KOTIMAAN UUTISET
Tänään on perjantai, 31. lokakuuta 2014. Sivu on ladattu klo 10:19

Sikainfluenssakohun seuraus: Rokotteesta aiheutui tuhansien suomalaisten pysyvä painajainen

Suomen akatemian sivuilla käsitellään parhaillaan suurta kohua herättänyttä sikainfluenssarokote Pandemrixia, joka aiheutti niin Suomessa, Saksassa kuin Ruotsissa massiivisen määrän parantumatonta sairautta, narkolepsiaa.

Toimittaja: Riikka Söyring
14.3.2012, Verkkomedia.org

 

Sikainfluenssakohun seuraus: Rokotteesta aiheutui tuhansien suomalaisten pysyvä painajainen

Pandemrix-rokotetta valmistaa lääkejätti GlaxoSmithKline (GSK), joka viimeksi oli otsikoissa "pieleen menneen rokotekokeilun" takia. Tuolloin GSK sai sakkoja 14 vauvan tappamisesta luvattomissa rokotekokeiluissa Argentiinassa.

Pandemrix-pandemiarokotteesta tehtiin Suomessa lähes 1000 haittailmoitusta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) oli saanut 8.9.2011 mennessä yhteensä 971 ilmoitusta Pandemrix-rokotteen epäillyistä haitoista. Raskausajan haittoja ilmoitettiin 28. Näistä alkuraskauden keskenmenoja oli 21. Haittailmoituksista 253 (26 %) luokiteltiin vakavaksi. Näistä 101 koski narkolepsiaa. Sittemmin määrä on kasvanut.

Kansanterveyslaitoksen (KTL) tiedostoista ilmenee, että "Rokotevalmiste valitaan kansalliseen rokotusohjelmaan useimmiten pelkästään tarjottujen valmisteiden hinnan perusteella. Tämä pätee myös tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokotevalmisteen (MPR) valintaan. Valintaan voidaan ottaa mukaan myös laadullisia tekijöitä, kun niistä on saatavissa objektiivista tietoa..." ja näin lienee ollut asian laita myös Pandemrixin suhteen.

 

Tehosteaineita käytettiin - vai ei?

Suomen Akatemian sivuilla Pandemrixia koskeviin kysymyksiin ovat vastanneet proviisori Pertti Sormunen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Hanna Nohynek.

Nohynek ja Sormunen vakuuttavat, että Pandemrix- sikainfluenssarokote tutkittiin hyvän lääketutkimustavan mukaisesti kaksoissokkotutkimuksella. Kaksoissokkotutkimuksessa tutkijat eivätkä rokotettavat kummatkaan tiedä, ketkä tutkimusryhmässä saavat rokotetta ja ketkä lumelääkettä. "Vasta tutkimuksen seuranta-ajan päätyttyä salaus puretaan, jotta tulokset voidaan kirjata kullekin tutkimusryhmälle."

Kaksoissokkotutkimuksessa tutkittiin immunogeenisyyden eli vasta-aineiden muodostumisen ohella turvallisuutta. "Tehotutkimusta eli monelleko Pandemrix antaa suojan viruksen aiheuttamalta taudilta ei ehditty tekemään. Niitä ei tehdä myöskään kausi-influenssavirusrokotteille, koska rokotteet tarvitaan käyttöön nopeasti, eikä pitkäkestoisiin tehotutkimuksiin ole ennen epidemian tuloa aikaa." kerrotaan Suomen Akatemian sivuilla.

Tällä hetkellä myönnetään, että "Pandemrix-rokote sisältää pilkotun viruksen lisäksi tehosteainetta eli adjuvanttia (dt-alfa-tokoferoli, polysorbaatti 80 ja skvaleeni)".

Samalla Nohynek ja Sormunen kertovat, että "rokotteen sisältämää pilkottua virusta eli pilkkoontunutta virusproteiinia kutsutaan makromolekyyliksi eikä kyse ole nanopartikkeleista." mutta toisaalla artikkelissa taas täsmennetään, että "Pandemrixin tehosteaineen sisältämä rasvaliukoinen aines on työstetty varsin pieniksi osasiksi."

"Ne eivät ole nanopartikkeleja termin tarkan määrittelyn mukaan. Ne ovat kuitenkin kokoluokkaa, jotka lääkevalmistajan ja lääkeviranomaisen tulisi nanopartikkeleja tuntevien asiantuntijoiden mukaan huomioida nanopartikkeleita vastaavalla tavalla."

Lain mukaan valmistajat eivät voi sisällyttää valmisteeseen nanopartikkeleita ilman, että siitä on merkintä myyntilupa-aineistossa mutta toisaalta taas lääkestandardeja määrittävässä säännöstössä (European Pharmacopoeia) ei vielä ole nanopartikkeleista tarkkaa ohjeistusta.
Valvonta kuuluu Euroopan Unionissa EMA:lle (aiemmin EMEA), joka on itse nyt tutkinnan alla eturistiriitojen ja muiden kytkösten takia.

EMA:a vaivaa niin kutsuttu pyöröovikäytäntö, jossa valvontaviranomaiset tulevat teollisuuden piiristä työhön, jossa heidän tulisi valvoa teollisuutta joka maksoi heidän palkkansa.

Kansallisen narkolepsiaselvitystyöryhmän raportin mukaan juuri tehosteaineen epäillään liittyvän havaittuun narkolepsiariskin lisääntymiseen, ja tutkimukset aiheen parissa jatkuvat yhä.

 

Rokotekohun taustaa

Lehdistön luotua sopivan paniikkitunnelman tappajavirus-otsikoilla syksyllä 2009, oli aika lanseerata sikainfluenssarokote. Tuolloin, kun sikainfluenssapandemiaa ja sen ihmeparannusta, rokotetta, markkinoitiin mediassa, THL useaan eri otteeseen eri paikoissa painotti rokotteen olevan tehokas ja turvallinen.

Rokotteen valmistaja GlaxoSmithKline (GSK) itse kertoi omassa lehdistötiedotteessaan heinäkuussa 2009 rokotteen olevan testaamaton.  THL:n turvallisuusväite kiinnitti huomiota myös, koska rokotteet hävitetään Ekokemin ongelmajätelaitoksella Riihimäellä niiden ympäristölle aiheuttaman riskin vuoksi.

THL kuvaili sikainfluenssarokotetta sanomalla sen olevan “samankaltainen kuin kausi-influenssarokote”. Kitkerän ironisesti THL markkinoi myöhemmin kausi-influenssarokotetta sanomalla sen olevan täysin erilainen kuin sikainfluenssarokote.

Väitteitä H1N1-rokotteen tehokkuudesta ja turvallisuudesta esittivät nimenomaan professori Terhi Kilpi, joka johtaa THL:n GSK:lle tekemää 10 miljoonan euron arvoista rokotetutkimusta sekä ylijohtaja Pekka Puska.

Myöhemmin paljastui myös, että Terhi Kilpi oli suositellut Sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) rokotteen ostamista ilman kilpailutusta – vaikka laki vaatii kilpailutusta. Asiasta esitti Aamulehti todisteet haltuunsa saamallaan THL:n salaisella muistiolla.

Suomi tilasikin GSK:lta 5.2 miljoonaa rokotetta 37 miljoonan euron hintaan. Kytkykauppakohun ja jääviysepäilyjen pyörteissä STM:n kansliapäällikkö Kari Välimäki puolustautui sillä, että STM:llä ei ollut tietoa. Myöhemmin selvisi, että rokote ei ollut tehokas eikä turvallinen.

Rokotuksista huolimatta sikaifluenssaan kuolleisuus oli Saksassa yhtä suurta kuin Ruotsissa, kertoo Svenska Dagbladet. "Ruotsissa tautia vastaan rokotettiin noin 60 prosenttia väestöstä, kun Saksassa kansasta rokotettiin vain kahdeksan prosenttia."

Ruotsin tartuntatauti-instituutin mukaan rokotusten ansiosta Ruotsissa säästyi kuusi ihmishenkeä. Ruotsissa rokotettiin yli viisi miljoonaa ihmistä yhdessä maan historian kalleimmista rokotuskampanjoista.

Muissa maissa kuin Suomessa ja Ruotsissa lapsille ja raskaana oleville oli käytössä adjuvantiton eli tehosteaineeton rokote. Suomi käytti As03- ja Ruotsi As04-adjuvantillista rokotetta.

Suomessa lääkejätti GSK, jolta sikainfluenssarokotteet tilattiin, siis rahoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL)  rokotetutkimusta. Rokotekokeisiin tarvittavat lapset hankitaan Suomen neuvolajärjestelmän ja sanomalehti-ilmoittelun avulla. Kokeet toteutetaan pääasiassa neuvoloiden kautta.

Mahdollisesti tämän takia THL:n ylijohtaja Pekka Puska pyrki vuosina 2009-2010 ajamaan läpi lakiesitystä, joka tunnetaan mm. nimillä "Salaa vanhemmilta" ja "Lex Puska".
Kansanterveyslaitos (KTL) sai aiempina vuosina eduskunnan oikeusasiamieheltä toistuvasti nuhteita epäeettisistä ja jopa lainvastaisista tutkimusmenetelmistä, jolloin synnytettiin lakiesitys Lex Puska. Jos laki olisi tullut voimaan, lapset olisi voitu ottaa lääketieteellisen tutkimuksen koehenkilöksi ilman vanhempien suostumusta ja vanhemmilta salaa.

 
Lähteet:

Suomen Akatemia: Oliko sikainfluenssarokotetutkimus kaksoissokkotutkimus ja käytettiinkö siinä nanopartikkeleita? Mitä aineita toinen samaan aikaan käyttty rokote sisälsi?

12.03.2012, Proviisori Pertti Sormunen ja erikoistutkija Hanna Nohynek Terveyden- ja hyvinvoinninlaitokselta vastaavat

Riikka Söyring: Muistio terveydenhuollon kummallisuuksista 2009-2010

Loppuraportti Pandemrix-pandemiarokotteen epäillyistä haittavaikutuksista:

Rokotuksiin kriittisesti suhtautuvat asiakkaat

sekä   

Riikka Söyring @ 14.3.2012 15:01