Virallinen tulokymmenyksiin perustuva tulonjakotilasto kertoo, että suomalaisista vähiten ansaitsevien 40 prosentin käytettävissä olevat keskimääräiset tulot vuodessa kotitaloutta kohti olivat alle 30 000e. Tämä tarkoittaa sitä, että noin 2 100 000 suomalaisen varat eivät riitä ylittämään virallista köyhyysrajaa.
Toimittaja: Lauri Sarivaara
6.3.2012, Verkkomedia.org
Pohjolan Shangri-La Osa 1: http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=2&id=2669
Tilastotieteen tämän hetkinen tilanne
Tilastojen laatiminen on muuttunut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Todellisten puhtaiden lukujen tilalle on tullut erilaisia kertoimia ja indeksejä, jotka ottavat viranomaisten hyväksi katsomat arviot huomioon erilaisia keskiarvoja laskettaessa.
Onkin ensiarvoisen tärkeää katsoa mihin lukuihin tilastot perustuvat ja kuvaavatko ne todellisuutta vai jotain muuta. Tilastot ovat yksi yhteiskuntamme keskeisimmistä hyvinvointia kuvaavista mittareista.
Jos tilastot ovat harhaanjohtavia, niin myös mielikuvamme hyvinvointiyhteiskunnastamme on valheellinen. Tilastoja on vaikea ymmärtää juurikin siksi, että eri käsitteiden kanssa pelaillaan suhteellisen mielivaltaisesti ja todellinen data on vaikeasti löydettävissä. Todellinen raakadata on salaista.
Toimeentulotilasto
Vuonna 2010 toimeentulovaikeuksissa oli 650 000 kotitaloutta. Keskimääräisessä kotitaloudessa asuu noin 2 henkilöä, joten noin 1,3 miljoonaa suomalaisista kärsi toimeentulovaikeuksista vuonna 2010.
Työttömistä kotitalouksista 62,1 prosentilla, opiskelijakotitalouksista 48,0 prosentilla, muiden ammatissa toimimattomien kotitalouksista 52,9 prosentilla ja yksinhuoltajien kotitalouksista 50,9 prosentilla oli toimeentulovaikeuksia vuonna 2010.
Tilastokeskus arvioi vuonna 2011, että Suomessa köyhyydestä kärsii noin 700 000 henkilöä. Virallisesti suomalaisista lapsista noin 15 prosenttia elää köyhyydessä. Vuoden 1990 jälkeen pienituloisten lasten määrä on kolminkertaistunut ja kaikkien pienituloisten määrä on tuplaantunut.
Köyhyystilasto
Miten virallinen köyhyystilasto on laskettu? Ensin pitää määritellä kuka on köyhä, miten se määritellään ja mistä luvuista kyseiseen tulokseen päädytään.
Tilastokeskuksen mukaan, niin kutsuttu köyhyys- eli pienituloisuusraja Suomessa 2010 oli noin 14 740e (netto eli verot on vähennetty) vuodessa. Summa on 60 prosenttia suomalaisen kotitalouden käytettävissä olevien tulojen ekvivalentista mediaanista. Ekvivalentti mediaani ottaa huomioon eri asuntotyyppien kokoluokat, jolloin perheenjäsenet saavat eri painoarvot. Kyseinen pienituloisuuden määritelmä on Eu:n alueella yleisessä käytössä.
Ekvivalentti jakotapa ei kosketa ainoastaan pienituloisuuden rajan määrittelyä, vaan myös itse pienituloisuuden määrittelemistä, sillä 14 740e raja koskee ainoastaan yksin asuvaa henkilöä.
Esimerkiksi nelihenkisen perheen pienituloisuuden raja on noin 30 960e, koska kyseisen perhekoon yksilöiden ekvivalentit laskennalliset painoarvot pienituloisuuden laskukaavassa ovat 1/0,5/0,3/0,3, jossa luvut merkitsevät kahta aikuista ja kahta lasta. Tällöin nelihenkisen perheen todellinen yksilökohtainen pienituloisuusraja on 7740e.
Tätä laskentatapaa viranomaiset eivät kuitenkaan käytä, koska yhdessä asumisen hyödyt katsotaan kyseisten suhdelukujen arvoisiksi. Siitä ovatko suhdeluvut todellisuuteen perustuvia ei voida tehdä yhtä selvää johtopäätöstä, koska kotitalouksien menot ovat hyvin erilaisia. Vuoden 2010 tilaston mukaan yhteisasumisessa saatavat hyödyt vastaavat kuitenkin parhaimmillaankin vain noin 15-20 prosenttia kulutuksesta per henkilö.
Virallinen laskentatapa nykyisen taulukon mukaan kuitenkin tarkoittaa sitä, että nelihenkisen perheen pitää tilastollisesti pärjätä 2,1 henkilön tuloilla ja kaksihenkisen perheen 1,47 henkilön tuloilla, jotta nykyinen pienituloisten henkilöiden määrä voisi pitää paikkansa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että köyhyysrajaa vähemmän tienaavia henkilöitä on Suomessa vähintään 1,47 kertaa enemmän kuin virallinen tilasto antaa olettaa.
Suomalaisten hyvinvointia mitattaessa yleensä käytetään kotitalouden keskimääräistä bruttotuloa, joka oli noin 51 000e vuonna 2010. Tämä tekisi keskimäärin noin 25 000 euroa per henkilö vuodessa.
Suomalaisten kotitalouksien bruttotulot koostuvat palkkatuloista 56 %, yrittäjätuloista 4,5%, omaisuustuloista 14,5% ja tulonsiirroista 25%, joihin kuuluvat esimerkiksi eläkkeet, sosiaalietuudet ym. hyvinvointipalvelut. Suomalaisten palkansaajien ansiot kattavat siis ainoastaan noin 56 prosenttia kotitalouksien kaikista tuloista.
Osa-aikainen Suomi
Suomalainen virallinen kuukausittaisten palkkatulojen keskiarvo vuonna 2010 oli 3040e. Tämä yleisesti palkansaajan keskiansiona käytetty summa on kuitenkin koottu ainoastaan kokoaikaisten työntekijöiden tuloista. Kokoaikaisia työntekijöitä on Suomessa noin 1,4 miljoonaa.
Kokonaisansioon luetaan kultakin palkanmaksujaksolta seuraavat palkanosat:
• peruspalkka
• tehtävän, ammattitaidon, palvelusvuosien yms. perusteella maksettavat lisät
• työpaikan sijainnin ja olosuhteiden perusteella maksettavat lisät
• työaikalisät
• toimihenkilöiden tulos- ja suoritusperusteinen palkanosa, työntekijöiden suoritusperusteiset ansiot
• luontoisetujen verotusarvo
• lisä- ja ylityön ansio
• osin myös mahdolliset varallaolo-, päivystys- ja hälytyskorvaukset
• muut epäsäännöllisesti maksettavat lisät
• palkkarakennetilastossa lisäksi ei-tehdyltä työajalta maksettu palkka
Kokonaisansio ei sisällä kertaluonteisia palkkaeriä, kuten lomarahaa tai tulospalkkioita. Kuten yllä on nähtävissä kuukausittaisella keskipalkalla ei tarkoiteta kuukausittaista peruspalkkaa, vaan pikemminkin palkansaajan keskimääräisiä kuukausittaisia kokonaistuloja.
Suomalaisten keskipalkkaa laskiessa ei kuitenkaan voida käyttää ainoastaan kokoaikaisten työntekijöiden ansioita, koska virallisen tilaston mukaan Suomessa työllisiä oli vuoden 2011 syyskuussa 2 440 000, 300 000 yrittäjää mukaan luettuina. Jos keskipalkka laskettaisiin ainoastaan kokoaikaisten työntekijöiden tuloista, niin silloin myös ainoastaan heidät pitäisi laskea työllisiksi.
Suomalaisten keskipalkkaa ei saatavilla olevien tietojen perusteella voi laskea, mutta saadaksemme selville osa-aikaisten työllisten keskimääräisen kuukausitulon täytyy tarkastella kotitalouksien kokonaistulojen ja työllisten kokonaismäärän suhdetta kokoaikaisten palkansaajien määrään ja tuloihin. Laskelma on karkea, mutta hyvin suuntaa antava.
- Eli:
Kokoaikaisen palkansaajan keskimääräiset kuukausitulot olivat vuonna 2010 noin 3000e ja heitä oli noin 1,4 miljoonaa, joten heidän ansaitsema kokonaispalkkasumma oli noin 42 000 000 000e eli 4,2 miljardia euroa kuukaudessa, joka teki noin 50,4 miljardia euroa vuonna 2010.
Kotitalouksien keskimääräiset bruttotulot vuodessa vuonna 2011 olivat noin 51 000e. Kotitalouksien lukumäärä on noin 2,5 miljoonaa, joka tekee kotitalouksien vuosittaisiksi bruttotuloiksi noin 127,5 miljardia euroa.
Palkkojen osuus kotitalouksien vuosittaisesta bruttotulosta on 56 prosenttia, joten kaikkien työllisten palkkatulojen kokonaissumman osuus oli noin 71,4 miljardia euroa. Osa-aikaisia tai muita valtion virallisen määritelmän täyttäviä huonompiosaisia työntekijöitä on noin miljoona ja heidän ansaitsema kokonaispalkkasumma on noin 21 miljardia vuodessa. Tämä tekee osa-aikaisten eli miljoonan suomalaisen työntekijän keskimääräiseksi vuosittaiseksi palkaksi 21000e, joka tarkoittaa noin 1750e brutto- tai 1350e nettopalkkaa per osa-aikainen nenä per kuukausi.
Loput suomalaisista, jotka eivät kuulu palkansaajiin, voivat tuudittautua siihen tosiasiaan, että kun kotitalouksien kokonaistuloista vähennetään palkka, yrittäjä- ja omaisuustulot, niin lopun 31,875 miljardin jakaa noin 3 miljoonaa suomalaista, jolloin kokonaistuloksi tulee 10 625 e per lärvi per vuosi, joka ei ole kovin kaukana pienituloisten palkansaajien vuosittaisesta keskipalkasta.
Miten se olikaan, Suomessa köyhyysraja oli se 14 740e, mutta joka toiselle suomalaiselle rahaa ei olekaan tarjolla niin paljoa vaikka miten päin laskisi. Onko siis suomalaisten tulot arvioitu yläkanttiin?
Virallinen tulokymmenyksiin perustuva tulonjakotilasto kertoo, että suomalaisista vähiten ansaitsevien 40 prosentin käytettävissä olevat keskimääräiset tulot kuukaudessa kotitaloutta kohti olivat alle 30 000e. Tämä tarkoittaa sitä, että noin 2 100 000 suomalaisen varat eivät riitä ylittämään virallista köyhyysrajaa. Seuraavat 10 prosenttia suomalaisista ovat siinä aivan liipaisimella.
Toimittajan kommentti:
Edellisessä artikkelissa esiintynyt keskipalkkadepatti jää edelleen hyllylle tutkintatyön ajaksi. Näyttää siltä, että suomalaisen duunarin keskipalkkaa on mahdoton laskea ilman raakadataa, mutta hyvin suuntaa antava kuva palkkatulojen jakaantumisesta löytyy ensimmäisen linkin takaa ja kohdasta palkkatulot. Yllä oleva artikkeli on tilastokeskuksen korkea-arvoisen henkilön tarkistama.
Termistöä:
Tuotannontekijätulot = palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot
Bruttotulot = tuotannontekijätulot + saadut tulonsiirrot
Käytettävissä olevat tulot = bruttotulot – maksetut tulonsiirrot
Kokonaistulot = käytettävissä olevat tulot + hyvinvointipalvelujen nettoarvo
Lähteet:
Ihmetyttää miten @ 15.3.2012 15:28:57
Oskari, vaikka se että osakkeenomistajat ja suurtenyritysten johtajat vie suurimman osan varallisuudesta on periaatteessa perseestä, niin se että ihmisille maksettaisiin esim. enemmän palkkaa, ei myöskään ole lopulta niin järin hienoa, ainakaan jos tälläinen muutos tapahtuisi hetkessä. Kun palkkoja nostetaan, tuotteen hinta kasvaa ja ostovoima about samana. Tietenkin liikevoitosta voitaisiin maksaa osingot esim. työntekijöille, mutta tämä lisäisi sijoittamisen riskiä hyvin paljon ja tästä saattaisi johtua kapitalismin tuho (kapitalismi on osin hyvin perseestä, mutten itse ole ainakaan kuulluut paremmasta järjestelmästä).
Keskimäärin perusduunarilla progressiivista ja tasaveroa on noin 50/50. Vaikka asioita jotka ovat tasaverollisia asioita onkin määrällisesti paljon enemmän. Mutta joo, tasavero kohtelee köyhiä julmasti, mutta progressiivinen vero taas keskiluokkaa (joka maksaa käytännössä kaikki verot) julmasti ja tämä suurimman osan varallisuudesta omistava porukka ei välitä asiasta juurikaan. Mutta voisihan esim. osinko- ja/tai pääomaveroa nostaa. Mutta tosiasiassa tältä "rahaeliitiltä" ei oikein voi kerätä sellaisia rahamääriä, joilla olisi suurimerkitys valtionverotuloissa, esim. ALVia ei voida poistaa jos nostetaan osinko ja pääomaveroja, varsinkaan jos ei haluta ajaa koko järjestelmää nurin. Eli nämä ovat enemmänkin tälläisiä "solidaarisuusveroja" joilla on marginaalinen vaikutus, mutta saavat poliitikon näyttämään paremmalta.
Ja en tiedä tarkoititkokin tätä, mutta tasaverossa veroprosentti on tuloista riippumatta sama, ei maksusumma. Ja on se vaikea tehdä ruoan verosta progressiivista, ainakin niin ettei ihmiset valittaisi siitä että heidän yksityisyytensä on kärsinyt. Mutta en tiedä halusitko edes tälläistä veroa.