykyisin EU:n alueella saa viljellä vain yhtä muuntogeenistä maissilajiketta ja yhtä perunalajiketta. Suurin osa jäsenmaista ei viljele kumpaakaan kaupallisesti.
Itävalta, Ranska, Kreikka, Unkari, Saksa ja Luxemburg ovat aktivoineet nykyisen direktiivin niin kutsutun "turvalausekkeen", jolla voidaan erikseen kieltää tiettyjen muuntogeenisten kasvien viljely.
Suomen eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä GM-viljelyn suhteen. Julkista keskustelua asiasta ei juurikaan ole käyty. Heidi Hautalan mukaan Suomi ei kuitenkaan ole koskaan ollut erikoisen vastahakoinen omaksumaan GM-viljelyä, kun GM-viljelyä koskevia asioita on EU:ssa käsitelty.
Lähteet:
OSA 3 – Poliitiikkaa GM-tuotteilla
Geenimuunneltu viljely on ollut päivänpolttava puheenaihe sen jälkeen, kun Euroopan unioni antoi heinäkuussa päätöksensä koskien geenimuunneltua viljelyä. Tuolloin parlamentti päätti, että EU-mailla tulee olla mahdollisuus kieltää tai rajoittaa muuntogeenisten kasvien viljelyä alueellaan.
Päätös on seurausta pitkällisestä kamppailusta, jossa rumiakaan keinoja ei ole kaihdettu.
Wikileaks vuoti tammikuussa 2011 diplomaattisähkeitä, joiden mukaan Yhdysvallat suunnitteli tiukkoja EU:n vastaisia toimenpiteitä, jos unionissa päädyttäisiin vastustamaan geenimuuntelua, kertoo brittilehti Guardian.
Yhdysvaltain Pariisin-suurlähettiläs Craig Stapleton lähetti Washingtoniin sähkeen, jossa hän pyysi hallitusta käymään kauppasotaan EU:n kanssa.
Lähettiläs ehdotti, että laaditaan lista eurooppalaisista tuotteista, joille asetettaisiin rangaistustulli. Listan pitäisi olla ylläpidettävissä pitkän aikaa, koska "nopeaa voittoa ei ole odotettavissa".
Stapletonin mukaan rangaistusten pitäisi osittain kohdistua kaikkiin EU-maihin, koska "niillä on kollektiivinen vastuu", ja sen lisäksi vielä erityisesti pahimpiin syyllisiin, kuten Ranskaan, joka kielsi agribisnesjätti Monsanton GM-maissin viljelyn.
Sähkeiden perusteella Yhdysvallat on painostanut EU:n ohella Vatikaania ottamaan myönteisen kannan geenimuunteluun ja pyrkinyt yhdessä Espanjan kanssa vaikuttamaan siihen, ettei EU:ssa otettaisi käyttöön tiukkoja bioteknologiaa koskevia säädöksiä.
Vatikaanista Yhdysvallat näyttikin alkuun saavan liittolaisen vaikutusvaltaisesta kardinaalista Renato Martinosta, mutta sitten Martinon avustaja ilmoitti kardinaalin - joka oli toiminut jo kaksi vuotta Yhdysvaltain biotekniikan etujen edistämiseksi, koska hän halusi hyvittää äänekkään vastustuksensa Irakin sodalle - muuttaneen mielensä.
"Enää Martino ei tunne tarvetta tälle lähestymistavalle".
Yhdestä sähkeestä käy ilmi, että Espanja toimi läheisessä yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa, jotta Euroopan Unioni ei tiukentaisi GM-lainsäädäntöään.
Yhdysvallat myös nosti kanteen EU:ta vastaan vapaakauppajärjestö WTO:ssa, koska se katsoo, että Euroopan Unionin geenimuunneltuja tuotantokasveja koskevat säännöt ovat kaupan este.
Talvella 2005 vuoti julkisuuteen asiakirja, jossa Yhdysvaltain hyökkäystä vastaan puolustautuva komissio vetoaa siihen, että antibioottiresistenssiä aiheuttavat turhat geenit ovat GM-tuotteissa vahingollisia ja että hyötyhyönteiset kärsivät tuholaismyrkkyjä tuottavista viljelylajikkeista.
Kuluttajat kautta EU:n ovat jo vuosia vaatineet pakkauksiin merkintöjä siitä, sisältävätkö tuotteet GM-aineksia.
Vastustajat vetoavat siihen, ettei kuluttajien asiantuntemus riitä arvioimaan GM:n haittoja ja hyötyjä, joten vaatimusta merkinnästä pidetään kilpailun estämisenä. Jotkut tiedemiehet ovat kuitenkin – komission ohella – myöntäneet, että GM:n kokonaisvaikutuksia ei tunneta eikä osata arvioida, että ne ovat arvaamattomia.
Kuluttajalla on kuitenkin oikeus tehdä ostopäätöksiään myös eettisin perustein ja niin halutessaan olla tukematta geenimuuntelua.
Lähteet:
hvybf21 @ 6.11.2012 0:54:17
[url=http://freewebs.com/alberniarmadabasketball/apps/profile/86418920/][IMG]http://maximalblog.net/AZIPICS/AzithromycinPics_00037.jpg[/IMG][/url] [url=http://freewebs.com/bluespringsbridge/apps/profile/101737854/]Buy azithromycin online no prescription[/url] zpack and buy zithromax online in netherlands [url=http://freewebs.com/vfwin7thdistrict/apps/profile/101737854/]Buy generic zithromax online no prescription[/url] Zithromax (azithromycin) is a component of all the classification of drugs called macrolide anti-biotics. Zithromax fights bacteria inside of the childs body. Zithromax can feel getting rid of diverse types of difficulties a result of bacteria, as in inhaling problems, epidermis disease, head difficulties, and venereal illness. Zithromax could be utilized for uses not promoted in script drugs guide.