Valtamedia uutisoi torstaina 12.4. kovaäänisesti kanojen IB-virustaudista, joka olisi lähtenyt liikkeelle harrastekanaloista. Jo saman päivän aikana Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry kiirehti korjaamaan uutisoinnissa esiintyneitä useita asiavirheitä.
Toimittaja ja kuvat: Riika Järvinen
15.4.2012, Verkkomedia.org
Suomen harrastekanalat jälleen kärsijöitä kanojen virussairauskohussa
ETT:n mukaan IB eli kanojen tarttuvaa keuhkoputkentulehdusta on todettu Suomessa jo vuosi sitten, jolloin myös nähtiin mediassa tämän viikon kaltaista kohu-uutisointia aiheesta. Yhdistys painottaakin, ettei ”mitään dramaattista uutta ole tämän taudin suhteen viime aikoina tapahtunut”.
Kanojen keuhkoputkentulehdus leviää eläinten keskuudessa herkästi kosketuksen tai ilman välityksellä. Suomessa on todettu kolmea eri IB-virustyyppiä, jotka aiheuttavat kanalle oireina muninnanlaskua ja lieviä hengitystieoireita. Suurimmassa osassa tapauksista muninta palaa normaaliksi ja oireet häviävät muutaman viikon aikana. Vain kanaa isäntäeläimenä käyttävä IB ei tartu ihmiseen.
Eläintautien torjuntayhdistys korjaa virhekäsityksiä
ETT kertoo, että uutisoinnissa on ollut myös asiavirheitä. Esimerkiksi Savon Sanomat kirjoittaa 12.4.: ”Virus on lähtenyt alun perin liikkeelle harrastekanaloista, joissa se on levinnyt laajasti viimeisen vuoden aikana”. ETT:n mukaan: ”Harrastekanaloista on saatu vain yksi viruseristys, ja kyseessä oli eri virustyyppi kuin tuotantokanaloissa. Myös ensimmäisen, Kaakkois-Suomen kanalassa todetun tapauksen aiheuttanut virus oli eri tyyppiä kuin kaikki muut Suomessa tunnistetut virukset. Näin ollen ei voida osoittaa IB-tartunnan siirtyneen esim. harraste- ja tuotantokanaloiden välillä.”
Savon Sanomat uutisoi myös, että tartunnan saaneet kanat olisi kaikki lopetettava. ETT:n mukaan ”Kyseessä ei ole virallisesti vastustettava tauti, eikä se aiheuta mitään viranomaistoimenpiteitä, kuten lintujen lopetusta tai rajoittavia määräyksiä tartunnan saaneelle tilalle.”
Perjantaina 13.4. ainakin Maaseudun Tulevaisuus siteeraa ETT:n julkaisemaa tiedoitetta ja mainitsee, että eri tyyppisten IB-virusten aiheuttamaa tartuntaa on vuoden mittaan todetttu sekä harrastekanaloissa että lihasiipikarja- ja munantuotantotiloilla.
Kiuruvetisiä kananuorikoita ulkoilemassa kesällä ruohikon seassa.
Harrastajat ovat uutisoinnista ihmeissään
Esimerkiksi Siipikarja-aiheisella Munanetti-sivustolla, joka kerää kanaharrastajia yhteen keskustelemaan, ollaan vähintäänkin tuohtuneita uutisoinnista. Harrastajat epäilevätkin, että uutisen aiheuttamaa mainetta ei pystytä korjaamaan uudella uutisoinnilla – jos sitä on edes tulossa.
Rotukanayhdistys ry on antanut hastattelun Savon Sanomien 13.4. ilmestyneeseen paperilehteen, jossa he toteavat, etteivät hyväksy väitettä kanaharrastajien syyllisyydestä IB tautiin. Lehdessä kerrotaan, että ”harrastajia mietityttää erityisesti teollisuuden tuomat linnut ja siitosmunat sekä niiden tautitilanne”. Savon Sanomien aikaisemmassa 12.4. ilmestyneessä jutussa kun kerrottiin epäilystä, että harrastekanoja tuodaan maahan ilman tuontilupia.
ETT:n mukaan tällähetkellä tilannetta seurataan ja elinkeino tekee päätöksiä esimerkiksi rokotusten laajentamisesta. Tautia ei voi hoitaa, mutta Suomessa on mahdollista ennaltaehkäistä virustautia rokottamalla erityisluvalla vientiparvien emoja. Elävien IB-rokotteiden käyttö on maassamme kielletty.
Lähteet:
Ei yskää eikä räkätauteja koko talvena @ 16.4.2012 4:59:00
Astmapiipussa, lääkkeissä ja elintarvikkeissa ja mm. sähköhöyrystimessä käytetyn orgaanisen alkoholin propyleniglygolin E1520 on todettu jo vuonna 1946 tehdyssä tutkimuksessa ehkäisevän mm. keuhkokuumetta, influessaa ym. keuhkosairauksia. Lisäksi Propyleeniglykoli lisää ja ylläpitää ruokahalua ja maidontuotantoa, sekä vähentää lehmien altistumista asetonitaudille eli ketoasidoosille.