KOTIMAAN UUTISET
Tänään on perjantai, 4. syyskuuta 2015. Sivu on ladattu klo 6:47

Velatonta hyönteisruokaa EU-velkarumpua polkeville

Euroalueella on 23 miljoonaa työtöntä, työssä käyvien köyhien määrä kasvaa. Kriisitoimien ratkaisuyritykset syövät EU-valtioiden varat. Mutta ei hätää, EU:lla on ratkaisu: tuetaan hyönteisten syömistä.

Toimittaja: Riikka Söyring
1.2.2012 Verkkomedia.org

Velatonta hyönteisruokaa EU-velkarumpua polkeville

Euroopan unionin jäsenmaiden työttömyyslukemat ovat ennätyskorkealla, kertoo EU Observer.

Vuoden 1999 jälkeen – jolloin euro otettiin käyttöön – on onnistuttu kasvattamaan työttömien lukua 23,8 miljoonaan henkilöön.

Kahdeksan jäsenvaltion alueella alle 25-vuotiaista nuorista yli 30 % on työttöminä, Espanjassa nuorisotyöttömien luku on 50 prosenttia, muutoin espanjalaisista on neljännes väestöstä vailla työtä.

Vain Itävallassa sekä Luxemburgin ja Hollannin veroparatiiseissa työttömyyslukemat ovat alle 5 prosenttia.

Eri asiantuntijoiden mukaan korkea työttömyysaste liittyy siihen, että EU -johtajat ovat keskittyneet itseaiheutetun velkakriisin hoitamiseen ja talouskuriin leikkaamalla julkisen sektorin menoja, mainitsee EU Observer.



Päättäväiset päättäjät

Taloussanomat ja Jan Hurri tylyttävät kriisinhoitotoimia: "Kreikan piti saada huojennusta velkoihinsa, pankkien piti jakaa taakkaa ja kriisin piti talttua. Mutta mitä tapahtuu? Päin vastoin: Kreikan velka kasvaa, pankit pääsevät pinteestä ja kriisi vain pahenee. Kriisitoimet ovat kuin silmänkääntötemppu, jossa kaikki huijaavat kaikkia – ja varsinkin Suomea."

Europäättäjien 16. kriisikokous, jossa jälleen kerran kehiteltiin "lopullisia ratkaisuja" kriisin hoitamiseen, ei odotetusti ole tuonut mitään ratkaisua.

Kokouksien ilmoitetut tarkoitukset ovat olleet Kreikan velkataakan supistaminen, Kreikan yksityisten rahoittajien osallistuminen taakan kantamiseen sekä EU-maiden velkaantumisen kuriin saaminen.

Tehdyillä toimenpiteillä niin autettavan Kreikan kuin auttajamaiden velkamäärä kuitenkin on kasvanut eikä pankkien tai sijoittajien vastuuta ole olemassa kuin puheina.

Hurri kirjoittaa: "Vaikka saneerausneuvottelut onnistuisivat täydellisesti ja joka ikinen Kreikan valtion yksityinen velkoja suostuisi saataviensa leikkauksiin Kreikan haluamalla tavalla, supistuisi Kreikan velkamäärä lähes 350 miljardista eurosta parhaassakin tapauksessa vain runsaaseen 200 miljardiin euroon."

"Velkaa jäisi parhaassakin tapauksessa enemmän kuin Kreikka kykenee maksamaan – eikä tällaista parasta tapausta ole odotettavissa. Sitä vastoin Kreikalle on tiedossa saneerauksen jälkeen uutta velkaa enemmän kuin saneeraus vähentää vanhaa."

Ilman EU:lta saatavia uusia hätäluottoja Kreikka ei selviä saneerauksen jälkeisistäkään veloistaan.

Kreikan rahoittamista ollaan tekemässä sekä Euroopan väliaikaisen rahoitusvakausväline ERVV:n että Euroopan vakausmekanismi EVM:n kautta.

Tällöin riskit siirtyvät hätärahastoja takaaville EU-maille kuten Suomelle ja tuovat niitä lisääkin. Tarkkaan ottaen veronmaksajille. Nämä kuluerät Suomen eduskunta hyväksyi jo ennakkoon viime syksynä myöntyessään takaamaan "pikku virheitä" sisältäneen ERVV:n rahoituksesta oman osuutensa kokonaisuudessaan.

ERVV ja EVM velkaannuttavat muita EU-maita entisestään. Suomen vastuut ovat nykyisellään erilaisten takaus-, vakuus- ja muiden sitoumusten takia noin 50 miljardia euroa. Verrokkina vaikka Suomen valtion koko budjetti, joka on noin 80 miljardia euroa, ja jota nyt täytyy leikata, jotta Eurooppaan riittää rahaa annettavaksi.

ERVV:n toimintaa takaavien euromaiden omat velkavastuut tai niitä vastaavat takausvastuut kasvavat sitä mukaa kuin ERVV hankkii rahoitusmarkkinoilta tuoretta rahoitusta siirtääkseen varoja Ateenaan, ilmenee Eurostatin tilastoista. Myös Irlantiin ja Portugaliin ollaan jakamassa lisää hätäapua. Korkomenot tulevat nekin takaajamaiden maksettaviksi.

The Telegraph puolestaan paljasti taannoin, että ERVV ei edes kelvannut sijoittajille, vaan että ERVV osti itse omia velkasitoumuksiaan, jotta näyttäisi siltä, että kauppa käy ja että sillä on luottoa.

Kriisin ratkaisutoimet ovat siis lisänneet maiden vastuita ja pahentaneet kriisiä.

Hurrin mukaan "...on käynyt entistäkin selvemmäksi, että tämän kriisikokouksen keskeiset tavoitteet olivat – ja ilmeisesti yhä ovat – jotakin aivan muuta kuin miltä ne näyttävät ja kuulostavat."

Kreikan seuraava "pelastuspaketti" opettaa Suomellekin kantapään kautta, mitä ERVV:n takausvastuisiin sisältyvät rahoituskustannukset käytännössä tarkoittavat.

Näillä näkymin ensimmäinen maksumääräys lähtee ERVV:n konttorista Luxemburgista Suomenkin valtiovarainministeriöön viimeistään ensi vuonna, kirjoittaa Taloussanomat.

Työllisyyden parantamiseen ei jää varoja.


Sotkuiset sopimukset

Pääasiallisina keinoina kriisin ratkaisuun on nähty Euroopan rahoitusvakausväline ERVV sekä heinäkuussa toimintansa aloittava pysyvä (velkaannuttaja) Euroopan vakausmekanismi EVM, jotka myöntävät hätäluottoja vain vakausunioni- ja talousunionisopimuksen allekirjoittaneille maille.

Eurooppalaisen avoimuuden hengessä sopimusten yksityiskohdat on salattu kansalaisilta mahdollisimman pitkään, vaikka Euroopan unionin perussopimuksen mukaan "päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja lähellä kansalaisia."

Virallisesti vakaussopimus on sopimus vakaudesta, yhteensovittamisesta ja hallinnasta talous- ja rahaliitossa, ja se edeltää uutta "sopimusta Euroopan poliittisesta unionista" eli liittovaltiosta.

Torakkatuotanto

Daily Mail online kertoo EU:n sijoittavan kolme miljoonaa euroa tutkimukseen, joka selvittää "hyönteisten käyttöä proteiinin vaihtoehtoisena lähteenä".

Tutkimusprojektit on tarkoitus valita tänä vuonna.

Hyönteisten syönnin kannattavuutta perustellaan sillä, että niiden kasvattaminen tuotantolaitoksissa on halvempaa vähäisemmän tilantarpeen vuoksi. Hyönteisiä voidaan myös ruokkia jätteillä, paperilla ja levillä.

YK on jo kauan tukenut hyönteissyönnin levittämistä maailmanlaajuiseksi tavaksi.

"Vaihtoehtoja ei ole."

***

Toimittajan kommentti

"Olet sitä mitä syöt": Torakka, raatokärpänen, mato, lantakuoriainen...

Saammeko uusia tuotantolaitoksia? Saammeko uuden viraston, joka tarkistaa ettei syötävissä hyönteisissä ole "sallitun raja-arvon ylittäviä määriä torjunta-aineita"?

Lukeeko tuoteselosteissa vastaisuudessa "enemmän proteiineja", "terveellisempää rasvaa" tai "eko-proteiinia" vinkkinä siitä, että tuote sisältää heinäsirkkaa ja matoja?

 

Lähteet:

Taloussanomat: Nyt kaikki huijaavat kaikkia – ja varsinkin Suomea
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/02/01/nyt-kaikki-huijaavat-kaikkia--ja-varsinkin-suomea/201222111/170

EU Observer: Unemployment reaches record high  http://euobserver.com/9/11509

DailyMail Online: Four legs good, six legs better? EU to spend 3 million Euros to promote eating insects 'as alternative source of protein'
http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-2093813/Four-legs-good-legs-better-EU-offers-3-million-Euros-research-using-insects-foods-burgers.html#ixzz1l7afambg

Euroalueen jäsenvaltioiden tiedonanto http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/fi/ec/127646.pdf

Open Europe: Taloussopimusluonnos englanniksi (4. versio) http://www.openeurope.org.uk/research/190112fiscalpact.pdf

Sopimus talousunionin vahvistamisesta http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=E+122/2011&base=ueasia&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Sopimus talousunionin vahvistamisesta, jatko http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=E+122/2011+2.+VNK+19.01.2012&base=euykirj&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Vakausunioni, Suuren valiokunnan lausunto http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/suvl_10_2011_p.shtml

Teollisuusalojen ammattiliiton jäsenlehti Intiim 1/2012, Tarja Paajanen: Tasaiset tuloerot enää historiaa (haastateltavana Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Suoniemi)


Riikka Söyring @ 1.2.2012 19:57